Hyppää pääsisältöön

puolueettomuus

  • Karjalaisen ja Kekkosen välirikko

    09.08.2007 Elävä arkisto

    Karjalaisesta povattiin Kekkosen jatkajaa presidenttinä, mutta UKK ei sallinut tämän kehityksen tapahtuvan hänen selkänsä takana.

  • Demarinuoret vaativat uutta ulkopolitiikkaa

    12.07.2007 Elävä arkisto

    1960-luvun nuordemarit vaativat Paavo Lipposen johdolla Suomelta uutta ulkopolitiikkaa. Voimat olisi armeijan kehittämisen sijasta suunnattava kehitysapuun.

  • Kanerva: Konsensus palaa ulkopolitiikkaan

    18.04.2007 Yle Uutiset

    Tuleva ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) arvioi YLEn Aamu-tv:ssä, että kokoomuksen mukana konsensus eli laaja yhteisymmärrys palaa suomalaiseen ulkopolitiikkaan.

  • Suomen ulkopolitiikka ETYKistä Euroopan unioniin

    18.12.2006 Elävä arkisto

    Ohjelmasarjassa tarkasteluajanjaksona on Kekkosen ajan loppuvuodet ja Koiviston kausi. Sarja alkaa ETYKin huippukokouksesta 1975 ja päättyy Suomen asemaan ja politiikkaan Euroopan unionin jäsenenä 1995.

  • Liittoutumattomuuden kannatus pysynyt ennallaan

    28.11.2006 Yle Uutiset

    Kansalaisten näkemykset Suomen Nato-jäsenyydestä ovat kääntyneet yhä enemmän liittoutumattomuuden kannalle. Vuodesta 1996 lukien kannatus on kuitenkin pysynyt suurin piirtein keskimäärin samalla tasolla. Aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa.

  • Hruštšov Suomessa 1957

    22.11.2006 Elävä arkisto

    Maljoja ja kauniita puheita ystävyydelle oli runsain mitoin ohjelmassa, kun pääsihteeri Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin tekivät valtiovierailun Suomeen kesäkuussa 1957.

  • Kekkonen tyynnytteli noottikohua ja sivalteli vastustajiaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kun presidentti Urho Kekkonen palasi USA:n vierailulta noottikriisin järkyttämään Suomeen, hän arvosteli radiopuheessaan kovin sanoin ulkopoliittisia vastustajiaan. Samalla saivat kyytiä ulkomaisten lehtien "mielettömyydet".

  • ETYK Kekkosen uran huipentuma

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Etyk-konferenssi oli Kekkoselle kansainvälinen näytönpaikka.

    Presidentti Urho Kekkoselle Etyk-konferenssi oli kansainvälinen näytönpaikka. Kotimaassa tuki Kekkosen ulkopolitiikalle oli tuolloin vahvimmillaan.

  • Virkamiesten valta - onko sitä?

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kimmokkeen keskustelulle virkamiesten vallasta antoi opetusministeri Pentti Holapan epäily, että virkamieskunta jarruttaa sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen ohjelmaa.

  • Ristivetoa "Ristivedosta"

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Päivi Istalan juonnettu musiikkiohjelma Ristivetoa kärjisti ristiriitoja radion johtajan ja Yleisradion hallintoelinten välillä syksyllä 1970.

  • Ristivetoa-ohjelma sensuurin kourissa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Radion ohjelmaneuvosto lakkautti Päivi Istalan ohjelmasarjan

    Radion ohjelmaneuvosto lakkautti Päivi Istalan ohjelmasarjan lokakuussa 1970. Kriittinen ohjelma asuntopolitiikasta oli neuvoston enemmistölle liikaa.

  • Presidentti Paasikiven YYA-puhe

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Presidentti Paasikivi rauhoitteli kansan epäilyksiä.

    YYA-sopimuksen allekirjoitushetkellä Suomessa elettiin huhujen täyttämää ja poliittisesti levotonta aikaa. Presidentti J. K. Paasikivi ampui radiopuheessaan alas huhuja sopimuksesta, joka söisi Suomen.

  • Aikooko Ruotsi rakentaa ydinaseen?

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Ruotsin ydinasekeskustelu alkoi armeijan aloitteesta. Paavo Lipponen haastattelee puolustusministeri Sven Anderssonia vuonna 1965.

  • Lähetystyöntekijät ja apartheid-politiikka

    08.09.2006 Elävä arkisto

    YK:n tukema Lounais-Afrikan vapautusjärjestö SWAPO-järjestö taisteli aseellisesti Etelä-Afrikan apartheidhallintoa vastaan. Vuonna 1967 SWAPO kritisoi suomalaisten käsitystä puolueettomuudesta.

  • Lähetyssaarnaajia syytettiin apartheidin hyväksymisestä Namibiassa 1960-luvulla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomen kirkko vältteli 1960-luvulla ottamasta kantaa Etelä-Afrikan rotuerottelujärjestelmään Namibiassa. SWAPO-järjestö syytti vuonna 1967 suomalaisia lähetystyöntekijöitä epäselvästä kannasta apartheidiin.

  • Kekkonen haki tunnustusta Itä-Saksalle

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Toisen maailmansodan jälkeen blokkien välissä tasapainoileva Suomi piti ainoana ei-sosialistisena maana yllä samanarvoisia suhteita jaetun Saksan molempiin valtioihin. Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR kärtti itselleen Neuvostoliiton tuella kansainvälistä tunnustusta.

  • Puolueettomuus maani kannalta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    L. A. Puntilan esitelmä Euroopan puolueettomista maista.

    Kylmän sodan aikainen suurvaltaryhmittymien voimasuhteiden tasapaino ei vaikeuttanut, vaan helpotti puolueettomuuden omaksumista.

  • Veikko Vennamo vastusti suurta rahaa ja Kekkosta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kiistelty ja kiistoja pelkäämätön Veikko Vennamo pyrki presidentiksi vuonna 1968. Kun ehdokas oli radiossa muiden puolueiden tentittävänä, keskustelunaiheet soljuivat monopolipääomasta, "äärikollektivismista" ja henkilöpalvonnasta omakotirakentamiseen, kantorahaan ja väkirehun hintaan.

  • Presidentti Kekkonen kertoo vierailustaan Itä-Euroopassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Valtiovierailut Tsekkoslovakiaan, Unkariin, Romaniaan 1969.

    Presidentti Urho Kekkonen oli ensimmäinen ei-sosialistisen maan valtionpäämies, joka vieraili Tsekkoslovakiassa Varsovan liiton joukkojen elokuussa 1968 suorittaman miehityksen jälkeen.

  • Suomi tällä vuosisadalla - kuusikymmenluku

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuonna 1971 - aikana, jolloin politiikalla katsottiin olevan vielä jotain merkitystä - radio kokosi laajan Suomi tällä vuosisadalla -ohjelmasarjan, jonka dokumentaaristen osien jälkeen kutakin vuosikymmentä puitiin vielä keskustelemalla.

Sivut