Hyppää pääsisältöön

Alba Records

  • Uusiokadensseista särmää Mozartin pianokonsertoille

    23.04.2018 Klassinen

    Levyarvostelu

    Alba-yhtiön uutuuslevyllä tanskalaispianisti Katrine Gislinge soittaa kolme Mozartin pianokonserttoa yhdessä Stenhammar-jousikvartetin kanssa. Orkesteriosuudet sovitti jousikvartetille Mozart itse, joten siinä ei ole mitään erikoista. Mutta siinä on, että kadenssit konserttoihin on säveltänyt Gislingen puoliso Bent Sörensen. Onneksi Sörensenillä on sekä kokemusta että näkemystä oman musiikkinsa punomisesta vanhojen mestariteoksien lomaan. Siisti mutta hieman karuksi pelkistetty levy saa uusiokadensseista ihastuttavaa särmää.

  • Nordgrenin voimallista kamarimusiikkia

    16.04.2018 Klassinen

    Nordgrenin voimallista kamarimusiikkia

    Nordgrenin voimallista kamarimusiikkia

  • Walter Wolffin päättäväinen säveltäjädebyytti

    12.03.2018 Klassinen

    Levyarvostelu

    Walter Wolff on tai oikeastaan oli suomenruotsalainen jazz-pianisti, joka opiskeli Hollannissa ja teki niin kansainvälistä uraa, ettei Markus Partanenkaan häntä juuri tuntenut, kun kysyin. Vuonna 2012 Wolff joutui lopettamaan pianonsoiton ja kanavoi luovuutensa taidemusiikin säveltämiseen. Lajinvaihdon tuloksia on nyt saatu Alba-yhtiön uutuuslevylle, jota leimaa jazz-taustan tuoma raikkaus ja etenkin debyytille erityinen päättäväisyys.

  • Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

    15.01.2018 Klassinen

    Levyarvostelu

    Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

  • Kostiainen yhdisti kaikki requiemit omaansa

    15.11.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Requiem sävellysmuotona houkuttelee säveltäjistä usein esiin uusia piirteitä, etenkin kauneutta, dramatiikkaa ja perinnetietoisuutta. Näin on käynyt myös Pekka Kostiaiselle, jonka Requiem on tavallaan kaunis, välillä dramaattinen ja kauttaaltaan tietoinen perinteestä. Mutta Alban vasta julkaisema levytys saa aprikoimaan perinteen suhdetta aikamme musiikin vaatimuksiin. Kostiaisen Requiem nimittäin kuulostaa kaikilta aiemmilta requiemeiltä, muttei lainkaan uudelta.

  • Whittall - pohjoisen valon ja maiseman säveltäjä

    30.10.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Säveltäjä Matthew Whittallin musiikki olisi helppo selittää työperäisen maahanmuuton malliesimerkiksi: pohjoisamerikkalainen minimalismi ja yleisöystävällisyys kohtaavat Suomi-modernismin sävellysteknisen taidon, ja musiikki kotoutuu kulttuuriimme ongelmitta, koska läsnä on Kanadan pohjoinen luonto. Mutta ehkä on parempi sanoa, että Whittall vain sattuu olemaan persoonallinen säveltäjä, jonka kolme laajaa orkesteri- ja kuoroteosta on viimein saatu tyylikkäälle potrettilevylle.

  • Oboekonsertot kaipaisivat periodiväriä

    30.10.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Barokin aikaan oboe oli suosittu soolo- ja obligato-soitin. Sille on tarjolla lukuisia konserttoja, joiden ilmaisu tosin keskittyy laululliseen melodiikkaan. Viime aikoina tätä aarteistoa on levytetty pääosin barokkioboella ja periodiorkesterilla, joten on kiinnostava kalibroida korvat ja kuunnella, kuinka virolainen huippuoboisti Kalev Kuljus ja Liettuan kamariorkesteri selviävät modernein soittimin, kun nuottitelineellä on Vivaldin, Marcellon, Telemannin ja Bachin keskeiset oboekonsertot.

  • Suomalainen kamarimusiikki soi kuin verhon takaa

    24.10.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Viulisti Annemarie Åström valmistui musiikin tohtoriksi viime vuonna, ja nyt hän on saattanut maailmaan jo toisen levyllisen tutkimuksensa antia eli pohjoismaista viulumusiikkia. Uutuus on vaatinutkin hieman tutkimista - Helvi Leiviskän pianotrio ja Väinö Raition pikkukappaleet ovat ensilevytyksiä, ja Erkki Melartinin jousitriosta on olemassa vain vanha konserttiäänitys ja vielä vanhempi kantanauha.

  • Nopeimmin nouseva nykysäveltäjämme

    24.10.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Pääkaupungista katsottuna säveltäjä Outi Tarkiainen ei näytä olevan uuden musiikin keskiössä; hän ei häärää järjestöissä tai näyttäydy konserteissa. Mutta kun katsoo globaalisti, hän lienee nopeimmin nouseva suomalainen säveltäjä. Menestyksen takeena on arvostettu kustantaja, monigenreinen, ennakkoluuloton asenne työhön ja tietysti hyvä, tunnistettava musiikki. Musiikin matka kansainvälisille tilaajille on sama Helsingistä kuin napapiiriltä, jossa Tarkiainen asuu. Nyt kun Alba on julkaissut Tarkiaiselta ensimmäisen oman taidemusiikkisävellyslevyn, hänen asemansa vakiintunee myös täällä syrjäisessä pääkaupungissa.

  • Atso Almila osaa lukea Heli Laaksosen Aapista

    02.10.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Runoilija Heli Laaksosen Aapine ilmestyi muutama vuosi sitten alkeisoppaaksi lounaissuomalaiseen mielenmaisemaan ja kieleen. Aapisesta innostui myös kuoronjohtaja Teemu Honkanen, joka Key Ensemble -kuoronsa kanssa on alati altis vaalimaan paikalliskulttuuria. Aapisen säveltäjäksi löytyi Atso Almila, ja tulos on nyt päätynyt hekotuttavan raikkaalle levylle.

  • Lauluja yksinäisyydestä - klarinetilla

    02.10.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Lauri Sallista voi sanoa vapaaksi klarinetistiksi sanan kaikissa hyvissä merkityksissä. Hän tekee omaa uraa itse, ilman vakituisia kiinnityksiä, soittamalla kaikkea mahdollista ja luomalla omia esityksiä ja projekteja. Hienoa että Lauri Sallinen on saanut aikaiseksi myös soololevyn - ja vielä hienompaa, että se on onnistunut katsaus sooloklarinetin mahdollisuuksiin sekä yksinäisyyden ja laulullisuuden tematiikkaan.

  • Kamus-kvartetti - viisitoista vuotta ja edelleen paranee!

    13.09.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Kun Kamus-jousikvartetti voitti Yleisradion vuoden levy 2016 -palkinnon, yhtenä kriteerinä oli loistelias ohjelmistosuunnittelu, jonka avulla näennäisen erilaiset teokset punoutuivat tiheäksi merkitysverkoksi. Samaa oivallusta on kvartetin uutuuslevyllä, kun Esa-Pekka Salosen Homunculus kohtaa Ligetin ensimmäisen ja Brittenin viimeisen jousikvarteton.

  • Kokoparrat rinnakkain, osa 2

    09.05.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Koska Leif Segerstamin ja Johannes Brahmsin kokopartaiset kuunaamat näyttävät samalta, on ollut vain ajan kysymys, koska myös heidän musiikkinsa asetetaan rinnakkain vertailuun. Nyt Alba-yhtiö on julkaissut jo toisen levyn, jolla Brahmsin sinfonia ja Segerstamin sinfonia kuullaan peräkkäin, ja projektin merkitys alkaa avautua. Kyse lienee kytkykaupasta, jonka ansiosta Segerstam intoutuu johtamaan Brahmsia Turun filharmonisen orkesterin edessä aivan erityisen hyvin.

  • Parasta Porista: Palmgrenin pianokonsertot

    09.05.2017 Klassinen

    Levyarvostelu

    Selim Palmgren oli aidosti kosmopoliittinen pianisti-säveltäjä, joka Pohjolan Chopininä niitti mainetta Berliinin filharmoniaa ja Yhdysvaltojen keskeisiä konserttipaikkoja myöten. Palmgren ei takonut työläitä, kansallisia sinfoniajärkäleitä, joten suomalaisia hän ei kiinnostanut, olihan meillä Sibelius. Onneksi Pori Sinfonietta on kotiseuturakkauden hengessä ottanut asiakseen levyttää Palmgrenin pianokonsertot. Sarjan tuore toinen levy sisältää pianokonsertoista kaksi viimeistä ja vahvistaa kuvaa maamme parhaasta pianokonserttosäveltäjästä, jonka vuolasta musiikkia kuuntelee naama hymyssä.

  • Kun gamba kohtaa urut

    15.11.2016 Klassinen

    Levyarvostelu

    Gambisti Varpu Haavisto on tuttu näky vaativissa continuo-tehtävissä, mutta soololevyn hän on saanut aikaiseksi vasta nyt, yhdessä urkuri Kari Vuolan kanssa. Levyn ohjelmisto koostuu uudesta gambamusiikista, jota Haavisto on tilannut sekä soolona että urkujen kanssa esitettäväksi.

  • Varsin tylsä urkulevy

    01.11.2016 Klassinen

    Levyarvostelu

    Kun ensimmäistä kertaa kuuntelin Tomi Satomaan uutta urkulevyä, oli pakko lopettaa muutaman raidan jälkeen, kun elämä tuntui seisahtuvan pitkäveteisyyteen. Sittemmin olen saanut kuunneltua levyn analyyttisesti lävitse ja havainnut, että ensivaikutelma oli melko oikea. Kyseessä on varsin tylsä urkulevy.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin ytimessä

    27.08.2015 Klassinen

    Levyarvostelu.

    Keski-Pohjanmaan kamariorkesterilla on yksi kiistämätön mutta kapea vahvuus - yksinkertaisten, pienimuotoisten Itämeren alueen 1900-luvun jousiorkesterikappaleiden soittaminen. Tällä ohuella kärjellä orkesteri on kiilannut maailmanluokkaan, ja sillä se on tehnyt levyn toisensa jälkeen. Orkesterin uutuus "Silent Moods" on jälleen nautittava - ja jälleen kapea.

Sivut