maitotalous

1980-luvulla Suomessa kertyi voi- ja munavuoria ja lihaakin enemmän kuin suomalaiset jaksoivat syödä. Onko maataloustuotteiden vienti Neuvostoliittoon ratkaisu ylituotannon ongelmiin? Aihetta pohdittiin Ken syö kesävoin? -ohjelmassa vuonna 1982. Tuolloin Neuvostoliiton-vienti oli vaihtokauppaa eli tavaran vaihtamista tavaraan.

Nurmijärvellä oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

Heinäkuun ankarat helteet piiskasivat maitotilallisia erityisesti Suomen etelä- ja keskiosissa vuonna 1966. Pitkän lämpöaallon vaikutuksesta maito oli piiminyt jo lehmissä ja lypsettäessä oli tuloksena silkkaa piimää. Uutistoimittaja Hannu Karpo kiirehti Nurmijärvelle raportoimaan aiheesta. Alueella oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

Oikean ravinnon ja ruokailutottumusten merkitystä urheilijoiden huippukunnon rakentamisessa korostetaan Fennada-Filmi Juniorin tuottamassa Valion mainoselokuvassa vuodelta 1970.

Silminnäkijän raportti selvittää, miksi niin moni suomalainen saa vatsaoireita kaupan tavallisesta maidosta. Löytyisikö vastaus raakamaidosta?

A. I. Virtanen toi ensimmäisen kemian Nobelin Suomeen 1945.

Akateemikko A. I. Virtasen nimikirjaimista tunnettu tuorerehun säilöntämenetelmä paransi suomalaisten meijerien kilpailukykyä ja toi keksijälleen Nobelin palkinnon 1945.

Juuston valmistus oli vielä 1930-luvulla aikaa vievää käsityötä. Ennen kuin maito oli valmistettu ja kypsytetty ruokapöytään sopivaksi juustoksi tarvittiin monta työvaihetta.

Annikki ja Antti Metsolan tilalla luovuttiin lehmistä 1990-luvun alussa. Se oli kova paikka etenkin talon emännälle.

Onko voi muka vaarallista, ihmettelevät laitumella märehtivät lehmätkin.

Kirjailija Hannu Raittila eritteli Sysmän Suvisoitossa vuonna 2000 liha- ja maitotuotannon eroja: edellinen henki karjapaimenineen miehistä vapautta, jälkimmäisessä mies oli ”vihtorina” ja apupoikana naisten hallitsemassa talousmuodossa.