Hyppää pääsisältöön

1959

  • Fennada-elokuvien kesyttömät nuoret: rockia, paheita, seksiä ja lättähattuja

    24.05.2017 Elävä arkisto

    Fennadan nuorisokuvauksia vuosilta 1952–1969.

    Fennadan nuorisokuvauksia vuosilta 1952–1969.

  • Pääosassa Leo Jokela

    23.01.2017 Elävä arkisto

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    02.12.2016 Elävä arkisto

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Kouvola kasvoi rautateiden mukana

    24.02.2016 Elävä arkisto

    Kouvola rautateiden solmukohdassa 1959.

    Suomen Filmiteollisuuden lyhytelokuvassa Kasvavaa Kouvolaa vuodelta 1959 tutustutaan Pohjois-Kymenlaakson vilkkaaseen rautateiden solmukohtaan Kouvolaan. Filmi tuo esille Kouvolan vireästi kasvavana Kymen läänin hallintokeskuksena ja alueen voimakkaasti kehittyvänä elinkeinokeskuksena.

  • Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa kuvasi 1890-luvun körttiperhettä

    28.01.2016 Elävä arkisto

    Anni Eskelinen oli neljä, kun hänet ikuistettiin maalaukseen

    Niskasen perhe sai 1890-luvulla vierailijan. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt halusi tallentaa savolaisen talonpoikaistalon elämää. Syntyi yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa. Maalaukseen nelivuotiaana ikuistettu Anni Eskelinen kertoi radiohaastattelussa vuonna 1959 Soldan-Brofeldtin vierailuista ja yhteisistä hetkistä perheen maatilalla.

  • Yksityisin varoin perustetut koulut helpottivat opintielle pääsyä 1950-luvulla

    26.01.2016 Elävä arkisto

    Helsingin Mannerheimintien Yhteiskoulun alkuvaiheita

    Suomen Filmiteollisuuden lyhytfilmi Koulumme syntyvaiheita kertoo Helsingin Mannerheimintien Yhteiskoulun perustamisen vaiheista uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka. Filmi valottaa samalla myös 1950-luvun lopun kouluoloja maassamme.

  • Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

    03.12.2015 Elävä arkisto

    Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

    Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

  • Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina

    11.09.2015 Elävä arkisto

    Suomi–Ruotsi-maaottelu alkoi vuonna 1925

    Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaotteluiden historia alkoi jo vuonna 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Maiden kohtaamisesta on muodostunut joka syksyinen urheilutapaus, jonka veroista ei mistään muualta löydy. Elävän arkiston pakettiin on koostettu maaottelun historiaa ja mehukkaimpia tapauksia vuosikymmenten varrelta.

  • Hanko oli muutakin kuin kesäkaupunki

    22.01.2015 Elävä arkisto

    Filmisepon vuonna 1959 valmistamassa lyhytelokuvassa tutustumme Hankoon ja näemme, miten Suomenlahden tärkeästä satamakaupungista ja lomanviettopaikasta oli tullut myös vireä teollisuuskaupunki.

  • Palapelin viihde teki hyvää lapsille ja sotavammaisille

    08.12.2014 Elävä arkisto

    Toimittaja Niilo Tarvajärven juontama Palapeli oli yksi television alkuaikojen suosituimmista kotimaisista ohjelmista. Ajanvietteen ohella se organisoi myös viihteellisiä tempauksia rajaseudun lasten ja sotainvalidien hyväksi.

  • Kaapuun verhotut neidot mittelivät sääriensä kauneudella

    28.11.2014 Elävä arkisto

    Lea Keinänen kruunattiin säärikuningattareksi 1959.

    Ilman ääniraitaa säilyneessä filmissä seurataan säärikuningattaren valintaa vuonna 1959 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan järjestämässä tilaisuudessa. Kauneimmat sääret todettiin 19-vuotiaalla Lea Keinäsellä.

  • Onni Gideonin havaijinkitara vonkui varhaisrockiakin

    25.11.2014 Elävä arkisto

    Jazzmies teki Suomen ensimmäisen rocklevyn.

    Tv:n ensimmäinen lapsisukupolvi oppi tuntemaan Onni Gideonin Sirkus Papukaijan valtavahousuisena klovnina. Maskin taakse kätkeytyi pitkän linjan musiikkimies, joka 1950-luvulla johti yhtä maan parhaista tanssiorkestereista. Hän oli myös havaijinkitaransoiton pioneeri, jonka nimiin on kirjattu maan ensimmäinen rock-levytys.

  • Selkäpiitä karmivia kauhuääniä

    28.10.2014 Elävä arkisto

    Halloween-tunnelmaa Ylen arkiston kauhutehosteilla

    Halloween-tunnelmaan voi virittyä Ylen arkiston kauhutehosteiden parissa.

  • Television virityskuvia

    23.09.2014 Elävä arkisto

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Brassitaiturit olivat Stadionin vuotuinen nähtävyys

    23.06.2014 Elävä arkisto

    Brasilian huippujoukkueiden vierailut Suomeen alkoivat jo olympiavuonna 1952. Kuusikymmenluvun alussa "tummapintaiset pojat" olivat jokakeväisiä vieraita Helsingin Olympiastadionilla.

  • Pirkan hiihto kestää isältä pojalle ja pidemmällekin

    14.04.2014 Elävä arkisto

    Kansanhiihtoperinne katkesi lumipulaan 2014

    Yksi maamme vanhimmista kansanhiihdoista on maaliskuisin sivakoitava 90 kilometrin mittainen Pirkan hiihto. Tuhansien hiihtäjien jokavuotinen perinne joutui katkolle maaliskuussa 2014, jolloin laturetki ensimmäisen kerran historiansa aikana jouduttiin lumen puutteessa perumaan.

  • Mikä oli miehiään Maiju Lassila?

    16.12.2013 Elävä arkisto

    Maiju Lassila on monen nimen kirjailija.

    Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.

  • Teijon kylässä toimi rautaruukki jo 1600-luvulla

    10.12.2013 Elävä arkisto

    1959 valmistuneessa Fennada-Filmi Juniorin lyhytfilmissä tutustutaan kuvaelmasarjan avulla Varsinais-Suomessa Perniön pitäjässä sijaitsevan Teijon kartanon ja seudun vaiherikkaaseen historiaan viikinkiajoista 1950-luvulle saakka.

  • Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin

    09.04.2013 Elävä arkisto

    Metsäsuomalaiset elivät Ruotsin metsissä satoja vuosia.

    Norjan ja Ruotsin metsissä oli vuosisatoja myyttisiä suomalaisyhteisöjä. Valtaväestö vältteli heitä, sillä suomalaisista kerrottiin hurjia tarinoita noituudesta ja loitsuista. Heidän perinteensä ja yhteisönsä luultiin jo kadonneen, kunnes 1800-luvulla suomalainen tutkimusmatkailija löysi metsäsuomalaiset uudelleen.

  • Mieskuorojen serenadit soivat haaveiden rakastetulle

    01.02.2013 Elävä arkisto

    Kooste koskettavimpia serenadeja

    Mieskuorolaulujen serenadeissa kohteena on usein ihana impi. Serenadeissa neitoja ylistetään ja kaihotaan. Mieskuorot tekevät tulkinnoillaan eläväksi tavoittamattomalle haaveolennolle varatut salatut tunteet ja kaipuun rakastetun luo.

Sivut