Nettihuutaja maksoi Simo Häyhän Sotamuistojani-kirjasen näköispainoksesta huikeat 3 555 euroa.
Riitta Heikkinen kertoo ystävyydestään neuvostosotavankiin.
Ukrainalainen sotavanki Andrei saapui sotavankileiriltä Riitta Heikkisen kotiin tämän ollessa 4-vuotias. Huonossa kunnossa ollut Andrei kuitenkin toipui erinomaiseksi työmieheksi ja Riitan tueksi ja turvaksi. Pikku-tyttö, niin Andrei Riittaa aina kutsui.
Talvisodassa yli 500 vihollista ampuneen tarkka-ampuja Simo Häyhän muistiinpanot olivat vanhan piirongin laatikossa vuosikausia.
Kirjailijan mukaan sisu on oikeasti olemassa ja se näkyy suomalaisten valinnoissa ja luonteessa.
Murto-osa lotista saa avustusta Lotta Svärd Säätiöltä.
Jopa 80 miljoonan euron omaisuuden kartuttanut Lotta Svärd Säätiö tiedottaa erittäin niukasti raha-avustuksistaan lotille. MOT on haastatellut useita lottia, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan, että Lotta Svärd Säätiöltä voisi hakea avustusta. Anna-Kreeta Loukola teki ensimmäisen anomuksensa 93-vuotiaana.
Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon parhaita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.
Helmikuun 26. päivänä 1940 käyty Honkaniemen taistelu on vähemmän tunnettuja talvisodan tapahtumia.
Sodat ovat moukaroineet majakoitamme, useimmin omien toimesta. Menetetyn majakan muiston voi nähdä vaikka Muumitalossa.
Porin seutu sai olla jatkosodassa rauhassa Neuvostoliiton pommikoneilta. Pelätyt punatähtiset koneet kylvivät pommeja Satakuntaan tiettävästi vain yhden kerran. Kukaan ei tiedä varmasti, miksi ne putosivat pieneen Nakkilan Järvikylään.
Talvisota toi sodan kauhut myös kauas kotirintamille. Oulussa sodan rajuin pommitus koettiin tasan 78 vuotta sitten. Pommituksen syyksi epäillään ruotsalaisavun lisäksi myös neuvostodiktaattorin kostoa Raatteentien nöyryyttävästä tappiosta.
Sergei Lavrov piti vuosittaisen tiedotustilaisuutensa. Ilta-Sanomien kysymykseen Mainilan laukauksista Lavrov ei ottanut kantaa.
Into tunnettiin 1960-luvun turkulaisen underground-liikkeen keskeisenä hahmona.
Laatokan Petäjäsaareen kaatui maaliskuussa 1940 yhtenä päivän aikana 46 miestä Rantasalmelta ja 23 Nilsiästä. Taustalla oli käsky taistella viimeiseen mieheen. Käskyn antaneen komentajan tyttären hallussa oleva kirje paljastaa, että komentaja kärsi tunnontuskia heti tapahtuman jälkeen.
Ajatusleikki suomalaisten evakuoinnista Alaskaan on osa suosittua genreä, jossa rakennetaan vaihtoehtoinen historia toisen maailmansodan tapahtumille.
Sota-ajan joulut olivat niukkoja, mutta perinteitä pyrittiin vaalimaan silloinkin. Suoma Oksalampi oli 8-vuotias koululainen talvisodan syttyessä. Talvisotajouluna hänet lähetettiin pommituksia pakoon sukulaisten hoiviin.
Timo Koivusalon kaksiosainen tv-elokuva.
Väinö Linnan romaaneihin perustuva kaksiosainen tv-elokuva herättää henkiin väkevän ja värikkään aikakauden Suomen historiassa.
Rintama
"Murtuneet mielet" -teoksestaan Tieto-Finlandian voittanut Ville Kivimäki käveli Sukupolvi. Nyt. -valoteoksen läpi. Rintamasukupolven nimien virta herätti: “Jokainen nimi heistä yhdistyy satoihin muihin nimiin, on sukulaisia, ystäviä, lapsia ja tulevien sukupolvien vanhempia.”
Katja Kettu tutustui Sukupolvi. Nyt. -valoteokseen
Sukupolvi. Nyt. -valoteos sai Kätilö -kirjan ja elokuvan käsikirjoittajan Kaija Ketun miettimään kirjailijan tehtäväänsä: haluan kertoa yksilöiden tarinoiden kautta isommasta mittakaavasta, johon me suomalaiset liitymme. Ei koskaan enää on teoksen vahva viesti.
92-vuotias Vieno Palm kertoo videohenkilökuvassa, millaista on ollut elää romanina satavuotiaassa Suomessa.
Viikkoa ennen talvisodan päättymistä käytiin yksi sotahistorian verisimmistä taisteluista. Kohtalokkaan käskyn taustalla oli Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustan turvaaminen.