Hyppää pääsisältöön

Laatokan Karjala

  • Ensimmäinen kesä Aunuksen lastensairaalassa 1942. Katso koskettavat kuvat pikkutoipilaista!

    10.07.2017 Historia

    Suomalaiset perustivat Laatokan Karjalaan 7 sairaalaa.

    Suomalaisten Itä-Karjalan valloituksen vanavedessä alueelle perustettiin seitsemän sairaalaa "kansallista" eli suomensukuista väestöä varten. Yksi sairaaloista oli Aunuksen lastensairaala. Paikallisen väestön oli kuitenkin vaikea uskoa suomalaisten hyvään tarkoitukseen.

  • Matkoja menneeseen Suomeen

    15.10.2013 Elävä arkisto

    Yleisradion ääniauto kiersi 1930-luvulla monissa paikoissa.

    Millaista oli elämä maamme rajaseuduilla aikana ennen sotia? Yleisradion ääniauto ehti 1930-luvulla kiertää monissa paikoissa, jotka sittemmin olemme oppineet tuntemaan menetettynä Suomena.

  • Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen

    21.08.2012 Elävä arkisto

    Tuominen pysähtyy kymmenessä paikassa järven ympärillä.

    Dokumentaristi Arvo Tuominen kiersi Euroopan suurimman järven Laatokan ympäri henkilöautolla. Matkan varrelta löytyi historiallisia monumentteja, linnoituksia ja kauniita karjalaiskyliä.

  • Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

    16.03.2012 Elävä arkisto

    Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.

  • Sankarivainajan kotiinpaluu rajan takaa

    27.06.2011 Elävä arkisto

    Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa mahdollisti toisen maailmansodan aikaisten sankarivainajien etsinnät Venäjän puolella. Ohjelma näyttää, millaista vapaaehtoistyö oikeasti on.

  • Rintamalotan tarina

    30.03.2011 Elävä arkisto

    Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

  • Tolvajärvi ennen sotaa

    14.12.2009 Elävä arkisto

    Talvisodan kuuluisimpia taistelupaikkoja on Tolvajärvi, jossa Suomen armeija saavutti joulukuussa 1939 ensimmäisen torjuntavoiton hyökkäävää Neuvostoliiton armeijaa vastaan. Mutta millainen paikka luonnonkaunis Tolvajärvi oli?

  • Talvisodan ensimmäinen päivä

    09.11.2009 Elävä arkisto

    Koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota alkoi.

    Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 klo 6.50 aamulla. Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta. Tässä koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota heidän kohdaltaan alkoi.

  • Suomi hyökkää yli vanhan rajan

    25.06.2009 Elävä arkisto

    Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.

  • Koko kansa talkoissa

    08.10.2008 Elävä arkisto

    Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

    Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.

  • Suomi nousee tuhkasta

    13.08.2008 Elävä arkisto

    Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

    Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.

  • Toivo-sedän Lastentunti Karjalan Suojärvellä

    19.10.2006 Elävä arkisto

    Tässä vuonna 1937 Karjalan Suojärvellä nauhoitetussa Lastentunnissa Leppäniemen koululaiset laulavat isänmaallisia ja uskonnollisia lauluja sekä lukevat tarinoita Raja-karjalan murteella.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

    Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

  • Suomi siirtyy rauhan kauteen

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.

  • Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.

  • Sörkan pojat talvisodassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.

  • Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    "Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme"

    Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.

  • Paavo Talvelan sotamuistelmat

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kenraali Paavo Talvelan 1970-luvulla ilmestyneistä muistelmista odotettiin sensaatiota. Jatkosodassa Talvela komensi 6. armeijakuntaa ja toimi Laatokan Karjalan joukkojen komentajana. Oheisessa ohjelmassa käydään läpi Talvelan toimintaa sotien aikana.