Hyppää pääsisältöön

taikaesineet

  • Kop, kop – kuuleeko haltia, kun koputan puuta? Puiden henkiä on palvottu ja pelätty – tällaisia voimia eri puulajeihin on liitetty

    31.08.2018 Mennään metsään

    Pyhät puut määräsivät ihmisen kohtalon.

    Metsän ja puiden rituaalinen palvonta on kuulunut suomalaisten elämään vuosisatoja. Pyhät puut käsitettiin haltijoiden asuinpaikaksi ja portiksi ihmisen ja henkimaailman välillä. Lue, millaisia merkityksiä ovat mänty, koivu, kataja, kuusi, leppä, pihlaja ja tammi saaneet suomalaisessa perinteessä.

  • Ranskalaiskirjailija innostui saamelaisuudesta

    22.03.2015 Oppiminen

    Toimittaja-kirjailija Olivier Trucin haastattelu.

    Pohjoismaissa pitkään toiminut ranskalainen kirjeenvaihtaja Olivier Truc innostui saamelaiskulttuurista niin paljon, että sijoitti ensimmäisen romaaninsa Lappiin. Vuonna 2013 ilmestynyt romaani kertoo saamelaiskulttuurin karuudesta ja kauneudesta modernin dekkarin muodossa.

  • Jauhon kauppa

    09.10.2014 Elävä arkisto

    Jauhon kaupan omistaja Annikki Jauho taikoo itselleen vahingossa leluapinasta elävän apinakaverin, eivätkä loitsut lopu siihen. Kymmenosainen sarjanäytelmä esitettiin vuonna 2002.

  • Jänö Neposen ja tontun joulukalenteri

    20.12.2013 Elävä arkisto

    Joulukalenteri vuodelta 2002.

    Vuoden 2002 joulukalenterissa seikkailivat Pikku Kakkosesta tuttu jänö Neponen sekä yksinäisessä myllyssä asuva tonttu. Kaksikko ystävystyy ja yrittää ratkaista jänön löytämän salaperäisen lippaan arvoituksen.

  • Wicca saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei vahingoita

    03.08.2012 Elävä arkisto

    Wiccoille kaikki ympärillä oleva on pyhää.

    Wicca on uuspakanallinen luonnonuskonto, jonka kannattajia arvioidaan olevan useita satoja Suomessa. Osa wiccoista harjoittaa myös magiaa. Wicca yhdistetään usein saatananpalvontaan, mutta sen kannattajat eivät usko helvettiin.

  • Arja Koriseva: Kultaiset korvarenkaat

    10.06.2009 Elävä arkisto

    Arja Koriseva teki oman versionsa tunnetusta kappaleesta.

    Kultaiset korvarenkaat levytettiin suomeksi ensi kertaa jo 1950-luvulla. Myös vuoden 1989 Tangokuningatar Arja Koriseva teki siitä versionsa.