Hyppää pääsisältöön

aseveljeys

  • Hitlerin yhteysmiehellä paikka Marskin oikealla puolella

    04.10.2017 MOT

    MOT Erfurthin saappaanjäljillä Mikkelissä

    Hitlerin ja Mannerheimin yhteysupseerina toiminut Waldemar Erfurth oli jatkosodan aikana tuttu näky mikkeliläisessä katukuvassa. Suomen armeijan päämaja oli sekä talvi- että jatkosodassa Mikkelissä. MOT kulki tovin Erfurthin saappaanjäljillä päämajakaupungissa.

  • Jatkosodan tuntematon tausta

    13.01.2014 Elävä arkisto

    Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?

    Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.

  • Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

    16.03.2012 Elävä arkisto

    Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.

  • Huippumatemaatikko ylisti Göringiä radiossa 1940

    26.05.2011 Elävä arkisto

    Samaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, professori Rolf Nevanlinna esitteli radioesitelmässään natsi-Saksan valtakunnanmarsalkan sankarillisena valtiomiehenä.

  • Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

    20.05.2011 Elävä arkisto

    Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

  • Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

    06.05.2011 Elävä arkisto

    Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

    Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.

  • Rintamalotan tarina

    30.03.2011 Elävä arkisto

    Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011 Elävä arkisto

    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.

  • Marski kunniavieraana itsenäisyysjuhlassa 1940

    25.01.2011 Elävä arkisto

    Mannerheim oli kunniavieras, kun Suomi juhli itsenäisyyttään

    Talvisodan ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim oli itseoikeutettu kunniavieras, kun Suomi juhli ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää joulukuussa 1940.

  • Jäähyväiset aseveljille

    14.05.2010 Elävä arkisto

    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

  • Miinanraivausta Suomenlahdella

    29.01.2010 Elävä arkisto

    Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

  • Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

    03.12.2009 Elävä arkisto

    Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

    Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

  • Lappi sodan jälkeen

    30.11.2009 Elävä arkisto

    Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

    Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.

  • Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

    05.11.2009 Elävä arkisto

    Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

  • Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

    28.07.2009 Elävä arkisto

    Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.

  • Suomi hyökkää yli vanhan rajan

    25.06.2009 Elävä arkisto

    Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.

  • Rukajärvi vallattu

    25.06.2009 Elävä arkisto

    Martti Jukola raportoi Rukajärven valtauksesta syyskuussa 1941. Reportaasissaan hän kuvaa autiota itäkarjalaista kylää ja suomii sen koulua, sairaalaa ja kirjatarjontaa.

  • Karhumäen valtaus 1941

    24.06.2009 Elävä arkisto

    Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

    Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Suomalaiset marssivat Karhumäkeen 5. joulukuuta.

  • Asemasotaa 1942-1944

    23.06.2009 Elävä arkisto

    Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

    Syksyn 1941 etenemisvaiheen jälkeen suomalaiset joukot määrättiin jäämään saavutetuille linjoille. Alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasodan vaihe.

  • Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

    09.06.2009 Elävä arkisto

    Suomalaisjoukkojen päähyökkäys Laatokan Karjalaan ja Aunukseen alkoi heinäkuussa 1941. Vanha raja ylitettiin 22.7.

Sivut