Leo Jokela loisti viimeisessä tv-työssään.

Nikolai Gogolin Reviisori-näytelmä vuodelta 1836 on viiltävän satiirinen komedia korruptoituneesta pikkukaupungista. Veli-Matti Saikkosen vuonna 1975 ohjaaman tv-sovituksen pääosia esittävät Vesa Mäkelä ja Leo Jokela.

Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

Juhani Ahon tarina Matin ja Liisan junamatkasta.

Televisioteatterin klassikkoversiossa syrjätorpan Mattia ja Liisaa esittävät Leo Jokela ja Anja Pohjola. Talven ajan he kuvittelevat kohutun rautahevon olemusta, ja kesän koittaessa päättävät vaeltaa sitä katsomaan. Kino Suomi torstaina 29.12. klo 22:00

1950-luku oli sotilasfarssien kulta-aikaa

Sotilasfarsseista muodostui Suomeen 1950-luvulla oma selkeä lajityyppinsä. Niiden ahkerin valmistaja oli Fennada-filmi, joka teki vuosina 1952–1958 kaikkiaan seitsemän komediaa kurittomien "monnien" eli alokkaiden toilailuista – yhden joka kesä.

Palmun viimeinen juttu on ulkopoliittisesti arkaluontoinen

Kotikutoinen komisario kohtaa uuden ajan haasteet kansainvälisessä agenttitarinassa. Mukana myös mm. Mauno Koivisto ja Eino S. Repo.

Waltarin Palmut kääntyivät Kassilan käsissä hittielokuviksi

Matti Kassilan 1960-luvun alussa ohjaamat, Mika Waltarin teoksiin perustuvat Komisario Palmu -elokuvat ovat klassikkoelokuvia isolla alkukirjaimella. Elävä arkisto tarjoaa niistä katsottavaksi kokonaisuudessaan kaksi: Kaasua, komisario Palmun sekä Tähdet kertovat, komisario Palmun. Jälkimmäinen sai alkunsa edellisen ensi-illassa.

Pertti Reposen ohjaama Sotasankarit-komediasarja päivitti ruotuväkihuumoria vanhojen sotilasfarssien ajoista "nykyaikaan" eli 1960-lukuun. Episodimaisen kokonaisuuden tähtialokkaana toljaili tuore koominen kyky Vesa-Matti Loiri.

Sputnik-polkan tahdissa pamauteltiin raketteja kohti Plutoa.

Suomi oli tiukasti mukana 1950-60-lukujen avaruuskilvassa - ainakin viihteen alalla. Meillä soiteltiin Sputnik-polkkaa, esiteltiin kotoisia astronautteja ja pamauteltiin raketteja kohti Plutoa.

"Annuli halusi ylittää kielletyn rajan."

Aune Haarla oli 1950- ja 1960-lukujen radioviihteen keskushahmoja. ”Annuli halusi tehdä ohjelmia, joissa pyrittiin aina ylittämään kielletyn raja”, Antero Alpola on luonnehtinut aisapariaan.

Postisäästöpankin tilaama lyhytfilmi pureutuu tärkeään asiaan. Jotta perheenäiti pärjäisi tehtävässään mahdollisimman hyvin, kannatti hänen ensin käydä emäntäkoulu.

Elokuussa 1962 tv-katsojilla oli harvinainen onni saada nähdä ensimmäinen suomalainen avaruuslentäjä Leo Jokela Vääksyn Canaveral... anteeksi, Vääksyn kanavalla.

Martti "Huuhaa" Innasen villin lännen parodia vuodelta 1966 on jatkojännäri, joka mahtuu vajaaseen tuntiin. Kuunnelmassa vietetään välillä tehosteiden riemujuhlaa.

1960-luvun alun megatähdet Laila Kinnunen, Pirkko Mannola ja Vieno Kekkonen laulavat Virtanen-Elo-Kuusla-kolmikon kunnianhimoisissa musiikkirevyissä.

Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina tekevät huikean hienoa näyttelijätyötä tv-elokuvassa Rautatie. Lämminhenkinen tarina kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin.

Pirkko Mannola oli ensimmäinen laulava missi

Vuoden 1958 Miss Suomi Pirkko Mannola teki näkyvän uran myös iskelmälaulajana. Hänen pirteä olemuksensa valloitti 1960-luvulla saksalaisenkin yleisön.

Aho löysi aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään.

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Huumorin monitoimimiehen radioviihdesarja 1960-luvulla.

G. Pula-aho, Repe Helismaa, Severi Suhonen, Eemeli, Junnu Vainio ja Bluff Brothers tähdittivät huumorin monitoimimiehen radioviihdesarjaa 1960-luvulla.

Suklaasydän nosti toimistotyöntekijän iskelmätähdeksi.

Superhitti Suklaasydän nosti toimistotyöntekijä Brita Koivusen vuonna 1956 suomalaisen iskelmätaivaan tähdeksi. Kun kappaleen suosion salaisuutta arvuuteltiin, hän sanoi sen olleen "ensimmäinen levy, jossa oli tää" – ja napsutti sormiaan svengaten.

Isällä on tilipäivä. Kotona äiti ja lapset odottavat, että isä tulisi ja toisi ruokarahaa. Mutta työpaikalla on tapana ostaa tilipäivän kunniaksi viinapullo...

Vuoden 1954 filmissä kaupungin loisto on petollista.

Pääkaupungin huvitukset ja mainosvalot kutsuvat maalaistyttö Ainoa. Herra Helsinki varoittaa, että loistava unelmien kaupunki osaa olla myös julma ja ankara.