Hyppää pääsisältöön

lausunta

  • Kun Sibelius ja Aho taistelivat samasta morsiamesta

    26.09.2017 Klassinen

    Maria Suokkaan ja Tuukka Vasaman moderni melodraama.

    Jean Sibelius uhkaa kaksintaistelulla Juhani Ahoa, joka myös rakastaa ihanaa Aino Järnefeltiä ja paljastaa tunteensa romaanissaan Yksin. Yli sadan vuoden takainen kolmiodraama herää henkiin pianisti Maria Suokkaan ja lausuja Tuukka Vasaman tarinallisessa konsertissa Ainoani!.

  • Aidoin taide syntyy rakkaudesta – sitä tekevät amatöörit

    14.01.2015 Elävä arkisto

    1990-luvun lopulla Yle TV1:n kesäsarjaksi ohjaamassani Intohimona taide -sarjassa omista harrastuksistaan kertoivat niin tunnetut kuin täysin tuntemattomat suomalaiset. Yhteistä kaikille oli valtava palo omaan harrastukseensa. Sarjaa varten tehdyissä haastatteluissa äänessä ovat mm. musiikkiharrastaja Simo Ralli ja maalaustaidetta harrastava Anita Hirvonen.

  • Loiri ja Leino kohtasivat jo radikaalilla 1960-luvulla

    29.12.2014 Elävä arkisto

    Vesa-Matti Loiri on vuosikymmenien ajan yhdistetty väkeviin laulutulkintoihin Eino Leinon runoista. Yksi hänen varhaisista Leino-esityksistään tallennettiin asunnottomien alkoholistien itsenäisyysjuhlassa vuonna 1967.

  • Helsingin ensilevytyksissä 1904 laulettiin myös viinasta

    17.11.2014 Elävä arkisto

    Englantilaisen yhtiön edustaja toi kalustonsa Helsinkiin.

    Gramofonilevyjä äänitettiin ensi kertaa Suomen kamaralla loppuvuodesta 1904, kun englantilaisen yhtiön edustaja toi kalustonsa Helsinkiin. Viikon kestäneissä sessioissa tehtiin muun ohessa ensimmäiset suomalaiset populaarimusiikkilevytykset ja ensimmäinen kotimainen "kuunnelma".

  • Tämän runon haluaisin kuulla

    02.04.2014 Kirjat

    Toivokaa Kirsi Kunnaksen runoja! Voit kertoa muistoistasi ja toivoa runoja sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai artikkelin kommenttiosiossa.

  • Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta

    26.06.2013 Elävä arkisto

    Hupailutehtailija oli kysytty vieras muissakin ohjelmissa.

    Lauluntekijä-käsikirjoittaja Reino Helismaalla oli näppinsä pelissä suuressa osassa sotien jälkeistä radioviihdettä. Hän teki kymmenittäin omia hupailuja ja oli kysytty esiintyjä muissakin ohjelmissa. Repe riimitteli tilauksesta mitä tahansa ja mihin tahansa, jopa yleisön edessä improvisoiden. Elävän arkiston paketissa Antero Alpola käy perusteellisesti läpi hänen radiouransa, ja tarjolla on lisäksi runsas valikoima Helismaan harvinaisia live-esityksiä pikarunoista instant-kupletteihin.

  • Kun Pyynikin kentällä kaikui Sieg Heil

    31.05.2013 Elävä arkisto

    Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan 1943.

    Suomesta koottiin välirauhan aikana vapaaehtoinen SS-pataljoona siteiden lujittamiseksi Saksan kanssa. Kun sotajoukko palasi maailmansodan itärintamalta kotimaahan kesäkuussa 1943, Suomi oli jo ottamassa etäisyyttä Kolmanteen valtakuntaan. Helsinkiin toivotun triumfin asemesta SS-miehille pidettiinkin matalamman profiilin juhlat Hangossa ja Tampereella. Niinpä Pyynikin kentällä kaikuivat 3.6.1943 Horst Wessel ja Mannerheimille osoitetut natsitervehdykset, joita marsalkka ei tosin ollut kuulemassa.

  • Anselm Hollo oli Suomen etäispääte beat-runouteen

    30.01.2013 Elävä arkisto

    Anselm Hollon Lontoosta vuonna 1960 lähettämä runotervehdys antoi aavistuksen siitä, miltä maailmalla huudossa ollut beat-lyriikka olisi saattanut kuulostaa suomeksi. ”Square on skvääri, hep on sfääri.”

  • Suomalaisen nykyrunouden pitkä linja näkyy ja kuuluu Runoraadissa

    21.09.2012 Elävä arkisto

    Loppuvuonna 2002 käynnistynyt Runoraati-ohjelma on kymmenen vuoden aikana tuottanut noin sata runovideota, joissa runoilija itse lukee runonsa valitsemassaan paikassa. Tässä kuudentoista runovideon valikoimassa edetään 1940-luvun modernisteista viimeiseen suureen boheemiin.

  • Fintelligens

    06.09.2010 Elävä arkisto

    Fintelligens oli kärkinimi kotimaisen rapin esiinmarssissa vuosituhannen vaihteessa. Duon esikoisalbumin tarkoituksella väärinkirjoitettu nimi "Renesanssi" viittasikin nimenomaan suomihiphopin uuteen tulemiseen.

  • Esko Salminen: Kyltyyri

    07.07.2010 Elävä arkisto

    Eino Leinon paljon siiteerattu runo.

    "Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri - tuo huuto on Suomessa syyri. Vaan mikä se on se kyltyyri, kas siinäpä pulma on jyyri."

  • Viljo Kajavan runoja

    02.07.2010 Elävä arkisto

    Viljo Kajava (1909-98) oli tunnettu runoilija ja hän vaikutti vahvasti aikansa ihmisiin ja uudisti vapaarytmistä runoa. Liisamaija Laaksonen tulkitsi Kajavan runoja Minulta sinulle -ohjelmassa.

  • Saima Harmajan jäljillä

    23.04.2010 Elävä arkisto

    Runoilija Saima Harmaja (1913–1937)

    Saima Harmaja eli lyhyen ja sairauden varjostaman elämän. Silti hän ehti kirjoittaa neljä runokokoelmaa.

  • Tuija Välipakka: Minä nousen seisomaan nyt...

    19.04.2010 Elävä arkisto

    Tamperelainen runoilija ja kirjailija Tuija Välipakka käy kynsillä kiinni Hämeensillan patsaan pohkeeseen.

  • Ilpo Tiihonen: Kiima

    19.04.2010 Elävä arkisto

    Oi mäyrien möyrintä! Ilpo Tiihosen runossa Kiima eläimet parittelevat. Tiihonen halusi ensimmäisessä Runoraadissa esittää runonsa vallankabinetissa.

  • Merja Virolainen: Liikun vaivatta tuttujen esineiden sateessa...

    19.04.2010 Elävä arkisto

    Merja Virolainen saa ruuanlaiton tuntumaan eroottiselta. Hän valitsi Runoraadin käsiteltäväksi runon, jossa runon minä kertoo, että: "pidän puukkoa säikkymättä, kuorin sipulin, kannan kiehuvaa vettä. Mutta liikkeeni myötyvät liikkeisiisi".

  • Lassi Nummi: Von ewiger Liebe (Vapaasti Brahmsin mukaan)

    16.04.2010 Elävä arkisto

    Lassi Nummen runo puhuu yhdessä vanhenemisesta. Von ewiger Liebe (Vapaasti Brahmsin mukaan) on lyhyt ja kaunis runo pitkästä jaetusta elämästä.

  • Arto Melleri: Syfilis tanssii silkeissään

    16.04.2010 Elävä arkisto

    Arto Mellerin runovideon piti kuvata toipumista. Toisin kävi. Runoraadissa esiintyminen oli hänen viimeinen tv-esiintymisensä.

  • Kaisa Ijäs: Autopilotti

    16.04.2010 Elävä arkisto

    Runoilija Kaisa Ijäs pyysi päästä lentosimulaattoriin esittämään runonsa Autopilotti. Toive toteutui.

  • Ella Eronen: Maamme

    28.12.2009 Elävä arkisto

    Ella Erosen esitys Maamme-runosta talvisodan aikana 1940 Tukholman stadionilla piirtyi kansakunnan yhteiseen muistiin.

Sivut