Hyppää pääsisältöön

paluumuuttajat

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    17.05.2019 Elävä arkisto

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Aki sai omanlaisensa lottovoiton Saimaan saaresta: "Tuli sydänalaan sellainen hyvä tunne"

    07.10.2016 Yle Uutiset

    Lossinkuljettajan työpaikan avautuminen Saimaan saaressa oli Aki Purhoselle tilaisuus paluumuuttoon. Pietolansaari on osa Savonlinnan kaupunkia, mutta täydellisen syrjässä humusta.

  • Miksi paluumuuttajaa kohdellaan kuin maksuhäiriöistä?

    14.10.2014 Kuningaskuluttaja

    Suomalaisnainen muutti Ruotsiin ja asui siellä kaksi vuotta. Sitten hän palasi Suomeen. Vuoden kuluttua paluusta nainen tilasi Saunalahden mobiililaajakaistan. Saunalahti vaati naiselta 300€ vakuusmaksua, koska tämä oli asunut välillä Ruotsissa. Naista kohdeltiin samalla tavalla kuin maksuhäiriömerkinnän saanutta henkilöä.

  • Inkerinsuomalaisilta orvoilta riistettiin äidinrakkaus

    27.01.2014 Elävä arkisto

    Jatkosodan aikana Suomeen saapui yli 60 000 inkerinsuomalaista, joiden joukossa oli satoja orpolapsia. Lapset saivat uuden kodin ja vanhemmat suomalaisista perheistä. Sodan jälkeen suurin osa heistä palautettiin vastoin tahtoaan Neuvostoliittoon.

  • Kadonneen Inkerin neljä sukupolvea

    09.12.2013 Elävä arkisto

    Maria Ivanova syntyi Inkerissä ennen toista maailmansotaa. Basaarin dokumentissa Maria muistelee lapsuutensa Inkeriä kuolevan äitinsä Hilda Sunin luona. Huonokuntoisesta Hildasta huolta pitävät myös Marian tytär Katja ja tyttärenpoika Kirill. Koolla on neljä sukupolvea inkerinsuomalaisia, jokaiselle heistä inkeriläisyys merkitsee kuitenkin eri asioita.

  • Meri-Rastilan päiväkirja antoi suunvuoron alueen asukkaille

    26.11.2013 Elävä arkisto

    Meri-Rastilaan mahtuu monta kulttuuria.

    Vehreä ja merellinen Vuosaari on pinta-alaltaan Helsingin suurin kaupunginosa. Laaja niemimaa jakautuu yhdeksään eri asuinalueeseen. Leimaavin maine on monikulttuurisella Meri-Rastilan asuinalueella, jonka nimikkotie tunnetaan myös pilkkanimellä Mogadishu Avenue. Vuonna 1996 Ylen toimittajat halusivat antaa alueen asukkaiden itse kertoa miten asiat ovat.

  • Kurdistan – Irakin ihme

    01.08.2013 Elävä arkisto

    Irakin sodan jälkeen Kurdistanin talous lähti nousuun.

    Saddam Husseinin vallitessa Irakia, olivat kurdit vainottuja ja pohjoinen Kurdistan tuhottu. Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin 2000-luvulla kaikki muuttui. Kun etelässä soditaan, on Kurdistan noussut Irakin rauhallisimmaksi ja talouskasvultaan nopeimmaksi alueeksi.

  • Max Perttula on hajulla tuoksuista

    20.04.2012 Elävä arkisto

    Satoja tuoksuja tunnistava Max Perttula on Suomen ainoa parfymööri. Hän loihtii tilauksesta vaikka hirsimökin aromin, takkatulella tai ilman. Itseään kakistelematta kylähulluksi nimittävä monitoimimies on heittäytynyt ”lapsenomaisella innolla” myös kuvataiteen, musiikin ja designin pariin.

  • Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    02.11.2006 Elävä arkisto

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.