Hyppää pääsisältöön

1978

  • Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    27.08.2017 Elävä arkisto

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

  • Hector eilen – toissapäivänä

    18.04.2017 Elävä arkisto

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    11.04.2017 Elävä arkisto

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    06.04.2017 Elävä arkisto

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja. Artikkeli käy läpi Lähi-idän kriisin vaiheita ja tapahtumien käsittelyä Ylen reportaasissa vuonna 1968 sekä Ulkolinja-dokumenttisarjassa vuodesta 1977 alkaen kevääseen 2017.

  • Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    13.01.2017 Elävä arkisto

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

  • Punk kotoutui Suomeen peloista ja pahastuksesta huolimatta

    23.06.2016 Elävä arkisto

    Rockin uusi aalto leimattiin aluksi väkivaltaviihteeksi.

    Energisyyden ja musiikillisen suoraviivaisuuden nimiin vannova punk rock kohtasi otollisen maaperän 1970-luvun lopun lama-Suomessa. Se törmäsi aluksi myös ennakkoluuloihin: uusi villitys leimattiin vaaralliseksi väkivaltaviihteeksi ja anarkiaksi.

  • "Rentturockin" raaka räiske vaati Iltatähdeltä totuttelua

    06.06.2016 Elävä arkisto

    Meluisasta "rähjärockista" tulikin tärkeä kulttuuri-ilmiö.

    Vuonna 1982 Iltatähdessä pohdittiin, oliko punk pelastanut rock and rollin. Viisi vuotta aiemmin ohjelma oli vielä päivitellyt tämän "rähjä-" tai "rentturockin" meluisuutta ja sen edustajien ulkonäköä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    16.03.2016 Elävä arkisto

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Lasse Virén pehmitetään

    04.12.2015 Elävä arkisto

    Olympiavoittaja Elmer Ukkolan hierottavana vuonna 1978.

    Nelinkertainen olympiavoittaja on Elmer Ukkolan hierottavana vuonna 1978. Hieronnan ohessa rupatellaan.

  • Kullanhuuhdontaa ensimmäistä kertaa MM-tasolla ja Kekkosen suojeluksessa

    03.09.2015 Elävä arkisto

    Paikoillanne, valmiina, huuhtokaa!

    Heinäkuussa 1977 kultaa huuhdottiin ensimmäisen kerran kilpaa maailmanmestaruustasolla ja tietenkin Suomessa. Kotimaisena arvovieraana paikalle kiiruhti presidentti Urho Kekkonen, joka ei kuitenkaan ehtinyt osallistumaan itse kilpailuun.

  • Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä vuonna 1978

    01.06.2015 Elävä arkisto

    Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan elämään saaristossa.

    Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

  • Neljän laudaturin telttaylioppilas Karpon jututettavana

    12.05.2015 Elävä arkisto

    Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

    Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

  • Siluettitaiteilijalla leikkaa paremmin

    28.04.2015 Elävä arkisto

    Väinö Kemppainen on tunnetuimpia siluettitaiteilijoitamme.

    Askartelua vai korkeaa taidetta? Pitkän linjan siluettitaiteilija Väinö Kemppainen ei moisesta huoli. Hän vain leikkaa ja taidokkaasti leikkaakin. Tärkeintä taiteessa on saada kohteen henki kuvattua. Kemppainen leikkasi siluetteja jo 1970-luvun lopulla Pikku Kakkosessa.

  • Loiri ja Leino kohtasivat jo radikaalilla 1960-luvulla

    29.12.2014 Elävä arkisto

    Vesa-Matti Loiri on vuosikymmenien ajan yhdistetty väkeviin laulutulkintoihin Eino Leinon runoista. Yksi hänen varhaisista Leino-esityksistään tallennettiin asunnottomien alkoholistien itsenäisyysjuhlassa vuonna 1967.

  • Hyvämuistiset ja -puheiset Nummelan sisarukset asuivat yhdeksänkymppisiksi metsäpirtissä

    19.12.2014 Elävä arkisto

    Maija, Akusti ja Vihtori Nummela syntyivät 1800-luvun lopulla ja elivät vanhuuden päiviin saakka Hattulassa metsätorpassa. Sisarukset olivat iäkkäinäkin hyvämuistisia tarinankertojia, joten toimittaja Niilo Ihamäki kollegoineen kävi heitä haastattelemassa vanhoista ajoista useampaankin otteeseen 1970-luvulla.

  • Karvakuonojen ensimmäinen joulu

    01.12.2014 Elävä arkisto

    Jakso esitettiin vuonna 1978.

    Vasta ensimmäistä jouluaan Pikku Kakkosen toimituksessa vuonna 1978 viettänyt koirakopla osoitti kunnianhimonsa mysteerien ratkaisemisessa. Karvakuonot jakautuivat ja jalkautuivat jouluaattona metsästämään kadonnutta ohjelmatunnusta.

  • Kalpeat naamat -näytelmän pikkutytöt joutuvat vanhempien poikien kiristämiksi

    14.11.2014 Elävä arkisto

    Ohjaaja Raili Ruston Kalpeat naamat -näytelmän (1978) kaksi tyttöä ajautuvat valehtelun kierteeseen selvitäkseen isompien poikien uhkailusta.

  • Tyttö ja tanssiva karhu on surullinen balladi sirkuksesta

    22.10.2014 Elävä arkisto

    Marja-Leena Mikkolan väkevä ja mieleenpainuva runo tytöstä ja sirkuksen tanssikarhusta kuultiin vuonna 1978 lauluna tv-näytelmässä Kun käki ei enää kuku. Kaj Chydeniuksen sävellyksen esitti siinä Rea Mauranen.

  • Uuden sukunimilain pelättiin uhkaavan perheiden yhtenäisyyttä

    18.09.2014 Elävä arkisto

    Uutta sukunimilain uskottiin vahingoittavan lasta

    Suomessa alettiin valmistella 1970-luvun lopulla sukunimilain uudistusta, jonka yhtenä tavoitteena oli, että nainen voisi halutessaan säilyttää sukunimensä solmiessaan avioliiton. Lakiuudistus herätti jo valmisteluvaiheessa voimakasta vastustusta. Uudistuksen muun muassa uskottiin heikentävän perheiden yhtenäisyyttä ja vahingoittavan lapsen tulevaisuutta.

  • Aarno Raninen ja Monica Aspelund tulkitsivat toistensa kappaleet viisukarsinnoissa 1978

    04.09.2014 Elävä arkisto

    Aarno Raninen on tunnettu euroviisusävellyksistä Lapponia ja Huilumies, mutta vuoden 1978 Eurovision ja Intervision laulukilpailujen edustuskarsinnassa muusikko nähtiin myös itse lavalla esittämässä Monica Aspelundin säveltämän kappaleen "Kättä Lyö". Aspelund puolestaan esitti Ranisen sävellyksen "Kultaa, hopeaa".

Sivut