Onko alaikäisellä oikeus puhua julkisuudessa?
Helsingin Sanomat julkaisi elokuussa 2012 jutun otsikolla Frans kokeili zombien elämää. Artikkelissa 17-vuotias poika kertoo haaveilleensa koko kasvot peittävästä zombie-tatuoinnista. Jutussa pojalle tehdään kasvoihin zombie-maski, jolla kokeillaan ihmisten reaktioita kaupungilla. Saako alaikäinen päättää haastattelun antamisesta?
Tutustu aitoihin rajatapauksiin ja mieti, mokasiko media.
Vuonna 2014 julkaistun Aku Ankka -lehden sisällä julkaistiin liite, jossa mainostettiin Oululaisten Reilu-paahtoleipää. Oliko kyseessä piilomainos? Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Kokeile 8 tapauksella, pärjäisitkö JSN:n puheenjohtajana.
Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, mitä mieltä itse olet: mokasiko media vai ei?
Loukkasiko HS terrori-iskujen uhrien yksityisyyttä?
Helsingin Sanomat julkaisi keväällä 2016 kuvan, jossa esiintyi kaksi Brysselin lentokentän pommi-iskussa haavoittunutta naista. Loukkasiko lehti uhrien yksityisyyttä?
Sortuiko Länsiväylä-lehti klikkiotsikointiin?
Länsiväylä-lehdessä julkaistiin lokakuussa 2015 juttu otsikolla “Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”. Lukijan mielestä otsikko oli harhaanjohtava jutun sisältöön verrattuna. Sortuiko Länsiväylä klikkiotsikointiin? Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Kerrottiinko yksisarvishoidoista kritiikittömästi?
Radiokanava YleX:n nettisivulla julkaistiin tammikuussa 2015 juttu otsikolla "Alle tonnilla yksisarvishoitajaksi - ilmoittautuminen on nyt käynnissä". Lukijan mukaan mukaan juttu oli kritiikitön piilomainos. Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Eikö yhteistyömerkintä riitä pelivideoissa?
Laeppavika-nimimerkin Youtube -kanava julkaisi syyskuussa 2015 videon "Minun Kohtaloni", jossa tubettaja esitteli ja pelasi Destiny-peliä. Riittikö yhteistyömerkintä, jotta katsoja ymmärsi katsovansa maksettua sisältöä? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.
Ironinen mediakasvatusvideosarja
Ironinen mediakasvatusvideosarja
Yle Oppiminen – taitoja uteliaille!
Yle Oppiminen – taitoja uteliaille!
Miten tunnistaa valeuutinen, mihin taas voi luottaa? Yle kysyi tätä tavallisilta ihmisiltä sekä alan asiantuntijalta. Toden ja trollauksen erottaminen on vaikeaa, mutta tavallisella medialukutaidolla pärjää pitkälle.
Raumalainen toimittaja Tapio Niemi kirjoitti satiirisen kolumnin, jossa hän humoristisesti soimasi kaupunginhallituksen puheenjohtajaa. Se väärinymmärrettiin. Raumalainen Matti Pursiheimo kirjoitti satiirin Tapio Niemen väärinymmärtämisestä. Sekin väärinymmärrettiin.
Suositulla tubettajalla on uusi puhelin, josta hän kertoo kanavallaan. Lapsi innostuu ja haluaa samanlaisen, mutta silloin aikuisen pitäisi herättää jälkikasvunsa pohtimaan, kenen idea uusi puhelin itse asiassa onkaan.
Tähän artikkeliin on koottu Yle Uutisluokan opetusmateriaaleja, joiden avulla voi ottaa mediakasvatuksen helposti osaksi opetusta. Yle Uutisluokassa koululaiset tekevät uutisia omista aiheistaan ja harjoittelevat medialukutaitoja.
Hämeen Partiopiirin pari sataa nuorta seikkailee Riihimäeltä Lammin Evolle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut käyvänsä sotaa mediaa vastaan. Mutta jokin raja ylittyi sunnuntaina, kun Trump näytti kannustavan väkivaltaan mediaa vastaan, tai vähintään tukevan sitä.
Toistaiseksi etenkin sosiaalisen median kuvapalvelut ovat Suomessa lasten ja nuorten villi länsi.
Suhtaudu myönteisesti ja säädä turva-asetuksia.
Lähes jokaisella ekaluokkalaisellakin on jo älypuhelin taskussaan. Miten luotsata lasta turvallisesti älypuhelinten maailmassa? Tässä Digitreenien vinkit!
Someraivo on keski-ikäisten erikoistumisalaa. Somessa ei ole tarkoitus olla oikeassa, vaan löytää uusia näkökulmia ja oppia toisiltaan, opastavat lukiolaisnuoret.
Rusama kirjoittaa verkon muutoksista.
Suomessa olemme ylpeitä siitä, että maamme on monilla mittareilla tasa-arvoinen. Vaan miten on digitasa-arvon laita?
Elokuvien visuaalisia efektejä suunnittelevan Samuli Torssosen mukaan ennen pitkää kuka tahansa pystyy tekemään videomanipulaatioita, joita tavallinen katsoja ei huomaa muokatuiksi.