Hyppää pääsisältöön

1940

  • Ella Eronen: Maamme

    28.12.2009 Elävä arkisto

    Ella Erosen esitys Maamme-runosta talvisodan aikana 1940 Tukholman stadionilla piirtyi kansakunnan yhteiseen muistiin.

  • Yhteinen sävel -bonuksia: Elämää juoksuhaudoissa

    12.08.2009 Elävä arkisto

    Samat sävelet soivat rintaman molemmin puolin.

    Sota-aikana rintamalinjan kummallakin puolen laulettiin ja kuunneltiin samoja mollisävelmiä. Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan venäläisvalssien tahdissa. Elävä arkisto tarjoaa lisämateriaalia Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan.

  • Suomi kutsuu 1940

    17.06.2009 Elävä arkisto

    Runollinen kuvakatsaus 30-luvun Suomesta.

    Hieno runollinen kuvakatsaus 1930-luvun Suomesta vie meidät kaskipelloilta suurkaupungin vilskeeseen ja sodan keskelle. Musiikkina soi Sibelius.

  • Tietovisa neuvostovangeille

    07.05.2009 Elävä arkisto

    Propagandapäällikkö Reino Palmroth tenttaa vihollisen sotavankien sivistystasoa tammikuussa 1940. Jos vanki "sattui vastamaan oikein", hänet palkittiin sikarilla.

  • Pekka Tiilikainen reportterina lentohyökkäyksessä

    30.04.2009 Elävä arkisto

    Pekka Tiilikaisen autenttinen rintamaselostus kuvaa neuvostoliittolaisten hävittäjien hyökkäystä Märkäjärvellä alkuvuodesta 1940.

  • Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

    30.04.2009 Elävä arkisto

    Pekka Tiilikainen selostaa helmikuussa 1940 radioidussa ohjelmassa taistelua, joka käytiin Taipaleen alueella venäläisten hyökkäysvaiheen aikana.

  • Valtapeliä elokuussa 1940 ja kuhinaa Saksan suuntaan

    29.09.2008 Elävä arkisto

    Veijo Meren käsikirjoittama elokuva Suomen lähihistoriasta.

    Kuka johti Suomea syksyllä 1940? Kuka antoi luvan siihen, että saksalaiset sotilaat ilmestyivät Suomen maaperälle? Mikä oli Mannerheimin rooli? Eikö presidentti Kallio tiennyt asiasta mitään? Veijo Meren käsikirjoittama tv-elokuva ”Valtapeliä elokuussa 1940” käy läpi maan lähihistorian tärkeitä tapahtumia.

  • Iskelmät sodassa

    01.02.2007 Elävä arkisto

    Hyviä sävelmiä lainattiin vihollisenkin puolelta.

    Sota-aika ei synnyttänyt vain propagandakupletteja vaan myös iskelmäklassikoita. Hyviä sävelmiä ei vierastettu, vaikka ne olisivat olleet peräisin vihollisen puolelta.

  • Sota-ajan propagandalauluja

    13.12.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodan aikaiset sotakupletit herjasivat vihollisen balalaikkoja, "tsajua" ja "kaalimaata". Sotien jälkeen propagandalevyt joutuivat Yleisradiossa soittokieltoon.

  • Maamme-laulu

    04.12.2006 Elävä arkisto

    Toukokuun 13:ntena 1848 ylioppilaat kokoontuivat Kumtähden kentälle laulamaan Maamme-laulua. Siitä kehkeytyi Suomen kansallishymni.

  • Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna

    22.11.2006 Elävä arkisto

    Näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin opaskoiria.

    Sodassa näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin jo heti talvisodan jälkeen opaskoiria. Ensimmäiset opaskoirat luovutettiin sotasokeille syksyllä 1940.

  • Meripojat ketterinä kuin keväiset oravat - Suomen Joutsen merellä vuonna 1940

    13.10.2006 Elävä arkisto

    Filmissä kerrotaan Suomen Joutsenen miehistön toiminnasta.

    “Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana vuonna 1940 kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Takapihoilta valoon

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Ohjelmassa näytetään, kuinka hankalaa lasten elämä oli 40-luvun Helsingissä. Lapset häädetään leikkimästä asfalttipihoilta ja autot uhkaavat poikien palloleikkejä tienlaidassa.

  • Presidentti Kallio tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen uudenvuodenpuheessaan 1940

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kyösti Kallio tarkasteli puheessaan sodan päämääriä.

    Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Suomea vastaan kohdistetun hyökkäyksen.

  • Urheilumme vuosikymmenet - 1940-luku

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Sota esti Helsinkiin vuodeksi 1940 suunnitellut olympiakisat ja kaatoi monta edustusurheilijaa.

  • Saksan hyökkäys länteen 1940

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kesään 1940 tultaessa joukko Euroopan pikkuvaltioita lakkasi olemasta, eurooppalainen suurvalta joutui alistumaan sanelurauhan edessä ja osa yhdestä valtiosta liitettiin uhkavaatimuksella toiseen.

  • Itävallan naiset ja sota

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kun itävaltalaismiehet olivat sodassa ja sotavankeina, elannon hankkiminen ja hengissä selviytyminen oli naisten vastuulla.

  • Iskelmäkuningas Toivo Kärki halusi jazzariksi Amerikkaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kansa otti Kärjen tangot ja rallit omikseen

    Kirkkomuusikon urasta haaveillut säveltäjä rakastui jazziin ja teki leipänsä tangoilla. Eero Silvasti toimitti vuonna 1980 henkilökuvan Toivo Kärjen elämästä ja hänen musiikistaan.

  • Holokaustin lapset

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Natsi-Saksan keskitys- ja tuhoamisleireissä kuoli yli kuusi miljoonaa juutalaista, joista lapsia oli puolitoista miljoonaa. Miten keskitysleirien kauhuista kerrotaan lapsille?

Sivut