Hyppää pääsisältöön

1973

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    17.05.2019 Elävä arkisto

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    30.04.2019 Elävä arkisto

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    26.04.2019 Elävä arkisto

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    18.04.2019 Elävä arkisto

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    17.04.2019 Elävä arkisto

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    17.04.2019 Elävä arkisto

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    07.08.2018 Elävä arkisto

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    13.11.2017 Elävä arkisto

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    09.11.2017 Elävä arkisto

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    27.08.2017 Elävä arkisto

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

  • Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

    10.08.2017 Elävä arkisto

    Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

    Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

  • Hector eilen – toissapäivänä

    18.04.2017 Elävä arkisto

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Pääosassa Leo Jokela

    23.01.2017 Elävä arkisto

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Pilkkimaaotteluita Joensuussa ja Kirkkonummella vuonna 1973

    07.04.2016 Elävä arkisto

    Suomi kohtasi Ruotsin ja Neuvostoliiton pilkkijoukkueet.

    Suomi huolehti 1970-luvulla naapurisuhteistaan monella eri saralla. Vuonna 1973 maamme mitteli valtioiden paremmuudesta myös pilkkionginnassa. Joensuussa vastaan asettui Ruotsin pilkkijoukkue ja Kirkkonummen Siikarannassa Neuvostoliiton kalastuskolmikko. Eräruutu-ohjelma raportoi molemmista kilpailuista.

  • Kansa pöntötti linnuille koteja 1973

    04.03.2016 Elävä arkisto

    Esitellään pönttöjä ja selostetaan oikeaoppinen rakenne.

    Suomen metsiä hoidettiin 1970-luvun alussa niin tehokkaasti, että linnuille sopivat kolopuut olivat kiven alla. Kansaa kehotettiinkin joukolla pöntöttämään, jottei lintujen pesiminen vaikeutuisi. Eräruutu-ohjelmassa 1973 esiteltiin erilaisia linnunpönttöjä ja selostettiin oikeaoppisen pöntön rakennetta.

  • Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

    02.02.2016 Elävä arkisto

    Kaikki Postin esittelyfilmit 1960- ja 1970-luvuilta.

    Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

  • Laihian ylpeät nuukat

    12.01.2016 Elävä arkisto

    Puolihumoristinen kuvaus laihialaisista vuodelta 1973.

    Laihialaisten keinot säästäväisyyteen ovat laajalti Suomessa tunnettuja. Vitsailusta huolimatta laihialaiset itse ovat nuukuudestaan ylpeitä. Tyhmähän se on, joka rahansa turhaan hukkaa. Helinä Lappalaisen puolihumoristisin keinoin toteutettu ajankohtaiskuvaus Laihiasta ja laihialaisten maineikkaasta säästäväisyydestä on vuodelta 1973.

  • Rock-kameleontti David Bowien omaperäisyys näkyi hänen musiikkivideoillaan

    11.01.2016 Elävä arkisto

    Videoita kootusti vuosien varrelta ja artistin haastattelu.

    Brittimuusikko David Bowie (1947–2016) oli aikansa populaarimusiikin omaperäisimpiä artisteja. Bowie aloitti uransa 1960-luvulla kevyellä popilla, josta kehittyi alkuvuosien glam rockin tunnetuimmaksi nimeksi. Teatraalisesta kimallemusiikista hän siirtyi nahkansa täysin luoneena mm. funkiin ja diskoon ja koetteli pop-musiikin rajoja uransa loppuun asti. Elävän arkiston koosteeseen on koottu Ylen ohjelmissa nähtyjä musiikkivideoita Bowien uran varrelta 1970-luvulta alkaen.

  • Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

    28.12.2015 Elävä arkisto

    Aikansa keskeisin pop- ja rocksarja aloitti vuonna 1973.

    1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma Iltatähti oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi. Aloitusvuoden 1973 ohjelmissa ovat mukana mm. Hector, Katri Helena, Danny, Badding, Tasavallan Presidentti ja Sammy Babitzin.

  • Postiautoilla ympäri Lounais-Suomea

    07.12.2015 Elävä arkisto

    Tunnelmallinen filmi vuodelta 1973 hehkuu väreissä.

    Tunnelmallista musiikkia, hehkuvia värejä ja Lounais-Suomen hienoimpia nähtävyyksiä, kaikkea tätä pitää sisällään Posti- ja lennätinlaitoksen tilaama ja Fennada Juniorin valmistama filmi vuodelta 1973.

Sivut