Hyppää pääsisältöön

talvisota

  • Tilkassa tapahtuu

    25.10.2006 Elävä arkisto

    Filmissä kerrotaan Tilkan sotilassairaalasta.

    ”Tässä talossa aivot ja kädet, järki ja sydän ponnistelevat kaikkensa runnellun ruumiin parantamiseksi”, kuvaillaan sodan jälkeen kuvatussa filmissä Tilkan sotilassairaalan toimintaa.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Sota-Helsingin kasvot

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

    Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

  • Häkäpöntöt bensan korvikkeena

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Häkäpöntöt olivat sota-aikana tuttu näky.

    Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin - ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa.

  • Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen

    Kevään 1941 maaottelumarssilla Ruotsia vastaan nähtiin koko kansa. Näyttelijä Tauno Palo, presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja monet muut tuon ajan kuuluisuudet näyttivät kansalle esimerkkiä.

  • Marssimerkki koristi rintapielusta vuoden 1941 maaottelumarssilla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuoden 1941 maaottelumarssi

    Vuoden 1941 maaottelumarssille osallistuva sai muistoksi suorituksestaan marssikortin, johon oli kirjattu henkilötietojen lisäksi reitin pituus ja aika.

  • Voitto Ruotsista oli kunniakysymys

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomessa maaottelumarssi Ruotsia vastaan sai kesällä 1941 osakseen valtavan innostuksen. Ja mikä tärkeintä - ruotsalaiset lyötiin kirkkaasti.

  • Porkkala tyhjennettiin kymmenessä päivässä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Filmi syksyltä 1944 ennen alueen luovutusta Neuvostoliitolle

    Porkkalan vuokra-alue piti tyhjentää kymmenessä päivässä. Tämä ainutlaatuinen filmi on kuvattu syyskuussa 1944 ennen kuin alue luovutettiin Neuvostoliitolle.

  • Maailman pisin tunneli

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Junat ajoivat luovutetun Porkkalan läpi ikkunat peitettynä.

    Suomen tärkein rautatieyhteys, Helsingin ja Turun välinen rantarata, oli poikki lähes kolme vuotta. Myöhemmin junat saivat ajaa Porkkalan alueen läpi, mutta ikkunat peitettiin luukuilla. Kansa kutsui tätä erikoista ratayhteyttä ”maailman pisimmäksi rautatietunneliksi”.

  • Maljoja ja juhlia Porkkalan palautuksen kunniaksi

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Eräs kohokohta oli Neuvostoliiton valtuuskunnan vierailu.

    Porkkalan palautuksen kunniaksi järjestettiin alkuvuodesta 1956 monia juhlia. Eräs kohokohta oli Neuvostoliiton valtuuskunnan vierailu Suomessa.

  • Lähdön tunnelmia Porkkalassa pari päivää ennen virallista luovutusta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomen valtuuskunta vieraili alueella luovutuksen alla 1956.

    Porkkalan tukikohdan vahvuus oli enimmillään noin 20 000 sotilasta. Lisäksi alueella asui noin 10 000 siviiliä. Moni alueella asunut venäläinen on muistellut tukikohdassa viettämäänsä aikaa myönteisenä jaksona.

  • Kun Porkkalan puomi nousi

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Porkkalan rajan puomi nostettiin ylös 26. tammikuuta 1956.

    Raja-alueen puomi nostettiin ylös 26. tammikuuta 1956 iltapäivällä kello kolme. Tämän jälkeen alueelle marssivat Suomen armeijan joukot.

  • Lehtimiehet Porkkalassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Porkkalan palautus oli iso uutinen ulkomaisissa lehdissä.

    Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Tammikuussa 1956 alueeseen kävi tutustumassa kansainvälinen lehtimiesvaltuuskunta. Autokolonnassa oli toista sataa ajoneuvoa ja satoja toimittajia.

  • Äänikuvia takaisin luovutetusta Porkkalasta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Yleisradio selosti näkymiä tuoreeltaan tammikuussa 1956.

    Kun Porkkalan alue palautettiin Suomelle, uutinen levisi kulovalkean tavoin radion ja lehdistön välityksellä. Yleisradio selosti näkymiä tuoreeltaan. Kotimaisten lehtimiesten lisäksi paikalla kiirehti myös ulkomaisen median edustajia.

  • Sodan kynnyksellä Suomi oli yksin

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Syksyllä 1939 Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita

    Syksyllä 1939 Neuvostoliitto vaati Viroa, Latviaa ja Liettuaa luovuttamaan alueita sotilastukikohtia varten. Baltian maat taipuivat Neuvostoliiton tahtoon. Pian vastaavanlainen neuvottelukutsu tuli myös Suomelle.

  • Suomi taistelee itsenäisyydestään

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Puna-armeijan tykistö avasi tulen 30.11.1939

    Moskovan neuvottelujen kariutumisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen. Marraskuun 30. päivänä 1939 kello 6.50 puna-armeijan tykistö kuitenkin avasi tulen Kannaksella. Aamun valjetessa alkoivat myös Helsingin pommitukset.

  • Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

    Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

  • Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Suomi hyökkää Saksan rinnalla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

    Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.

  • Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

    Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.

Sivut