informaatioähky

Onko matka hieroglyfeistä emojeihin sittenkään niin pitkä?

Vanhimmat tunnetut kirjoitukset ovat noin 7000 vuoden takaa. Sumerilaiset keksivät tuntemamme kirjoitustaidon viitisen tuhatta vuotta sitten, ja siitä katsotaan alkaneeksi kulttuurin kirjallinen kehitys. Siitä alkoivat tarinat. Tiedon määrä kasvaa nopeammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Olemme tilanteessa, jossa tietoa kertyy niin paljon, että sen louhimiseen tarvitaan tekoälyä.

Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.

Järkäleromaanin kirjoittaja aikoo uudistua

O-kirjaimella on Miki Liukkosen järkälemäisessä romaanissa "O" yhteensä 52 eri merkitystä. Tämän jutun jälkeen joudut etsimään enää 51.

Tämän vuoden ehdokaskirjoissa rikotaan perinteisiä kerrontatapoja. Ehdokaslista on virkistävä ja nuorekas.

Nykykoulun kiperä haaste on, miten opettaa lapsi lukemaan mediaa. Olen kuullut koulua moitittavan siitä, että se on oma saarensa erossa muusta maailmasta. Maailma kuitenkin tunkee kouluun reaaliajassa. Sen takaa liki jokaisen suomalaisen lapsen taskussa oleva älypuhelin. Jos mediakriittinen aikuinen kokee tietoähkyä ja hukkuvansa uutistulvaan, miten on lapsen laita?

Yle Folk julkaisi kuratointipalvelun niille, jotka haluavat tietää, mitä internetissä tapahtuu. Sivustolla internetin superkäyttäjät jakavat mielestään kiinnostavinta sisältöä seuraajilleen.

Jää peittää jo monet vesistöt eteläisessäkin Suomessa. Vaikka jäällä on paksuutta jo useita senttejä, ei se vielä kanna painavan kuorman alla. Jostain syystä joukko suomalaisia ryntää joka vuosi heikoille jäille. Psykologi löytää ilmiölle monta selitystä.

Museokortin suosio on yllättänyt monet museot. Vuoden voimassa olevia kausikortteja on myyty kolmen kuukauden aikana koko maassa noin 16 000 kappaletta.

Ihmisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on kääntynyt monissa länsimaissa loivaan laskuun vuosikymmenien nousun jälkeen. Tutkijat eivät ole toistaiseksi pystyneet todentamaan ilmiön syytä, mutta vastaus saattaa piillä ihmisten terveydentilassa.

Ihmiset odottavat aiempaa enemmän elämältään merkityksellisyyttä. Samalla keskittymiskykymme on mennyt rikki, toteaa Yle Uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö Janne Mällinen.

Suomen salibandymaajoukkue on valmistautunut Ruotsi-otteluun jo kauan. Pelaajakoordinaattori Jussi Jäntin mukaan pelaajat tietävät, mihin pitää iskeä.

Monenkirjavat ohjeet ja ulkopuolisten luomat ylimitoitetut idyllit saavat lomaviikkoa viettävän epävarman vanhemman hämilleen. Sieltä täältä kootut tiedon sirpaleet tekevät kasvatuksesta epävakaata. Lomalla ja arjessa sisäinen tunne ohjaa psykologin mukaan enemmän kuin ulkopuolisten ohjeet.

Opettajien vaihtelevat käytännöt koulujen ja kotien välisessä viestinnässä tuskastuttavat oppilaiden vanhempia. Osa vanhemmista kokee, että opettajat laittavat Wilma-järjestelmään paljon turhaakin tietoa. Osalta opettajista tietoa lasten koulunkäynnistä ei saa järjestelmän kautta lainkaan.

Tuleeko kesällä ikävä koulua? EEEEEIIII, huutavat kolmasluokkalaiset pojat Isokylän koulun pihalla Kokkolassa. Pään nollausta odottavat niin opettajat kuin oppilaat.

Kulttuurilehtikatsaus tarjoilee protestia. Sitä löytyy sekä musiikin että - uskokaa tai älkää - opiskelevan nuorisomme parista.

Turpoavat tietoverkot ja infoähkyn uhka huolettavat mediakasvattajia.