Hyppää pääsisältöön

1987

  • Sielun Veljet esittävät heimotanssia musiikkivideolla Säkenöivä voima.

    Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    25.04.2018 Elävä arkisto

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Ryzhkov Seutulan lentokentällä 1987.

    Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    02.02.2018 Elävä arkisto

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Tom Petty Amsterdamin Music & Media tapahtumassa 1989.

    Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    03.10.2017 Elävä arkisto

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Traveling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    14.05.2017 Yle Teema

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Laulaja, lauluntekijä, radiotoimittaja ja futisvalmentaja Gösta Sundqvist (1957-2003) täyttäisi nyt 60 vuotta. Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä henkilökuva tästä omaperäisestä persoonasta sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös [link:http://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/30-521;Yle Areenasta;standard;].

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    12.05.2017 Elävä arkisto

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    11.05.2017 Elävä arkisto

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    18.04.2017 Elävä arkisto

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    11.04.2017 Elävä arkisto

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Tauno Satomaa johtaa kuoroa (1987).

    Nuorisokuoro Candomino ylsi nopeasti musiikilliseksi tavaramerkiksi

    13.02.2017 Elävä arkisto

    Kiitetty espoolaiskuoro perustettiin vuonna 1967

    Kun espoolainen kanttori Tauno Satomaa vuonna 1967 perusti nuorisokuoro Candominon, onnistui hän valamaan kuorolaisiinsa poikkeuksellisen vahvan motivaation. Herkällä korvalla kasvatettu kuoro nousi kansainväliseen maineeseen 1980-luvulla. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Candomino on yksi arvostetuimmista kuoroistamme.

  • Fakta homman päähenkilöt ryhmäkuvassa pihakeinussa.

    Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

    16.12.2016 Elävä arkisto

    Perhesarjassa kiteytyi l 8enkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

    Perhesarjassa kiteytyi l 8enkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

  • Venäjän ex-pääministeri Aleksandr Kerenski vuosina 1917 ja 1967 (kollaasi).

    Kerenski oli hetken Venäjän voimahahmo vallankumousten vuonna 1917

    02.12.2016 Elävä arkisto

    Väliaikainen hallitus ei suvainnut Suomen itsenäisyyttä.

    Sosialisti Aleksandr Kerenski kohosi Venäjän väliaikaisen hallituksen keskushenkilöksi kumousvuonna 1917. Hän peruutti syrjäytetyn tsaarin määräämät venäläistämistoimet Suomessa, mutta tyrmäsi samalla suomalaisten itsenäisyyspuuhat. Elävän arkiston koosteessa historioijat arvioivat Kerenskin aikaa, ja mukana on myös harvinainen haastattelu vuodelta 1967.

  • Uutisgrafiikkaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986.

    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

    22.04.2016 Elävä arkisto

    Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

  • April Jazz -tapahtuman julisteita

    Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    21.04.2016 Elävä arkisto

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Joulupukki ja lapsia kotimaisten lahjahankintojen puolesta kampanjoivassa tietoiskussa 1980

    Tietoiskut kehottivat hankkimaan kotimaisia joululahjoja

    23.12.2015 Elävä arkisto

    1980-luvun kotimaisuuskampanjointia joulun tietoiskuissa

    Napsaus vain ja sormi osoittaa sinua. Oletkos muistanut ostaa kotimaisia joululahjoja? 1980-luvun Kotimaisen Työn Liiton tietoiskut kehottivat työllistämään ja paketoimaan kuusen alle Suomessa valmistettuja tuotteita.

  • Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.

    Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

    03.12.2015 Elävä arkisto

    Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

    Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

  • Kuvakollaasi Elävän arkiston joulukalenterivideoista.

    Elävän arkiston joulukalenterit

    01.12.2015 Elävä arkisto

    Makupaloja Ylen joulukalentereista vuodesta 1962 alkaen.

    Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on tavattu toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, seurattu puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen. Nostalgista joulunaikaa!

  • Miesten 400 metrin Ruotsi-ottelujuoksu Olympiastadionilla 1960-luvulla

    Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina

    11.09.2015 Elävä arkisto

    Suomi–Ruotsi-maaottelu alkoi vuonna 1925

    Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaotteluiden historia alkoi jo vuonna 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Maiden kohtaamisesta on muodostunut joka syksyinen urheilutapaus, jonka veroista ei mistään muualta löydy. Elävän arkiston pakettiin on koostettu maaottelun historiaa ja mehukkaimpia tapauksia vuosikymmenten varrelta.

  • Inga Sulin

    Ilmeikäs Inga Sulin alkoi näytellä jo laulajana

    10.08.2015 Elävä arkisto

    Läpileikkaus Inga Sulinin musiikillisista vuosikymmenistä.

    Läpileikkaus Inga Sulinin musiikillisista vuosikymmenistä.

  • Sarajevo kuvattuna vuorenrinteeltä

    Sarajevon äänet kertovat maasta kaiken välissä

    28.07.2015 Elävä arkisto

    Sarajevon äänet

    Toimittaja Jouko Blombergin radioteokset vievät kuulijansa Sarajevon vanhaan kaupunkiin, haitarinkorjaajan pajaan ja pieneen kylään kuulemaan millaista elämä oli olympialaisten jälkeen 1980-luvulla ja Bosnian sodan aikana vuonna 1994.

  • Presidentti Urho Kekkonen käynnistää Teknillisen korkeakoulun tutkimusydinreaktorin 1962.

    Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

    30.06.2015 Elävä arkisto

    TKK:n tutkimusydinreaktori käynnistettiin vuonna 1962.

    Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Espoon Otaniemessä vuonna 1962. Tutkimus- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu pieni laite nostatti innostuneita puheita "atomikaudesta", mutta myös ydinvoiman vaarat askarruttivat mieliä.

Sivut