Hyppää pääsisältöön

puute

  • Ilmari Tapiovaaran tuolit kalustivat sodanjälkeisen Suomen

    31.10.2014 Elävä arkisto

    Fanett-pinnatuoli on koko Suomen eniten tuotettuja tuoleja

    Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Fanett-pinnatuoli on koko Suomen kalustehistorian eniten tuotettuja tuoleja. 2000-luvulla sen kappalemäärä liikkuu miljoonan paikkeilla. Tapiovaaran edulliset, puhdaspiirteiset tuolit hankittiin 1950-luvulla lähes joka kotiin.

  • Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla

    28.02.2014 Elävä arkisto

    Arvovaltaista ulkopolitiikkaa, maanläheistä sisäpolitiikkaa

    Johannes Virolainen (1914–2000) oli sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä suomalaisia politiikkoja, jonka vaiherikkaaseen uraan mahtui rutkasti arvovaltaista ulkopolitiikkaa ja maanläheistä sisäpolitiikkaa.

  • Sosialismi tai kuolema – kuubalaisia soraääniä uudessa maailmassa

    10.10.2013 Elävä arkisto

    Tuhannet valitsivat suunnakseen merentakaisen Miamin.

    Kun Neuvostoliitto hajosi, maailma muuttui ja Kuuba jäi yksin ylläpitämään omaa sosialismiaan. Tärkeimmän kauppakumppanin kadottua Yhdysvaltojen kauppasaarron vaikutukset moninkertaistuivat talouden romahtaessa. Tuhannet ja taas tuhannet valitsivatkin suunnakseen meren toisella puolella siintävän Miamin. Sinne päästäkseen oli uhmattava haita ja merivirtoja itse kyhätyissä lautoissa.

  • Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista

    12.04.2013 Elävä arkisto

    Kuusiosainen sarja valottaa Suomen Lapin historiaa.

    Matka 1800-luvun Lappiin -sarja kertoo pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden vaiheista. Kuusiosaisen sarjan toimittaja on radion historiasarjojen konkari Jorma Kallenautio ja asiantuntijana Suomen historian dosentti Maria Lähteenmäki.

  • Suomalaislapsetkin ovat saaneet Unicefin avustusta

    13.11.2012 Elävä arkisto

    Unicef jakoi ruokaa ja vaatteita köyhille suomalaislapsille.

    Vielä 1940-luvun lopulla Suomessa oli noin 20 000 lasta, jotka eivät voineet käydä koulua, koska heillä ei ollut kenkiä. Tällöin Unicefin avustukset suomalaislapsille olivat korvaamattomia.

  • Sota syttyy - kansa kortille

    08.04.2011 Elävä arkisto

    Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.

    Sokeri ja kahvi olivat talvisodan alla ensimmäisiä säännösteltäviä elintarvikkeita. Vaikka Suomessa ei uskottu sodan alkavan, maassa kuitenkin laadittiin suunnitelmia pahimman varalle.

  • Salakuljettaja muistelee

    07.04.2011 Elävä arkisto

    ”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

  • Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

    08.03.2011 Elävä arkisto

    Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.

  • Suomalaiset kerjuulla

    28.09.2010 Elävä arkisto

    Kerjääminen oli 1900-luvun alkupuolella osalle suomalaisista ainoa toimeentulon muoto. Kerjuulla käyneet kertovat kovista kokemuksistaan Elävän arkiston koosteessa.

  • 1930-luvun pula ja konikapina

    29.01.2010 Elävä arkisto

    1930-luvun suuri lamakausi heijastui Suomessakin pulana ja levottomuuksina. Nivalassa tyytymättömyys leimahti "konikapinaksi" kesäkuussa 1932.

  • Ostoskierros 1940-luvulla

    28.01.2010 Elävä arkisto

    Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.

  • Maan hallitus kansan palvelijana

    11.12.2009 Elävä arkisto

    Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

    Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

  • Koko kansa talkoissa

    08.10.2008 Elävä arkisto

    Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

    Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.

  • Rouva Suomelan pyykkipäivä

    06.10.2008 Elävä arkisto

    Rouva Suomelalla on kiireitä

    Kun rouva Suomelalla oli vuonna 1942 pyykkipäivä, hurahti tässä raskaassa askareessa helposti koko vuorokausi.

  • Suomi nousee tuhkasta

    13.08.2008 Elävä arkisto

    Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

    Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.

  • Liisa Tavi: Peltoniemen Hintriikan surumarssi

    11.07.2008 Elävä arkisto

    Kansansävelmään perustuva Peltoniemen Hintriikan surumarssi valittiin Suomen synkimmäksi lauluksi Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä vuonna 2006.

  • Tapani Kansa: Akselin ja Elinan häävalssi

    19.06.2008 Elävä arkisto

    Akselin ja Elinan häävalssi on suosituimpia häävalssejamme.

    Suomalaisista häävalsseista suosituimpia on Täällä Pohjantähden alla -elokuvan Akselin ja Elinan häävalssi.

  • Kalle Holmberg: Taistojen tiellä

    27.04.2007 Elävä arkisto

    Teatterimies Kalle Holmberg johtaa esitystä Paattisissa 1972

    Suosittu työväenlaulu oli alunperin suojeluskuntamarssi. Teatterimies Kalle Holmberg johtaa komealla tyylillään sen joukkoesitystä Paattisissa vuonna 1972.

  • Sota-ajan joulu

    27.11.2006 Elävä arkisto

    1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.

    Vuosina 1939–1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.

  • Kansanapu auttaa sodan keskellä

    13.11.2006 Elävä arkisto

    Vapaehtoista apua sodan keskellä.

    Sotaa käyvä Suomi yritti parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta myös yhteiskunnan vähäosaisista. Heikoimmassa asemassa olivat vanhukset ja lapset, jotka sodan vuoksi olivat menettäneet huoltajansa rintamalle tai jääneet isän kaaduttua sotaorvoiksi.

Sivut