Hyppää pääsisältöön

1969

  • Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    27.08.2017 Elävä arkisto

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

  • Rakkauden kesä 1967 toi kukkaishipit myös suomalaisten ällisteltäviksi

    21.07.2017 Elävä arkisto

    Hippiliike ehti pohjolaan hetkeä ennen "kuolemaansa".

    Amerikkalaisen kilpailu- ja kulutusyhteiskunnan hylännyt hippisukupolvi pulpahti maailman tietoisuuteen vuonna 1967. Rakkauden sanoma kiiri San Franciscosta kylmään pohjolaan nopeasti, ja Ylen toimittajilla oli pian haastateltavinaan kotimaisiakin "hippiäisiä".

  • Fennada-elokuvien kesyttömät nuoret: rockia, paheita, seksiä ja lättähattuja

    24.05.2017 Elävä arkisto

    Fennadan nuorisokuvauksia vuosilta 1952–1969.

    Viattomat suomalaisneidot Tukholman syntisessä kurimuksessa! Rokkaavat lättähatut pilkkaavat perheenisää! Nuorta erotiikkaa Hämeenkyrön yössä! Iskelmän ja Coca-Colan lapset kokoontuvat Rytmikellarissa! Opiskelijaradikaaleja, pornolehtiä ja pettämistä! Elävä arkisto julkaisee Fennada-Filmin nuorisokuvauksia vuosilta 1952–1969.

  • Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    31.03.2017 Elävä arkisto

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Moderni taide oli hiipinyt Suomeen hitaasti, kun sotien jälkeen korostettiin kansallisia piirteitä. Ars-näyttelyiden yhtenä alkusysäyksenä olikin halu saada Suomeen kansainvälisen nykytaiteen kohtauspaikka. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta.

  • Kauko Käyhkö oli Erkki Eräs, Justeeri ja Vanha vaari

    01.04.2016 Elävä arkisto

    Kunnianosoitus muhkean, leppeän laulajan uralle.

    Nallekarhumainen, monitoiminen ja monen salanimen taakse kätkeytynyt Kauko Käyhkö oli yksi Suomen sodanjälkeisen populaariviihteen joviaaleimmista peruspilareista. Elävän arkiston kooste on kunnianosoitus hänen monikymmenvuotiselle muusikon ja lauluntekijän uralleen.

  • Torpparin poika rehki taksvärkissä ja livahti nurkkatansseihin

    01.04.2016 Elävä arkisto

    Elämää 1900-luvun Suomessa leimasi kova työ ja halvat huvit.

    Loimaan Peltoisten kylässä koko ikänsä asunut Urho Ketola muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan köyhässä torppariperheessä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kun rikkaampien lapset keskittyivät vielä leikkeihin, joutui moni köyhemmän perheen kasvatti jo töihin. Urholla työt alkoivat rippikouluiässä taksvärkin teolla.

  • Yliperän kaamospilkkijät kalastavat pimeässä

    31.03.2016 Elävä arkisto

    Dokumentti Lapin ankarasta luonnosta elävistä ihmisistä.

    ”Tämä on Yliperän joulukuu. Jääkalan aika luojan kädestä elävän elämässä. Kaamos, jota ei kauan kestä läheltä katsoa, mutta jota etäältä sopii ihmetellä ja ihastella.” Kaamosjärven kalastajat -ohjelma (1969) näyttää Pohjoisen Lapin ankarissa olosuhteissa elävien ihmisten arkea. Karusta erämaasta elävät he, jotka löytävät kalat jään alta ja riekot hangilta.

  • Valassaarten värit leiskuivat Nándor Mikolan akvarelleihin

    11.02.2016 Elävä arkisto

    Unkarilaissyntyinen taiteilija eli saaristossa onnen päiviä.

    Unkarilaissyntyinen pohjalaismaalari Nándor Mikola rakasti Merenkurkun karun ulkosaariston värimaailmaa. Ajatuksia työn ääressä -sarjassa seurattiin vuonna 1969 kuvataiteilijan elokuisia onnen päiviä Valassaarilla.

  • Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia

    01.02.2016 Elävä arkisto

    Olympiamiekkailijasta tuli folktrubaduuri.

    Suomen puolesta olympialaisissakin miekkaillut Barbara Helsingius muistetaan parhaiten laulu-urastaan, joka sai vauhtia 1960-luvun folkmusiikkibuumista. Syvä alttoääni tuli tunnetuksi monista tv- ja radioesiintymisistä.

  • Peruskoulu mullisti Suomen koululaitoksen

    19.01.2016 Elävä arkisto

    Koulu uudistettiin perinpohjaisesti, kun peruskoulu tuli.

    Suomen koululaitos uudistettiin perinpohjaisesti 1960- ja 1970-lukujen aikana. Luotiin peruskoulujärjestelmä, joka mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta. Koulukeskustelussa puhalsivat uudet tuulet ja vanhoja rakenteita ravisteltiin kunnolla.

  • Harrastuksena ratsastus

    18.01.2016 Elävä arkisto

    Ratsastus on erityisesti tyttöjen suosima harrastus.

    Ensin hevonen pitää osata satuloida niin, ettei satula ole ”mykkyrässä”. Aloittelevalle ratsastajalle opetetaankin aluksi hevosen satulointi, ratsaille nousu, perusistunta, ohjasten hallinta ja askellajit.

  • Peru Suomen teollisuuden viennin ja taksvärkkirahojen määränpäänä 1960-luvulla

    05.01.2016 Elävä arkisto

    Matkaraportti vuodelta 1969 esittelee monipuolista Perua

    Toimittaja Pasi Rutanen kävi kiertämässä Perua vuosi vallankaappauksen jälkeen vuonna 1969. Maan armeija oli ottanut vallan itselleen ja kenraali Alvaradon juntta johti maata, joka oli täynnä rikkauksia ja köyhyyttä. Suomen teollisuus näki Perun poliittiset muutokset mahdollisuutena viennille.

  • Pääseekö avioton pariskunta yhteiseen hotellihuoneeseen?

    15.12.2015 Elävä arkisto

    Ajankohtaisen kakkosen raportti aiheesta vuodelta 1969.

    Vuonna 1969 uusi laki salli hotellien majoittaa samaan huoneeseen pareja, jotka eivät olleet keskenään naimisissa. Osa majoitusliikkeistä kuitenkin noudatti edelleen tiukasti vanhaa käytäntöä. Ajankohtaisen kakkosen raportissa kokeiltiin miehen ja naisen mahdollisuuksia majoittua samaan huoneeseen.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    16.10.2015 Elävä arkisto

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

    01.10.2015 Elävä arkisto

    Elämä saaristossa on kamppailua luonnon kanssa

    Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta. Syyssaaristo: ihmisiä avomeren partaalla -ohjelmassa vuodelta 1969 tutustutaan ulkosaaristolaisten elämään.

  • Vuonna 1969 tv-uutiset toimitettiin melussa, savussa ja kravatti kaulassa

    21.09.2015 Elävä arkisto

    Näin syntyi tv-uutislähetys 1969

    Kesällä 1969 kuvattu ohjelma vie katsojan television uutistoimitukseen. Nykymittapuin meluisassa konttorissa töitä tehtiin keskittyneesti kirjoituskoneiden nakutuksessa ja kaukokirjoittimien tykytyksessä. Viimeistään juuri ennen uutislähetystä kuhina toimituksessa kiihtyi ja puheensorina yltyi huuteluksi.

  • Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina

    11.09.2015 Elävä arkisto

    Suomi–Ruotsi-maaottelu alkoi vuonna 1925

    Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaotteluiden historia alkoi jo vuonna 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Maiden kohtaamisesta on muodostunut joka syksyinen urheilutapaus, jonka veroista ei mistään muualta löydy. Elävän arkiston pakettiin on koostettu maaottelun historiaa ja mehukkaimpia tapauksia vuosikymmenten varrelta.

  • 1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

    13.08.2015 Elävä arkisto

    Huumeuutisissa käytiin hyvän ja pahan taistelua.

    Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja.

  • Ufoilua ja valoilmiöitä Suomessa

    21.05.2015 Elävä arkisto

    Suomessa tehtyjä ufohavaintoja ja valoilmiöitä

    Suomalaisten kertomat ufohavainnot kiinnostivat mediaa 1960–1970-luvun taitteessa. Joihinkin tapauksiin on löytynyt selitys, mutta osa on jäänyt selvittämättömiksi mystisiksi ilmiöiksi, joista todisteeksi ovat jääneet vain silminnäkijöiden kertomukset.

  • Talvisota vei eduskunnan evakkoon Kauhajoelle

    28.11.2014 Elävä arkisto

    Talvisodan syttymisen jälkeisenä yönä 1.12.1939 Suomen eduskunta lähti pimennetyllä junalla evakkoon pommitetusta Helsingistä. Määränpäänä oli Kauhajoen kirkonkylä, jossa parlamentti piti istuntonsa aina seuraavan vuoden helmikuun puoliväliin asti.

Sivut