Hyppää pääsisältöön

talvisota

  • Suomi etsii tietä rauhaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodan jälkipuolisko alkoi keväällä 1943. Uusi hallitus otti Edwin Linkomiehen johdolla tavoitteekseen irrottaa Suomi sodasta, mutta erillisrauhasta ei vielä voinut puhua ääneen.

  • Oppositio vaatii pikaista rauhaa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Liittoutuneiden voitot kesällä 1943 saivat yhä useamman suomalaisen aprikoimaan, että maailmansodan lopputulos olisi ehkä toisenlainen kuin täällä oli veikattu.

  • Ikävä viesti rauhan ehdoista

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.

  • Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.

  • Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.

  • Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla ja sen aseveljenä.

  • Vuoden 1939 parhaat urheilijat

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan syttymisen johdosta vuoden 1939 parhaat urheilijat jäivät aikanaan valitsematta. Urheilutoimittajien liitto palasi asiaan 50 vuoden harkinta-ajan jälkeen.

  • Suomi toivoi muutoksia rajoihin ja korvauksiin, mutta Neuvostoliiton asenne oli jyrkkä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomi neuvottelee rauhasta.

    Suomea Pariisin rauhankonferenssissa edusti pääministeri Mauno Pekkalan vetämä valtuuskunta. Suomalaiset lähtivät Pariisiin siinä uskossa, että välirauhan määrittelemistä ehdoista voitaisiin vielä neuvotella ja että ankaria ehtoja voitaisiin lieventää.

  • SKP eli kotimaisen kommunismin kahdet kasvot

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Miten suomalaiset kotikommunistit suhtautuivat Stalinin terroriin, Hitlerin ja Stalinin sopimukseen tai Terijoen hallitukseen? Miksi talvisodan yksimielisyys häipyi välirauhan tultua?

  • Rauhanjuhla Helsingissä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Toisen maailmansodan päättymistä juhlittiin myös Helsingissä

    Toisen maailmansodan päättymistä juhlittiin monissa Euroopan pääkaupungeissa iloiten ja riemuiten. Myös Helsingin Rautatientorilla helatorstaina 1945 järjestetty rauhanjuhla sai väen liikkeelle.

  • Suomalaiset muistelevat J. V. Stalinia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Pääministeri Urho Kekkonen, puhemies K. A. Fagerholm ja joukko muita merkkihenkilöitä muistelee naapurimaan edesmennyttä päämiestä, diktaattoria ja - kuten sanonta kuului - "suurta Suomen ystävää".

  • Säännöstelyä kesti 15 vuotta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Säännöstely-sanan kuullessaan ihminen tuntee ehkä samoin kuin potilas nähdessään kirurgin veitsen, Usko Santavuori arveli ohjelmassaan vuonna 1954. Tuona syksynä ostokorteista luovuttiin lopullisesti.

  • Suomen ehdotukset ärsyttivät Neuvostoliittoa Pariisin rauhankonferenssissa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    "Koettakaa siirtää rajaa, niin näette miten käy"

    Pariisin rauhankonferenssin virallisissa ja epävirallisissa keskusteluissa käytettiin välillä kovaakin kieltä. Ulkoministeri Molotov syytti Suomea uhkaavaan sävyyn siitä, että Suomi yrittää käyttää hyväkseen suurvaltojen erimielisyyksiä.

  • Pääministeri Pekkalan puhe rauhansopimuksesta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kun rauhansopimus oli vihdoin ratifioitu myös Moskovassa, rauhansopimusta koskevat asiakirjat tallennettiin Moskovan Kremliin. Pääministeri Mauno Pekkala piti tapauksen kunniaksi radiopuheen 15.9.1947.

  • Aunuksen rintamaradio aloittaa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    "Valoa Aunukselle ja vapaan Suomen sana maailmalle."

    "Valoa Aunukselle ja vapaan Suomen sana maailmalle." Radio välitti suomalaisjoukoille ja alueen asukkaille rintamakuvauksia, hartauksia ja viihdettä.

  • Jahvetti torjui vihollispropagandaa radiossa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Yrjö Kilpeläisen huippusuosittu kirjelaatikko-ohjelma tarjosi vastalääkettä liittoutuneiden propagandisteille ja piti kotimaisia mielialoja yllä.

  • Viheltävä reserviläinen matkii lintuja

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Taitava viheltäjä viihdyttää tovereitaan ylimääräisissä kertausharjoituksissa. Reservin vänrikki matkii kiurua, peippoa, kuovi ja laulurastasta.

  • "Moskovan Tiltu" puhuu

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan radio lähettää propagandaa 1941

    Suomalaisille jatkosodan aikana suunnatut itäiset propagandalähetykset kehottivat työläis- ja talonpoikaissotilaitamme kukistamaan Rytin ja Mannerheimin.

  • Akseli-Sally ja Tokion Ruusu

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Radiosta tuli II maailmansodan aikana keskeinen propagandaväline. Sodan ajaksi nousi pinnalle täysin uusia radiotähtiä rintaman kummallakin puolella.

  • Aunuksen radiossa soivat iskelmät ja Jumalan sana

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Pekka Tiilikainen muistelee rintamaradion aikoja.

    Aunuksen radioasema tarjosi Suomen jermuille ja alueen asukkaille tk-kuvauksia, hartaushetkiä ja ajanvietettä. Pekka Tiilikainen muistelee rintamaradion aikoja.

Sivut