Hyppää pääsisältöön

naisasialiikkeet

  • Suffragette – elokuva naisista, jotka taistelivat äänioikeudesta Britanniassa

    17.05.2018 Yle TV1

    Draamaelokuvan rooleissa nähdään nimekkäitä näyttelijöitä.

    Elokuva 1900-luvun alun pelottomista naisaktivisteista eli suffrageteista, jotka vaativat naisille äänioikeutta.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    28.04.2017 Seksi-Suomen Historia

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Ville Vallgrenin Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

  • Kaksi tarinaa huivin alta

    14.11.2014 Elävä arkisto

    “Pidän huivia, koska olen muslimi ja uskon Jumalaan ja Profeettaan”, vastasi 16-vuotias ranskalainen Asmahah Benyetton kysymykseen, jonka hän on kuullut usein. Suomalainen Maryan Abdulkarim taas on ryhtynyt esittämään vastakysymyksen huivista kyselijöille: “miksi sinä et pukeudu huiviin?”

  • 8.7. Teeman Elävä arkisto: Akkavalta - huumoria naisen roolista

    25.04.2014 Yle Teema

    Teeman kesä juhlistaa naisia, ja Elävä arkisto näyttää, miten naisasiaa ajettiin 40 vuotta sitten: naiset kaappaavat vallan ja tekevät roolien vaihtamisesta hulppeaa komiikkaa kahdessa nokkelassa viihdeohjelmassa, joissa vilisee aikansa tähtiesiintyjiä: ääneen pääsevät muun muassa Carola, Mimmi Mustakallio, Marion, Birgitta Ulfsson, Ann-Christine ja Tarja-Tuulikki Tarsala. Ohjelmat uusitaan perjantaina 11.7.2014.

  • Tulta munille ja bensaa liekkeihin!

    23.07.2013 Blogit

    ”Hysteriaopit olivat hirveen käteviä siinä, että ne määrittelivät naisen sairaaksi heti syntymästä lähtien. Ja silloin kun me oletetaan, että jokaisessa naisessa on sairaus, joka vain odottaa puhkeamistaan me voidaan sysiä häntä ihan vapaasti. Me voidaan neuvoa ja komentaa häntä ihan loppumattomiin. Väistele sairauttasi”, näin kertoo taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen Kosmos-ohjelmassa Nainen, hysteria, tavaratalo.

  • Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.

    20.11.2012 Oppiminen

    Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

    Minna Canthin päivä on 19. maaliskuuta. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Minna Canthin kuuluisimpia näytelmiä ovat Työmiehen vaimo ja Anna Liisa. Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä. Minna Canthin päivä on myös tasa-arvon päivä.

  • Kikkelikortti kirvoitti keskustelua tasa-arvon tilasta Suomessa

    20.07.2012 Elävä arkisto

    Jorma Reinin kikkelikortti ja naisen asema

    Kikkelikortti-episodi oli 90-luvun suurimpia kohu-uutisia, jossa punnittiin niin naisen kuin vallankäyttäjien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedotusvälineet nimesivät seksistisen ja pornografisen kortin kikkelikortiksi.

  • Naistenpäivän juuret ovat ruusujen sijaan tasa-arvotaistelussa

    08.03.2011 Elävä arkisto

    Sosialistinen naisliike aloitti perinteen vuonna 1911.

    Kansainvälinen naistenpäivä ei alkujaan tarkoittanut päivää, jolloin naisväelle ostettiin kukkia ja availtiin ovia. Sosialistinen naisliike aloitti perinteen vuonna 1911 osana taistelua naisten oikeuksien puolesta. Suomessa on pohdittu, kannattaako päivää edes juhlia.

  • Suomalaisia pienpuolueita

    02.03.2011 Elävä arkisto

    Elävä arkisto kokosi näytteitä eri pienpuolueista.

    Arkadianmäelle on suunnattu monenmoisin aattein. Perinteisen puoluekartan laitamilla politiikkaa on tehty esimerkiksi meditoimalla. Elävä arkisto kokosi näytteitä viime vuosikymmeninä vaikuttaneista, sittemmin sammuneista tai muihin ryhmittymiin sulautuneista pienpuolueista.

  • Naisten tunti oli Ylen ensimmäinen feministinen radio-ohjelma

    21.12.2010 Elävä arkisto

    Ohjelmasarja jatkui 12 vuoden ajan.

    Ylen radiouudistuksen yhteydessä vuonna 1990 Päivi Istala sai läpi ideansa Naisten tunnista, naisten omasta jokasunnuntaisesta feministisestä radio-ohjelmasta. Naisten tunti pysyi Yle Radio Suomen ohjelmistossa 12 vuotta, vuoden 2003 alkupuolelle saakka. Esiin nousi vaiettuja aiheita, kuten naisiin kohdistuva väkivalta tai prostituutio, jonka näkyvyyttä Itä-Euroopan mullistukset lisäsivät. Päihteiden väärinkäyttö oli esillä useissa kokonaisuuksissa. Artikkeliin on koottu muistetuimpia näytteitä ohjelmasarjasta vuosien varrelta.

  • Naiset naisten asialla

    19.01.2010 Elävä arkisto

    Dokumentti naisaktivismista Suomessa vuonna 1983.

    1980-luvun alussa Suomessa perustettiin useita feministiseen ajatteluun pohjautuvia ryhmittymiä. Dokumentissa selviää miten naisaktiivit näkevät oman aikansa ja kuinka he pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnassa.

  • Naisen kuva joukkoviestimissä

    25.08.2009 Elävä arkisto

    1970-luvun mainosten nainen oli hemaiseva vaaleaverikkö tai ahertava perheenemäntä. Elokuvissa roolivaihtoehtoina olivat viettelijätär tai nalkuttava aviopuoliso.

  • Jutta Zilliacus: Napapaita houkuttaa raiskaamaan

    01.06.2009 Elävä arkisto

    Jutta Zilliacus kohautti yleisöä, kun hän sanoi Tuomas Enbuske -ohjelmassa, että vähäpukeisuus on merkki halusta tulla raiskatuksi.

  • Ritva Valkama ja Pertti Palo naisasiasta

    23.04.2009 Elävä arkisto

    Alakertaan muuttanut naisasiamies epäilyttää yläkerran rouvaa. Onneksi hänellä itsellään ovat päivät hommaintäyteiset.

  • Minna Canth – realisti ja naisasianainen

    18.09.2007 Elävä arkisto

    Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä vaikuttajia

    Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

  • Naisten äänioikeus oli pitkän ponnistelun tulos

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Muistelo-ohjelma naisasialiikkeen varhaisista vuosista.

    Vuonna 1906 Suomi sääti ensimmäisenä eurooppalaisena maana myös naisia koskevan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naisten äänioikeuden saavuttamisen 60-vuotispäivänä muisteltiin varhaista naisasialiikettä ja naisen aseman muutoksia.

  • Sukupuolten roolijako 1960-luvulla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    1900-luvun alun jälkeen naisasialiike aktivoitui uudelleen vasta 1960-luvulla, jolloin alettiin puhua sukupuolten roolijaosta.

  • Naisasiajärjestö Yhdistys 9

    08.09.2006 Elävä arkisto

    1960-luvun uusiin ns. "yhden asian liikkeisiin" kuului myös Yhdistys 9 - naisasiajärjestö, jonka jäsenistä vajaa kolmasosa oli miehiä.

  • Vedenneidot naisliikkeen silmätikkuina

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Linnanmäen alkuvuosikymmenien suosittu vierailukohde oli vedenneitojen valtakunta. Neitojen tiputtelu altaaseen lopetettiin sopimattomana 1980.