Hyppää pääsisältöön

itsenäisyys

  • Maija Vilkkumaa ja Tarja Turunen Linnassa 2003

    05.12.2006 Elävä arkisto

    Vilkkumaa kertoo miksei naissolistina olo ole vaikeaa

    "Naissolistina olo ei ole vaikeata, koska bändin jäsenet ovat naislaulajan kavereita", kertoo Maija Vilkkumaa Linnan juhlissa vuonna 2003.

  • Katri Helena ja Kari Tapio Linnan juhlissa 2003

    05.12.2006 Elävä arkisto

    Molemmat viettivät 40-vuotistaiteiljajuhlaansa 2003

    Vuonna 2003 Linnassa nähtiin kaksi pitkän linjan viihdetaiteilijaa. Sekä Katri Helena että Kari Tapio olivat juuri viettäneet 40-vuotistaiteilijajuhlaansa.

  • Kyllikki ja Johannes Virolainen Linnan juhlissa 1998

    05.12.2006 Elävä arkisto

    Kyllikki Virolainen oli sonnustautunut vuoden 1998 Linnan juhlissa karjalan väreihin. Hän ottikin haastattelussa kantaa Karjalan palauttamisen puolesta kuten Johannes Virolainenkin.

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Itsenäisyyspäivä 1975

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Linnan juhlia ei järjestetty vuonna 1974, sillä presidentti Kekkosen puoliso Sylvi kuoli juuri itsenäisyyspäivän alla.

  • Maamme-laulu

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Toukokuun 13:ntena 1848 ylioppilaat kokoontuivat Kumtähden kentälle laulamaan Maamme-laulua. Siitä kehkeytyi Suomen kansallishymni.

  • Linnan juhlat 1956

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Tässä filmissä Urho Kekkonen isännöi itsenäisyyspäivän juhlia ensimmäistä kertaa. Kekkonen oli valittu presidentiksi samana vuonna tiukan äänestyksen jälkeen.

  • Linnan juhlat 1957

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen isännöivät toisia Linnan juhliaan vuonna 1957. Juhlista on säilynyt Lii-Filmin uutiskatsaus.

  • Linnan juhlat vuonna 1986

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Linnan juhlat vuosimallia 1986.

    Itsenäisyyspäivän pidempi televisiointi alkoi presidentti Koiviston kaudella. Vuonna 1986 Linnassa oli yli 500 ensikertalaista.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Suuri lähetystö sortovaltaa vastaan

    06.10.2006 Elävä arkisto

    Vuonna 1899 keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestin, joka aloitti Suomessa sortovuodet. ”Valapaton” keisarin puheille lähetettiin 500 miehen lähetystö käännyttämään ”huonon keisarin päätä”. Vuonna 1939 elossa olevat lähetystön jäsenet kokoontuivat Helsinkiin.

  • Liettua kokeilee siipiään

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Liettua antoi itsenäisyysjulistuksen ensimmäisenä neuvostotasavalloista keväällä 1990. Myös muut Baltian maat ottivat askelia kohti itsenäisyyttä. Käytännössä itsenäisyys sai vielä odottaa.

  • Yhteistyöelokuva ”Luottamus”

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Elokuva Suomen ja Neuvostoliiton naapuruudesta.

    Edvin Laineen suomalais-neuvostoliittolainen filmi oli elokuvallinen vastine hyvästä naapuruudesta saarnanneelle kekkoslaiselle ulkopolitiikalle.

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

  • Painikultaa Melbournen molskeilta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kaksinkertainen painin MM-hopeamies Kyösti Lehtonen saavutti Melbournen olympiakisoissa kultaa 67-kiloisten sarjassa.

  • Tšekkoslovakian tie suomalaissilmin

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuoden 1948 veretön vallankaappaus vei maan asetusteitse sosialismiin ja kommunistipuolueen yksinvaltaan. Suomalaisdiplomaatit kuvasivat sitä raporteissaan.

  • Elämää Nigeriassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Edistyvää Nigeriaa vuonna 1963, ennen maan ensimmäistä sotilasvallankaappausta ja sisällissotaa.

  • Kapinoivat kurdit

    08.09.2006 Elävä arkisto

    1960-luvun alussa aseellinen taistelu Kurdistanian puolesta tiheni.

  • Portugalin imperiumi rakoilee

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Afrikkalaiset vapautusliikkeet siirtomaavaltaa vastaan.

    Afrikkalaiset vapautusliikkeet nousivat 1960-luvun alussa siirtomaavaltaa vastaan.

  • Raportti Laosista

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Souvanna Phouma kulki 1960-luvun puolivälissä keskitietä oikeiston ja vasemmistosissien välillä.

Sivut