Hyppää pääsisältöön

käpytikka

  • "Kraa, kraa" ja "uah, uah" – tunnistatko eläimen sen äänen perusteella? Tee Yle Luonnon testi!

    10.09.2019 Luonto

    Eläinten ääntelyllä on monta merkitystä.

    Eläimet viestivät ääntelyllään mitä erilaisimmista asioista, kuten reviirinsä rajoista tai vaaratilanteista. Lintujen äänet ovat monelle tuttuja, mutta harva on kuullut esimerkiksi hirven mylvintää. Testaa, miten hyvin tunnistat eläimen sen äänen perusteella!

  • Keväiset rummuttajat: Käpytikka

    29.03.2017 Luonto

    Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

    Käpytikka on mustarastaan kokoinen, päältä musta ja alta valkoinen tikkalaji. Hartialla on iso ja soikea valkoinen laikku ja vatsan takaosa on kirkkaanpunainen. Päälaki ja niska ovat mustat ja posket valkoiset. Koiraan niskassa on punainen laikku. Soidinääni on vajaan sekunnin mittainen rummutus, kutsuääni metallinen ”kjyk, kjyk”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

    17.10.2016 Luonto

    Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

    Käpytikka on mustarastaan kokoinen, päältä musta ja alta valkoinen tikkalaji. Hartialla on iso ja soikea valkoinen laikku ja vatsan takaosa on kirkkaanpunainen. Päälaki ja niska ovat mustat ja posket valkoiset. Koiraan niskassa on punainen laikku.

  • Tikat, metsän rummuttajat

    06.07.2012 Oppiminen

    Tikat, metsän rummuttajat

    Tikat ovat kolopesijöitä. Pesäkolo syntyy terveeseenkin puuhun, mutta ravinnon kannalta metsän lahopuut ovat välttämättömyys.

  • Käpytikka, metsän perustikka

    04.02.2011 Oppiminen

    Käpytikka, metsän perustikka

    Käpytikka on Suomen yleisin tikkalaji. Sitä tavataan lähes koko maassa tunturialueita lukuunottamatta. Laji myös talvehtii Suomessa. Koiraalla on niskassa punainen laikku, kun taas naaraan koko päälaki on musta.

  • Tikat, kehrääjät ja kiitäjälinnut

    09.04.2009 Elävä arkisto

    Tikkalinnut omaavat vahvan ja kovan nokan, jolla ne voivat hakata puuhun koloja pyydystääkseen pitkällä tahmealla kielellään hyönteisiä. Kiitäjälinnut ovat saaneet nimensä lyhyistä jaloistaan, jotka ne lentäessään nostavat lähelle ruumistaan, jolloin linnut näyttävät jalattomilta. Kehrääjälinnut ovat öisin liikkuvia hyönteissyöjiä.