Hyppää pääsisältöön

Arvo Tuominen

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    12.09.2018 Elävä arkisto

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

  • Tervateollisuus kaatui – tietoteknologian piti kantaa Oulua ikuisesti

    10.09.2014 Elävä arkisto

    Tervaporvareista teknologiamiljonääreihin.

    Vuonna 1985 Oulu nimesi itsensä teknologiakaupungiksi. Alueella oli perinteitä tarjota maailmalle sitä, mitä se kaipasi. Olihan aikoinaan Oulusta lähtenyt tervaa koko maailman laivanrakennusteollisuutta varten 1800-luvulla. Toisin kuin tervateollisuuden, teknologian nousukauden piti olla pysyvä.

  • Eräkirjailija Unto Ek on viiden karhun kaataja

    27.03.2014 Elävä arkisto

    Sallan korpiseuduilla asuva Ek on ollut monen toimen mies.

    Sallan korpiseuduilla asuva Unto Ek on elämänsä aikana ollut monen toimen mies. Hän on ollut rajavartija, metsästäjä, pientilallinen, salametsästäjä ja sittemmin kirjailija, joka kuvaa teoksissaan korpiseudun karheaa elämää.

  • Erkki Kurenniemi, digitaalisten näkyjen näkijä

    15.11.2013 Elävä arkisto

    Erkki Kurenniemi, mies digitaalisesta tulevaisuudesta

    Erkki Kurenniemi (1941– 2017) oli suomalaisen elektronimusiikin uranuurtaja, robottiteknologian kehittäjä ja virtuaalisen todellisuuden sanansaattaja. Mies digitaalisesta tulevaisuudesta rakensi syntetisaattorin ja seksofonin, visioi silmälappuvideot, ennusti ihmisten ja dataverkkojen symbioosia ja ylisti tietokonepelejä.

  • Helsinki – Pohjolan vakoilukeskus 1980-luvulla

    18.09.2013 Elävä arkisto

    Helsinki – Pohjolan vakoilukeskus

    Helsinkiä pidettiin 1980-luvulla yhtenä maailman merkittävimmistä vakoilun keskuksista. Syinä tähän olivat kaupungin maantieteellinen asema, Suomen puolueettomuus ja pieni kiinnijäämisriski.

  • Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

    13.09.2013 Elävä arkisto

    Nordström vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

    Ragnar Nordström (1894–1982) oli elinaikanaan maamme merkittävimpiä liikemiehiä, joka vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä AKS:n jäsen ja Lapuan liikkeen tukija sekä Valtiollisen poliisin etsimä liikemies oli myös valtiojohdon epävirallinen neuvonantaja oli kyse sitten toisen maailmansodan aikaisista sotatoimista tai vaikkapa noottikriisistä.

  • Utopia on paikka, jota ei ole – miksi sinne halutaan niin paljon?

    08.02.2013 Elävä arkisto

    Ihminen kaipaa parempaa maailmaa, yhteiskuntaa ja elämää. Unelmia on yritetty tehdä todeksi, mutta yleensä utopiat ovat aina romahtaneet ennemmin tai myöhemmin. A-raportissa käsitellään utopioiden eri ilmentymiä ja omista utopioistaan puhuvat muun muassa uusnatsi, vasemmistopoliitikko ja asianajaja.

  • Hyvinvointivaltion alasajo alkoi, kun sosialismi romahti

    25.10.2012 Elävä arkisto

    Arvo Tuomisen dokumentti Hyvinvointivaltion loppu (2005)

    Vuosikymmenien ajan hyvinvointivaltio suojeli länsimaisten yhteiskuntien eliittiä joukkotyöttömyyden pitkän tähtäimen vaikutuksilta — epidemioilta, rikollisuudelta, muuttoliikkeiltä ja vallankumoukselta. Sosialismin kaatuessa romahti myös rikkaiden halukkuus jakaa verorahoja köyhemmille, sanoo Arvo Tuominen dokumentissaan.

  • Suomalainen korruptio - olematonta vai vaikeasti havaittavaa?

    21.09.2012 Elävä arkisto

    Onko Suomessa piilokorruptiota?

    Onko Suomi maailman vähiten korruptoitunut maa, kuten International Transparency -järjestö on todennut? Vai onko suomalainen korruptio niin läpinäkyvää, että se on läsnä kaikkialla hienojakoisesti kuin happi, kysyy lääkäri ja kirjailija Juhani Seppänen.

  • Suomen sotakorvauksilla rakennettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta

    17.09.2012 Elävä arkisto

    Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle

    Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa.

  • Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen

    21.08.2012 Elävä arkisto

    Tuominen pysähtyy kymmenessä paikassa järven ympärillä.

    Dokumentaristi Arvo Tuominen kiersi Euroopan suurimman järven Laatokan ympäri henkilöautolla. Matkan varrelta löytyi historiallisia monumentteja, linnoituksia ja kauniita karjalaiskyliä.

  • Kukaan ei halua kuolla Gazprom-kaupungissa

    09.03.2012 Elävä arkisto

    Jamalin niemimaa Luoteis-Siperiassa kätkee jäisen kuorensa alle maailman merkittävimmät kaasuvarat ja paljon valtaa. Alueen kaasuteollisuuden keskus on Novyi Urengoi, jossa toimii ja vaikuttaa myös Venäjän suurin yritys Gazprom.

  • Pohjolan Pariisissa puhutaan nyt venäjää

    16.01.2012 Elävä arkisto

    Venäläinen Viipuri

    Puna-armeijan saapuessa Viipuriin 20. kesäkuuta 1944 kaupunki oli tyhjentynyt suomalaisista. Tuosta päivästä alkoi Pohjolan Pariisiksikin kutsutun Viipurin venäläistäminen.

  • Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

    29.10.2010 Elävä arkisto

    Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.

  • Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus

    02.09.2008 Elävä arkisto

    Kommunistipomo Arvo Tuominen kieltäytyi pääministerin paikasta talvisodan aikaisessa Otto Wille Kuusisen "kansanhallituksessa". Hän muistelee hanketta vuonna 1970.

  • Pienoistietokoneiden maihinnousu

    08.02.2007 Elävä arkisto

    Suomessa oli yli 60 000 kotimikroa 1983.

    Vuonna 1983 Suomessa oli 60 000 televisioon kytkettävää kotimikroa. Viisi vuotta myöhemmin visiona oli saada "kansalaisten tietoasema" jokaiseen talouteen.

  • Kolkyt tonnii lompakossa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Andy McCoy esitteli A-studiossa lompakkonsa sisältöä.

    Tammikuussa 1985 Hanoi Rocks -ilmiö kiinnosti jo muitakin kuin popjournalisteja. Andy McCoy esitteli A-studion haastattelussa lompakkonsa sisältöä ja sementoi itsensä televisioyleisön mieliin.

  • Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen Suomesta oli paennut Neuvosto-Venäjälle kymmenisen tuhatta punaista. 1930-luvun pulan aikana emigranttien määrä kasvoi 12 000—15 000 hengellä.