Hyppää pääsisältöön

K.-A. Fagerholm

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    20.01.2016 Historia

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Tammikuun kihlaus yhdisti Suomen kansaa mutta ärsytti Neuvostoliittoa

    15.01.2016 Elävä arkisto

    Tammikuun kihlaus yhdisti työnantajat ja työntekijät

    Suomen työnantajain keskusliitto STK antoi 23. tammikuuta 1940 julkilausuman, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    15.01.2016 Historia

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Kuka on sinun ehdokkaasi Suomen presidentiksi vuonna 1956? Vaalikone kertoo

    13.01.2016 Historia

    Testaa kuka on presidenttiehdokkaasi vuoden 1956 vaaleissa

    Testaa kuka on presidenttiehdokkaasi vuoden 1956 vaaleissa. Pesidenttiehdokkaita on kuusi, joista yksi oli pääministeri, maaseudunpuolueen Urho Kekkonen.

  • Tartu ohjaksiin - miksi sinun on tärkeää äänestää presidentinvaaleissa!

    12.01.2016 Historia

    Paasikiven kausi päättyy. Kenestä seuraava presidentti?

    80-vuotiaan Paasikiven kausi on päättymässä. Sinun tehtäväsi on päättää, jatkuuko Paasikiven linja Kekkosen johdolla vai pitäisikö sosiaalidemokraattien Fagerholmin astua Suomen ohjaksiin.

  • Kaksivaiheinen presidentinvaali 1956

    12.01.2016 Historia

    Kaksivaiheinen presidentinvaali 1956 näin se etenee

    Kaksivaiheinen presidentinvaali 1956 näin se etenee

  • Vuoden 1956 presidenttiehdokkaat

    12.01.2016 Historia

    Vuoden 1956 presidenttiehdokkaat yhdessä kuvassa

    Vuoden 1956 presidenttiehdokkaat yhdessä kuvassa

  • Pieneksi ja köyhäksi on turha Suomea surkutella, todisti vaalifilmi vuonna 1956

    23.11.2015 Elävä arkisto

    Suomi on vauras, kunhan kansa olisi yksituumaista.

    Suomi on vauras maa, kunhan vain kansa puhaltaisi yhteen hiileen ja unohtaisi turhat ennakkoluulot. Näin todistellaan vuonna 1955 valmistuneessa Suomen Filmiteollisuuden lyhytelokuvassa, jolla vauhditettiin SKDL:n Eino Kilven vaalikampanjaa vuoden 1956 presidentinvaaleissa.

  • Kiistelty Kekkonen hallitsi suvereenisti

    04.09.2015 Elävä arkisto

    Kekkonen oli presidenttinä ylivertainen.

    Kun Urho Kekkonen syksyllä 1981 sairastui ja pyysi eroa tasavallan presidentin tehtävistä, merkitsisi se yhden aikakauden päättymistä Suomen historiassa. Kekkonen oli hallinnut maata presidenttinä neljännesvuosisadan ajan.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    31.12.2014 Historia

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Kauna seurasi Kekkosta

    13.10.2014 MOT

    Urho Kekkonen keräsi urallaan paljon niin ystäviä kuin vihollisiakin. Etenkin oikeiston ja armeijan piirissä Kekkosen toiminta herätti usein ärtymystä, kirjoittaa eversti evp. Pekka Visuri.

  • Kekkosen vuoden 1956 vaalikampanja

    11.02.2014 Elävä arkisto

    Kekkosen presidentivaalikampanja oli poikkeuksellisen näkyvä

    Urho Kekkosen kampanja vuoden 1956 presidentinvaaleissa oli silloisessa Suomessa poikkeuksellinen. Siihen kuului parinsadan puhetilaisuuden kiertue.

  • Rautakourat juhlivat vuonna 1949

    16.10.2013 Elävä arkisto

    Upeaa ajankuvaa Helsingistä tallentui filmille, kun ”rautakourat” eli Suomen Metallityöväen Liitto juhli 50-vuotistaivaltaan vuonna 1949.

  • Turku juhli komeasti kesällä 1961

    15.10.2012 Elävä arkisto

    Suomen Joutsen merimiesammattikouluksi 1961

    Jopa latinankielisiä puheita pidettiin Turussa kesällä 1961, kun Suomen Joutsen vihittiin merimiesammattikouluksi ja kun Turun linnan mittavat kunnostustyöt saatiin päätökseen.

  • Pipo, lippis ja presidentti kuuluivat kulta-ajan pesistyyliin

    06.03.2012 Elävä arkisto

    Pesäpalloa pelattiin 1960-luvun alussa enemmän kuin koskaan aiemmin. Maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla sen tiedettiin olevan verraton yleisömagneetti. Sarjan avausottelut käytiin itsensä presidentin läsnäollessa.

  • Presidentti Kekkosen yöpakkaspuhe

    11.06.2010 Elävä arkisto

    Yöpakkaskriisin aikana 10.12.1958 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, jossa hän ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu.

  • Marsalkka Mannerheimin hautajaiset

    28.03.2007 Elävä arkisto

    Surusaattue oli kilometrin pituinen

    Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951.

  • Vaalit 1966: Vasemmisto nousi valtaan

    31.10.2006 Elävä arkisto

    Voittajaksi ensimmäisissä tv-vaaleissa nousi vasemmisto.

    1960-luvun jälkipuoli oli Suomessa voimakasta taloudellisen kehityksen ja modernisoitumisen aikaa. Myös poliittisessa kulttuurissa tapahtui muutoksia. Etenkin nuoriso suuntautui yhä enemmän vasemmalle.

  • Fagerholmin hallitus Neuvostoliiton silmätikkuna

    08.09.2006 Elävä arkisto

    SDP:n Karl-August Fagerholm muodosti hallituksen heinäkuun 1958 eduskuntavaalien jälkeen. Hallitukseen tuli mukaan laaja kirjo puolueita. Vaalien voittaja, kommunistit jätettiin kuitenkin ministerilistan ulkopuolelle.

  • Kekkonen Leningradiin, hallitus kaatuu

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Paine Fagerholmin kolmatta hallitusta vastaan oli kova. Hallituksen kaatuminen oli selvää, kun maalaisliitto jätti sen joulukuussa 1958.

Sivut