Hyppää pääsisältöön

hyökkäyssota

  • Suomalaisten hyökkäysvaihe

    09.11.2012 Oppiminen

    Sotatoimet käynnistyivät Pohjois-Suomessa kesällä 1941.

    Suomalaisten ja saksalaisten yhteiset sotatoimet käynnistyivät Pohjois-Suomessa kesällä 1941. Suomessa toteutettiin suhteellisesti laajempi liikekannallepano kuin missään muussa toiseen mailmansotaan osallistuneessa maassa.

  • Jatkosodan sotilaille syntyi satoja aviottomia lapsia

    04.04.2012 Elävä arkisto

    Jatkosodan aikana suomalaisille sotilaille syntyi Karjalassa satoja avioliiton ulkopuolisia lapsia. Moni heistä kaipaa yhteyksiä isäänsä ja sukuunsa Suomessa.

  • Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

    16.03.2012 Elävä arkisto

    Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.

  • Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

    03.06.2011 Elävä arkisto

    Miehitysalueiden venäläisväestö koki etnistä syrjintää.

    Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.

  • Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

    20.05.2011 Elävä arkisto

    Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

  • Saksan hyökkäys itään alkaa 1941

    18.05.2011 Elävä arkisto

    Keväällä 1941 Saksan ”uusi järjestys” näytti päässeen voitolle Euroopassa. Tilanne oli kuitenkin muuttumassa. Pian alkaisi sota itärintamalla, ja Yhdysvallat tuki jo Britannian sotaponnistuksia.

  • Hampaat aseina ja muita sotakuvauksia vuodelta 1941

    09.05.2011 Elävä arkisto

    Rintamareportaasin sisukas vanki puri vihollista nenään.

    Kesän ja syksyn 1941 rintamareportaasit kertoivat mm. vihollislinjojen taakse eksyneestä partiosta, motin pehmityksestä ja sisukkaasta suomalaisvangista, joka puri vihollista nenään.

  • Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

    06.05.2011 Elävä arkisto

    Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

    Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.

  • Rintamalotan tarina

    30.03.2011 Elävä arkisto

    Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011 Elävä arkisto

    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.

  • Jäähyväiset aseveljille

    14.05.2010 Elävä arkisto

    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

  • Miinanraivausta Suomenlahdella

    29.01.2010 Elävä arkisto

    Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

  • Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

    03.12.2009 Elävä arkisto

    Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

    Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.

  • Lappi sodan jälkeen

    30.11.2009 Elävä arkisto

    Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

    Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.

  • Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

    05.11.2009 Elävä arkisto

    Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

  • Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

    28.07.2009 Elävä arkisto

    Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.

  • Suomi hyökkää yli vanhan rajan

    25.06.2009 Elävä arkisto

    Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.

  • Pekka Tiilikainen Aunusta valtaamassa

    25.06.2009 Elävä arkisto

    Rintamareportteri Pekka Tiilikainen kuvaa ensimmäistä suomalaisten valtaamaa aunukselaiskylää ja selostaa Aunuksen kaupungin valtausta. Neuvostoasumisessa on reportterille runsaasti ihmeteltävää.

  • Rukajärvi vallattu

    25.06.2009 Elävä arkisto

    Martti Jukola raportoi Rukajärven valtauksesta syyskuussa 1941. Reportaasissaan hän kuvaa autiota itäkarjalaista kylää ja suomii sen koulua, sairaalaa ja kirjatarjontaa.

  • Karhumäen valtaus 1941

    24.06.2009 Elävä arkisto

    Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

    Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Suomalaiset marssivat Karhumäkeen 5. joulukuuta.

Sivut