Hyppää pääsisältöön

Karjalankannas

  • Koko kansa talkoissa

    08.10.2008 Elävä arkisto

    Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

    Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.

  • Suomi nousee tuhkasta

    13.08.2008 Elävä arkisto

    Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

    Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.

  • Karjalan kannaksen asutuksesta uutta tietoa

    30.06.2008 Yle Uutiset

    Karjalan kannaksen asutuksesta on saatu uutta tietoa. Kirvussa kesän aikana tehdyt kaivaukset varmistavat, että kannaksen alueen keskiosiin asutus levisi huomattavasti myöhemmin kuin tähän asti on luultu.

  • Finnish Man Fights for Former Family Land

    24.01.2008 Yle News

    A hearing concerning the return of family property seized by the Soviet Union before the Winter War continues in St. Petersburg on Thursday.

  • Suomalaismies vaatii pakkoluovutettua tonttia takaisin Viipurissa

    24.09.2007 Yle Uutiset

    Ensimmäinen oikeudenkäynti pakkoluovutetun suomalaiskiinteistön saamiseksi takaisin suomalaisomistajalle on jatkunut maanantaina Viipurin kaupunkioikeudessa.

  • Venäjä supisti rajavyöhykettään Karjalassa

    04.06.2007 Yle Uutiset

    Venäjän turvallisuuspalvelun julkaisemassa uudessa kartassa rajavyöhykettä on Karjalan tasavallan alueella supistettu aiemmasta, vuoden alusta voimassa olleesta alueesta.

  • Vili Vesterinen oli harmonikan hallitsija

    07.05.2007 Elävä arkisto

    Säkkijärven polkalla torjuttiin sodassa radiomiinoja.

    Karjalaishanuristi Viljo "Vili" Vesterinen ei lukenut nuotteja, mutta soitti sujuvasti niin klassista kuin jenkkaa. Säkkijärven polkalla torjuttiin sodassa radiomiinoja.

  • Karjalankannasta kiertämässä

    16.03.2007 Elävä arkisto

    Suomenlahden ja Laatokan välisellä kannaksella tutustutaan alueen asukkaisiin, nähtävyyksiin ja historiaan. Kesä 1939 enteili sodan myrskyjä.

  • Karjalankannakselta löytyi liito-oravia odotettua vähemmän

    16.01.2007 Yle Uutiset

    Suomen ja Venäjän yhteinen kartoitus osoittaa, että Karjalankannaksella on odotettua vähemmän liito-oravia. Liito-oravan kanta on siellä yhtä harva tai jopa harvempi kuin Kaakkois-Suomessa. Karjalankannaksella ei olekaan vahvaa kantaa täydentämään Suomen populaatiota.

  • Suomi saa oman kaasuliittymän

    10.12.2006 Yle Uutiset

    Suomi on saamassa oman liittymän Itämeren halki Venäjältä Saksaan vedettävään suureen maakaasuputkeen.

  • Sota-ajan joulu

    27.11.2006 Elävä arkisto

    1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.

    Vuosina 1939–1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.

  • Uusi sotahistoria tutkii sodan inhimillisiä seurauksia

    31.10.2006 Yle Uutiset

    Suomalaisten kokemuksia talvi- jatkosodasta on koottuu uuteen kirjaan, joka haastaa vanhan käsityksen yhdestä yhtenäisestä kansallisesta sotahistoriasta.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Suomi taistelee itsenäisyydestään

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Puna-armeijan tykistö avasi tulen 30.11.1939

    Moskovan neuvottelujen kariutumisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen. Marraskuun 30. päivänä 1939 kello 6.50 puna-armeijan tykistö kuitenkin avasi tulen Kannaksella. Aamun valjetessa alkoivat myös Helsingin pommitukset.

  • Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

    Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

  • Suomi hyökkää Saksan rinnalla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

    Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.

  • Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

    Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.

  • Suomi siirtyy rauhan kauteen

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.

  • Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.

  • Sörkan pojat talvisodassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.

Sivut