Hyppää pääsisältöön

tehtaat

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    04.06.2018 Elävä arkisto

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Saab-Valmetin henkilöautotehdas nousi Suomeen ennätysajassa

    08.05.2015 Elävä arkisto

    Uusikaupunki sai autotehtaan vuonna 1968.

    Uusikaupunki sai autotehtaan vuonna 1968.

  • Uusikaupunki teollistui vauhdilla

    10.04.2015 Elävä arkisto

    Dokumentti teollistumisen seurauksista Uudessakaupungissa.

    Arvi Auvisen ohjaama kantaaottava dokumentti vuodelta 1970 kertoo nopean teollistumisen seurauksista ihmisten, kaupungin ja luonnon välisissä suhteissa Suomen teollistuneimmalla paikkakunnalla, Uudessakaupungissa.

  • Sokeri on totta vie hyvää ja hyvän makuistakin

    25.03.2015 Elävä arkisto

    Suomen Sokeri Oy:n tilaama lyhytelokuva esittelee tämän makean ravintoaineen tien juurikaspellolta kahvipöytiin. Vuonna 1985 sama yhtiö jäi Lääkintöhallituksen hampaisiin epäeettiseksi syytetyn mainoskampanjansa takia.

  • Vierailu tarkoin varjellussa viinamuseossa

    12.03.2015 Elävä arkisto

    Museoon on ollut avajaispäivästä lähtien yleisökielto.

    Altian hiivatehtaan ja viinanpolttimon 75-vuotispäivän kunniaksi avattiin Nurmijärven Rajamäelle tehdasmuseo, joka sijoitettiin tehdasalueen tislaamorakennukseen. Viinamuseoon on ollut sen vuoden 1963 avajaispäivästä lähtien yleisökielto, johtuen Suomen alkoholilainsäädännöstä.

  • Verentahrimat muotivaatteet

    30.12.2014 Elävä arkisto

    Bangladeshissa yli 1000 kuollutta tehtaan sortuessa 2013.

    Yli tuhat ihmistä kuoli vuonna 2013 Bangladeshissa, kun Rana Plaza -niminen vaatetehdasrakennus sortui. Onnettomuus nosti vaatetehtaiden kurjuuden hetkeksi maailman tietoisuuteen. Muotimaailman toivottiin viimein parantavan rakennusturvallisuutta ja työoloja. Vuosi onnettomuuden jälkeen MOT-ohjelma kävi selvittämässä, olivatko maan tuotanto-olosuhteet parantuneet.

  • Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

    06.11.2014 Elävä arkisto

    Harvinaisuudesta tuli jokapäiväinen käyttöesine.

    Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

  • Retrotrendi nosti perinteikkään tapettitehtaan suosioon

    15.10.2014 Elävä arkisto

    Kun lamavuodet nujersivat, kotimaiset tapetinvalmistajat joko katosivat tai myivät toimintansa ulkomaille. Pihlgren ja Ritolan vuonna 1930 perustettu tapettitehdas kuitenkin jatkoi tapettien painamista Toijalassa.

  • Paperitehdas vei Suomen, Argentiinan ja Uruguayn diplomaattiseen kiistaan

    29.07.2014 Elävä arkisto

    Botnian paperitehdas valmistui Uruguayhin 2007.

    Vuonna 2007 valmistui suomalaisen Botnian paperitehdas Fray Bentosin kaupunkiin, Uruguayhin. Fray Bentos sijaitsee Uruguayn ja Argentiinan rajan piirtävän valtavan Uruguay-joen rannalla. Argentiinalaisissa heräsi pelko: mitä jos eurooppalainen tehdas tuhoaisi heidän luontonsa ja elinkeinonsa bisneksellään?

  • Tikkurila mainosti ulkomaalejaan väriyhdistelmillä ja tirkistelyllä saunaan

    13.06.2014 Elävä arkisto

    Fennada-Filmin värikylläinen mainoselokuva 1960-luvulta houkutteli suomalaisia viimeistelemään kotinsa ja tupansa myös ulkopuolelta. Mainoselokuvan keskiössä on nelihenkinen perhe. Jokaisella perheenjäsenellä – myös perheen koiralla – on oma käsityksensä siitä, millaiseksi kotitalo tulisi maalata.

  • Kuinka nainen sai housut

    21.05.2014 Elävä arkisto

    Neliosainen sarja vuodelta 2012

    Housut naisten päivittäisenä vaatevarusteena ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. Martti Lyyran ohjaama neliosainen sarja Kuinka nainen sai housut kertoo, miten monen mutkan kautta suomalaisnaiset saivat käyttää housuja ihan luvan kanssa – ja ilman paheksuntaa.

  • Suomalainen kehitysyhteistyö toi Sambiaan paristotehtaan ja savannille euroviisun

    21.05.2014 Elävä arkisto

    1978 pohdittiin onko kehitysyhteistyö kannattavaa.

    Ulkolinjan raportti Sambiasta vuodelta 1978 alkaa kysymyksellä, onko kehitysyhteistyö kannattavaa. Saamme kuulla, että kaikenlaisilla mittareilla mitattuna kyllä on.

  • Raahe ajautui naispulasta aviokriisiin 1970-luvulla

    14.03.2014 Elävä arkisto

    Rautaruukin myötä Raahessa oli paljon nuoria miehiä.

    Rautaruukin tehtaan aloitettua toiminta Raahessa 1960-luvun puolivälissä muuttui kaupungin väestötasapaino. Suuri terästehdas työllisti paljon nuoria miehiä, mutta naisille ei kaupungista löytynyt töitä. Pian asia kuitenkin muuttui sairaalan ja muutamien muiden suurien työllistäjien saapuessa kaupunkiin.

  • Uusi Raahe syntyi valtiovaltaan ja rautaan turvaten

    10.03.2014 Elävä arkisto

    Raahe kasvoi voimakkaasti 1960-luvulla.

    Katoavaa Raahea tv-ohjelmassa vuodelta 1965 kerrotaan Raahen kaupungin historiasta ja ennustetaan tulevia muutoksia. Muutoksien tuulet liittyvät Rautaruukin terästehtaan tuloon kaupunkiin.

  • Talven metsätöitä Haapajärvellä 1949

    20.02.2014 Elävä arkisto

    Seuraamme puunrunkojen matkaa metsästä maailmalle.

    Filmisepon vuoden 1949 katsaus tarjoilee hilpeän taustamusiikin tahdittamaa kuvaa Haapajärveltä ja Viialasta. Seuraamme puunrunkojen matkaa metsästä maailmalle.

  • Rautaruukkilaiset kävivät taistosta toiseen Asser Siuvatin johdolla

    31.01.2014 Elävä arkisto

    Rautaruukki tuli tunnetuksi lakoistaan.

    Valtionyhtiö Rautaruukki tuli tunnetuksi työpaikkademokratiastaan ja useista lakoistaan, joita oli yhtiön Raahen tehtaalla järjestämässä työläispatruunaksi kutsuttu pääluottamusmies Asser Siuvatti.

  • Rautaruukki pantiin pelastamaan autioituvaa Raahen seutua

    24.01.2014 Elävä arkisto

    Rautaruukki oli osa Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa.

    Rautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

  • Sorsakosken aterimet ja kattilat syntyivät lattarien ja boogien tahdissa

    20.01.2014 Elävä arkisto

    Vuonna 1958 tehty lyhytelokuva seuraa, miten hehkuvat metallitangot muuttuvat kiiltäviksi haarukoiksi, veitsiksi, lusikoiksi ja keittoastioiksi Hackmanin Sorsakosken tehtaalla. Matti Kassilan ohjaamassa dokumenttifilmissä ei ole lainkaan selostusta, vaan se toimii pelkästään musiikin ja kuvan voimalla.

  • Suksien suihketta ja notkeaa voimistelua kansakoululaisten talvipäivillä

    16.01.2014 Elävä arkisto

    Lii-Filmin lyhytelokuvassa vuodelta 1952 kerrotaan kansakoululaisten talvipäivistä. Ne pidettiin vireällä tehdaspaikkakunnalla Valkeakosken kauppalassa.

  • Teijon kylässä toimi rautaruukki jo 1600-luvulla

    10.12.2013 Elävä arkisto

    1959 valmistuneessa Fennada-Filmi Juniorin lyhytfilmissä tutustutaan kuvaelmasarjan avulla Varsinais-Suomessa Perniön pitäjässä sijaitsevan Teijon kartanon ja seudun vaiherikkaaseen historiaan viikinkiajoista 1950-luvulle saakka.

Sivut