Hyppää pääsisältöön

Oskar Merikanto

  • Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan

    19.12.2018 Elävä arkisto

    Tarina musiikillisesta ja teosofisesta janosta.

    Helvi Leiviskä (1902–1982) oli suomalainen säveltäjä ja ennen kaikkea sinfonikko. Sukupuolensa vuoksi hän kohtasi ennakkoluuloja, mutta hänen taitojaan ei koskaan vähätelty, ja kriitikot ylistivät jo nuoren Leiviskän sävellyksiä. Teosofinen itsekehitys oli erottamaton osa musiikillista matkaa, jonka vaiheita taiteilija muistelee sekä pianon että tunturipurojen äärellä vuonna 1979 valmistuneessa dokumentissa.

  • Kotoista Oskar Merikanto -juhlintaa

    03.12.2018 Yle Klassinen

    Levyarvostelu

    Oskar Merikannon syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 150 vuotta, mutta juhlahumusta en ole tehnyt havaintoja, lukuun ottamatta kollegani Outi Paanasen erikoisohjelmaa. Odotin enemmän, koska Merikanto tavoitti suomalaisen sävelkielen niin oivallisesti, että hänen teoksiaan pidetään kansanlauluina. Yksi juhlalevy on sentään julkaistu, ja sävyltään se on sopivan kotoinen.

  • Aino Ackté tulkitsee Sibeliusta — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

    04.05.2018 Klassinen

    Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

    Toukokuun 4. päivänä Sibelius on seuraamassa, kun Aino Ackté ja Oskar Merikanto harjoittelevat hänen laulujaan.

  • Häpeä Aarne Orjatsalo! — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918

    31.03.2018 Klassinen

    Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

    Maaliskuun 31. päivänä kuoronjohtaja Väinö Pesola haukkuu Aarne Orjatsalon, Suomen parhaan näyttelijän ja punakaartilaisen.

  • Suomen Sosialistinen Työväentasavalta — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918

    04.03.2018 Klassinen

    Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

    Maaliskuun 4. päivänä kuoronjohtaja Väinö Pesolasta on sulaa hulluutta kuvitella, että punaiset voittavat, ja Suomessa ja Venäjällä siirrytään täysin uuteen järjestelmään.

  • Säveltäjä Aarre Merikanto liittyy valkoisiin ja ryhtyy taistelijaksi

    23.02.2018 Klassinen

    Keväällä 1918 nuori Merikanto on jo nimeä luonut taiteilija.

    Syksyllä 1917 uraansa aloitteleva säveltäjä Aarre Merikanto on osallistunut valkoisen kaartin harjoituksiin. Hän on valmis puolustamaan ase kädessä 6. joulukuuta julistettua itsenäisyyttä. Helmikuussa 1918 hän osallistuu Kirkkonummen taisteluihin.

  • Enkö ansaitse leipääni rehellisellä työllä? – työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja syksyllä 1917

    10.01.2018 Klassinen

    Työväenmusiikkimies silminnäkijänä Helsingissä.

    Syksyllä 1917 kuoromies Väinö Pesola johtaa Helsingin Työväenyhdistyksen mieskuoroa ja kirjoittaa sosialidemokraattiseen Työmies-lehteen. Päiväkirjassaan hän pohtii kiristyvää yhteiskunnallista tilannetta ja omaa ristiriitaista suhdettaan työväenliikkeeseen. #musiikinkevät1918

  • Huoltoaseman levyhyllyssä nököttäisi tällainen “klassinen”

    07.12.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Nappaa menestynyt melodia ja laita se lentoon pienellä potkulla takamukseen. Tätä vuosisataista menestyskaavaa yrittää tavallaan noudattaa myös viulisti Liisa Makkonen, jonka konserttiprojekti suomalaisten suosikkimelodioiden parissa on nyt ikuistunut levyksi. Vaikkei kolmivarttinen ole ajatuksena mikään maraton, se on tässä tapauksessa puuduttava sellainen.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    15.06.2017 Klassinen

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Kansallisromantiikka kääntyy harpulle

    25.04.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Harpisti Anni Kuusimäki tunnetaan Helsingin kaupunginorkesterin pitkäaikaisena luottomuusikkona, ja onpa hän tehnyt muutamia duolevyjäkin Jouko Harjanteen ja Aale Lindgrenin kanssa. Nyt Kuusimäki on intoutunut julkaisemaan soololevyn, joka sisältää hänen sydämensä musiikkia - eli suomalaista kansallisromantiikkaa harpulle sovitettuna. Suomi 100 -juhlavuoden logoa ei levyssä näy, mutta järvimaisemia ja luontokuvia senkin edestä.

  • Lyyristä suomalaista sielunmaisemaa

    24.03.2017 Klassinen

    Levyarvio

    Idyllit, elegiat, pienet muistot, kukkaset, kehtolaulut, romanssit ja muut niin sanotut karakterikappaleet olivat romantiikan keskeisintä ohjelmistoa läpi 1800-luvun. Niitä sävelsivät kaikki, joskus enemmänkin ansainta- kuin taiteenteon tarkoituksessa, joskus taasen selvästi hetken hurmiossa, inspiraation vallassa. Koulutettujen säveltäjien määrän kasvaessa Suomessa 1800-luvun lopulla myös kotimaisia pieniä karakterikappaleita syntyi kiihtyvään tahtiin – ja niiden joukosta löytyy joitakin todellisia helmiä.

  • Tukkijoella-elokuvassa hongat humisee ja Tauno Palo hurmaa

    21.06.2016 Elävä arkisto

    Tukkijoella-elokuvassa hongat humiset ja lempi leiskuu.

    Teuvo Pakkalan suosittu musiikkinäytelmä Tukkijoella on innostanut näytelmäohjaajia ja elokuvantekijöitä lukuisiin tulkintoihin. Suosituin elokuvaversio on Roland af Hällströmin ohjaus vuodelta 1951. Kriitikoiden sydämiä elokuva ei sulattanut, mutta reipas kansankomedia miellytti yleisöä. Komeat koskikohtaukset ovat osa suomalaista elokuvahistoriaa ja teosta on pidetty tukkilaiselokuvien parhaimmistona. Pääosissa hurmaavat Tauno Palo ja Rauni Ikäheimo.

  • 23.4. Kamarimusiikkikonsertti 8 / Ensimmäiset kiusaukset, suomalaisia pianotrioja 1917–2017

    06.04.2016 RSO

    Huhtikuun kamarimusiikissa esitellään suomalaisia pianotrioja. Maria Puusaari, taiteellinen suunnittelu ja viulu Eeva Rysä, sello Sonja Fräki, piano Joonas Kokkonen: Pianotrio (1948) Jukka Koskinen: Pianotrio (1985) Osmo Tapio Räihälä: Temptations, kantaesitys Aarre Merikanto: Pianotrio (1917) OSTA LIPPU

  • Osa 3: Oliko Sibeliuksen varjo pimentävä vai vilvoittava?

    16.03.2016 Klassinen Suomi

    Joillekin Sibeliuksen aikalaisille varjo oli ahdistava.

    Suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen ympärillä on käynyt hänen uransa alkuvaiheista aina nykypäivään asti melkoinen kuhina. Hänen persoonansa ja tekemisensä ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella kaikkiin aikalaisiin, vieläpä nykysäveltäjätkin joutuvat pohtimaan suhdettaan tähän järkälemäiseen hahmoon. Puhutaan sinfonisesta ahdistuksesta, joka vaivaa maatamme – pitääkö omassa teosluettelossa olla sinfonia tai useampi, jotta on vakavasti otettava säveltäjä?

  • Teosofia tutkii uskontoja filosofisesti

    11.05.2015 Elävä arkisto

    Teosofia oli suosittua 1900-luvun alussa

    Ihmisen määränpää -ohjelmassa valotetaan teosofista ajattelua elämästä ja kuolemasta sekä seurataan ruusuristiläisten esitelmätilaisuutta.

  • Sibelius soi kirkonkelloissa

    18.12.2014 Klassinen

    Kallion kirkon kellot ovat harvinaisuus suomalaisissa kirkoissa. Lyhyen sävelmän soittavia kirkonkelloja toki on Suomessa muuallakin, mutta Kallion kirkon koneiston tekee erityiseksi sen mittasuhteiden ohella Sibeliuksen juuri sitä varten suunnittelema kellosävelmä. Sibeliuksen kellosävelmä aloittaa myös suoran Euroradion konsertin sunnuntaina 21.12. klo 15.05 Yle Radio 1.

  • Helsingin ensilevytyksissä 1904 laulettiin myös viinasta

    17.11.2014 Elävä arkisto

    Englantilaisen yhtiön edustaja toi kalustonsa Helsinkiin.

    Gramofonilevyjä äänitettiin ensi kertaa Suomen kamaralla loppuvuodesta 1904, kun englantilaisen yhtiön edustaja toi kalustonsa Helsinkiin. Viikon kestäneissä sessioissa tehtiin muun ohessa ensimmäiset suomalaiset populaarimusiikkilevytykset ja ensimmäinen kotimainen "kuunnelma".

  • 7.7. Teeman Elävä arkisto: Matti Salminen

    21.06.2014 Yle Teema

    Mestaribasson merkkipäivän kunniaksi muistoja ja musiikkia.

    Bassolaulaja Matti Salminen vaihtoi tangon oopperaan jo parikymppisenä, mutta hienosti kaikuu Balladi Olavinlinnasta myös oopperajuhlista tutussa miljöössä. Mestaribasson merkkipäivän kunniaksi muotokuva nuoruusvuosilta ja Merikannon lauluja. Onnea 70-vuotiaalle!

  • Kuuntelijoiden tarinoita musiikin voimasta

    03.06.2014 Klassinen

    Musiikki toi ratkaisun hankalassa perinnönjaossa, antoi voimaa epätoivoisella hetkellä ja auttoi alitajuntaa töiden valmistelussa. Nämä kaikki kokemukset löytyvät kertomuksista, joita Musiikin voiman kuuntelijat ovat lähettäneet toimitukseen näinä kolmena ohjelmakesänä.

  • Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus

    22.10.2013 Elävä arkisto

    Maakuntalauluja

    Maakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.

Sivut