Hyppää pääsisältöön

Fennada-Filmi Oy

  • Täällä Pohjantähden alla -trilogian filmatisoinnin viimeisteli Akseli ja Elina

    19.12.2017 Elävä arkisto

    Akseli ja Elina -elokuva

    Akseli ja Elina -elokuva

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    19.12.2017 Elävä arkisto

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Fennada-elokuvien kesyttömät nuoret: rockia, paheita, seksiä ja lättähattuja

    24.05.2017 Elävä arkisto

    Fennadan nuorisokuvauksia vuosilta 1952–1969.

    Viattomat suomalaisneidot Tukholman syntisessä kurimuksessa! Rokkaavat lättähatut pilkkaavat perheenisää! Nuorta erotiikkaa Hämeenkyrön yössä! Iskelmän ja Coca-Colan lapset kokoontuvat Rytmikellarissa! Opiskelijaradikaaleja, pornolehtiä ja pettämistä! Elävä arkisto julkaisee Fennada-Filmin nuorisokuvauksia vuosilta 1952–1969.

  • Taas tyttö kadoksissa! -elokuva oli tahaton sekoitus erilaisia tyylilajeja

    24.05.2017 Elävä arkisto

    Taas tyttö kadoksissa oli sekoitus farssia ja trilleriä

    Fennada-Filmin Taas tyttö kadoksissa! valmistui vuonna 1957. Käsikirjoitus pohjautui löyhästi muutamaa vuotta aiemmin tapahtuneeseen Kyllikki Saaren surmaan, vaikka tuotantoyhtiö virallisesti kiistikin yhtymäkohdan.

  • Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    24.05.2017 Elävä arkisto

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    21.12.2016 Elävä arkisto

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    02.12.2016 Elävä arkisto

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Täällä alkaa seikkailu oli Donnerin viileän vahva rakkaudentunnustus Helsingille

    08.08.2016 Elävä arkisto

    Koe kesä 1965 Donnerin tapaan.

    Jörn Donner piirsi kesällä 1965 elokuvassaan Täällä alkaa seikkailu ääriviivat sellaiselle kansainväliselle Helsingille, jonka hän itse toivoi näkevänsä. Kohde oli hänelle tuttu, mutta näkökulma korostetun vieraantunut. Uusin, kansainvälisin ottein toteutettu Harriet Anderssonin tähdittämä elokuva oli menestys sekä Suomessa että Ruotsissa.

  • Kolmiapila oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva

    08.08.2016 Elävä arkisto

    Vuonna 1953 valmistunut elokuva rakentui episodeihin

    Fennada-Filmin vuonna 1953 tuottama Kolmiapila kurotti kohti uutta elokuvakerrontaa ja oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva. Valistushenkinen sanoma kerrotaan kolmen itsenäisen tarinan kautta: episodit ovat ohjanneet Esko Töyri, Kyllikki Forssell ja Roland af Hällström. Pääosissa nähdään komea kavalkadi aikakauden nimekkäimpiä näyttelijöitä.

  • "Monneista" tehtiin kunnon miehiä 1950-luvun sotilasfarsseissa

    04.07.2016 Elävä arkisto

    1950-luku oli sotilasfarssien kulta-aikaa

    Sotilasfarsseista muodostui Suomeen 1950-luvulla oma selkeä lajityyppinsä. Niiden ahkerin valmistaja oli Fennada-filmi, joka teki vuosina 1952–1958 kaikkiaan seitsemän komediaa kurittomien "monnien" eli alokkaiden toilailuista – yhden joka kesä.

  • Kuningas kulkureitten yhdisteli menestyselokuvien tuttuja elementtejä

    21.06.2016 Elävä arkisto

    Kulkuriromantiikkaa, kauniita naisia ja ruoskataistelu!

    Vuoden 1953 syksyllä valmistunutta kepeää seikkailudraamaa Kuningas kulkureitten on pidetty ohjaaja Roland af Hällströmin välityönä. Fennada-Filmi yhdisti suomalaisten ihannoimaan kulkuriromantiikkaan aineksia Don Juanin tarusta ja Rosvo-Roopen seikkailuista. Takuutuotetta kritisoitiin laskelmallisuudestaan ja elokuvaan suhtauduttiin aikalaisarvioissa nuivasti.

  • Tukkijoella-elokuvassa hongat humisee ja Tauno Palo hurmaa

    21.06.2016 Elävä arkisto

    Tukkijoella-elokuvassa hongat humiset ja lempi leiskuu.

    Teuvo Pakkalan suosittu musiikkinäytelmä Tukkijoella on innostanut näytelmäohjaajia ja elokuvantekijöitä lukuisiin tulkintoihin. Suosituin elokuvaversio on Roland af Hällströmin ohjaus vuodelta 1951. Kriitikoiden sydämiä elokuva ei sulattanut, mutta reipas kansankomedia miellytti yleisöä. Komeat koskikohtaukset ovat osa suomalaista elokuvahistoriaa ja teosta on pidetty tukkilaiselokuvien parhaimmistona. Pääosissa hurmaavat Tauno Palo ja Rauni Ikäheimo.

  • Kun Suomessa tehtiin elokuvia Hollywoodin malliin

    08.03.2016 Puoli seitsemän

    10 pointtia kotimaisen elokuvan kultakaudesta

    Mikä kultakausi? 10 kohdan tietopaketti kotimaisen elokuvan suuruuden vuosista.

  • Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

    02.02.2016 Elävä arkisto

    Kaikki Postin esittelyfilmit 1960- ja 1970-luvuilta.

    Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

  • Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

    31.12.2015 Elävä arkisto

    Klasikkosatu kääntyi kotimaiseksi komediaksi vuonna 1953

    Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    31.12.2015 Elävä arkisto

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Ylen ohjelmapäällikköjen jouluterveiset

    17.12.2015 Tietoa ohjelmista

    Paketoimme suomalaisille monipuolisen jouluohjelmiston.

    Olemme paketoineet täällä Pasilassa monipuolisen jouluohjelmiston suomalaisille, tervetuloa Ylen television ja Areenan jouluohjelmistojen pariin!

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    03.12.2015 Elävä arkisto

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Ville Salmisen Evakko kertoi pienin elein suuren tragedian

    03.12.2015 Elävä arkisto

    Ville Salminen ohjasi Evakon elokuvaksi 1956

    Tuntemattoman sotilaan menestyksen myötä sodasta etsittiin uusia elokuva-aiheita. Yksi valkokankaalla käsittelemätön teema oli siirtoväen näkökulma sotaan. Ville Salminen ohjasi Fennadalle vuonna 1956 aiheesta kunnianhimoisen ja kiitetyn elokuvan, jota hän itsekin piti parhaimpanaan.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    20.11.2015 Elävä arkisto

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.

Sivut