Hyppää pääsisältöön

säännöstely

  • Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

    01.11.2007 Elävä arkisto

    Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

    Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

  • Sota-ajan joulu

    27.11.2006 Elävä arkisto

    1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.

    Vuosina 1939–1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.

  • Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen

    21.11.2006 Elävä arkisto

    Rovaniemen ja muun tuhotun Lapin jälleenrakennus aloitettiin välittömästi Lapin sodan päätyttyä. Lapin asukkaat joutuivat kuitenkin vuosikausia asumaan tuhottujen talojen raunioissa, parakeissa ja kiireellä kyhätyissä majoissa - jopa maakuopissa.

  • Kansanapu auttaa sodan keskellä

    13.11.2006 Elävä arkisto

    Vapaehtoista apua sodan keskellä.

    Sotaa käyvä Suomi yritti parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta myös yhteiskunnan vähäosaisista. Heikoimmassa asemassa olivat vanhukset ja lapset, jotka sodan vuoksi olivat menettäneet huoltajansa rintamalle tai jääneet isän kaaduttua sotaorvoiksi.

  • Sotavuosien jonot

    09.11.2006 Elävä arkisto

    Kun kaikki oli kortilla.

    Ostokortit, kupongit ja jatkuvat jonot olivat suomalaisten arkea sotavuosina ja pitkälle vielä sodan jälkeenkin. Kaikesta oli puute ja kaikkea piti säännöstelyn vuoksi jonottaa.

  • Hiuksetkin talteen Suomen hyväksi

    08.11.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodan aikana hiuksia kerättiin kankaiksi.

    ”Ellei ole tarjolla oikeita apinan karvoja, tekstiiliteollisuudelle kelpaavat myös apinan serkun karvat”, todetaan jatkosodan aikana valmistuneessa valistusfilmissä.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Sota-Helsingin kasvot

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

    Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

  • Häkäpöntöt bensan korvikkeena

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Häkäpöntöt olivat sota-aikana tuttu näky.

    Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin - ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa.

  • Yleislakko puhutti pitkään

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kevään 1956 yleislakon aikana ilmestyi vain SAK:n Palkkatyöläinen-lehti. Yleisradion Pienoisparlamentti sai tästä aiheen pohtia, polkivatko lakkolaiset sananvapautta.

  • Eduskunta pui yleislakkoa 1956

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Yleislakon jälkipyykkiä pestiin luonnollisesti myös eduskunnassa. Keskustelua herätti myös lakon aikainen tiedonvälitys.

  • Yleislakon taustalla myös politiikka

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuoden 1956 yleislakon välitön syy oli taloudellinen, mutta taustalla oli myös poliittisia syitä. Kamppailu sodan jälkeisen Suomen johtajuudesta ja toistuvat hallituskriisit olivat ajalle tyypillisiä.

  • Yleislakosta seurasi monenlaista riesaa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuoden 1956 yleislakko kosketti tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia. Ensimmäisen lakkoviikon jälkeen lakon johto kuitenkin pääsi hallituksen kanssa sopimukseen jakeluun päästettävästä bensamäärästä.

  • Mitä jäi käteen yleislakosta?

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vaatimuksena oli tuntipalkkojen nosto 12 markalla.

    Vuoden 1956 yleislakkolaisten vaatimuksena oli tuntipalkkojen nosto 12 markalla. Palkankorotukset syötiin kuitenkin pian hintojen nousun jatkuessa ja lamakauden alkaessa.

  • Yleislakossa 1956 nähtiin marsseja ja rettelöitä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Yleislakko pysäytti Suomen vuonna 1956.

    Vuoden 1956 yleislakkolaisten henkeä kohotettiin marssein ja puhein. Monissa kaupungeissa lakkolaisten liikehdintä johti käsikähmään ja rähinöintiin.

  • Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

    Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

  • Sota pani tavarat kortille

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Syksyllä 1939 Suomi pani kortille kahvin ja sokerin. Niitä seurasivat maito, voi, rakennustarvikkeet ja kaikki muu. Parhaimmillaan säännöstelykaudella oli samaan aikaan voimassa 51 eri ostolupaa.

  • Suomi siirtyy rauhan kauteen

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.

  • Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940

    Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.

  • Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

    Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutui talvisodassa lähes 900 suomalaissotilasta. Lähes kaikki heistä palautettiin Suomeen. Vankien vaihto alkoi huhtikuussa 1940.Oheisessa ohjelmassa Pekka Tiilikainen haastattelee huhtikuussa 1940 viittä Neuvostoliitosta palautettua sotavankia.

Sivut