Hyppää pääsisältöön

puute

  • Kansanapu auttaa sodan keskellä

    13.11.2006 Elävä arkisto

    Vapaehtoista apua sodan keskellä.

    Sotaa käyvä Suomi yritti parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta myös yhteiskunnan vähäosaisista. Heikoimmassa asemassa olivat vanhukset ja lapset, jotka sodan vuoksi olivat menettäneet huoltajansa rintamalle tai jääneet isän kaaduttua sotaorvoiksi.

  • Sotavuosien jonot

    09.11.2006 Elävä arkisto

    Kun kaikki oli kortilla.

    Ostokortit, kupongit ja jatkuvat jonot olivat suomalaisten arkea sotavuosina ja pitkälle vielä sodan jälkeenkin. Kaikesta oli puute ja kaikkea piti säännöstelyn vuoksi jonottaa.

  • Hiuksetkin talteen Suomen hyväksi

    08.11.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodan aikana hiuksia kerättiin kankaiksi.

    ”Ellei ole tarjolla oikeita apinan karvoja, tekstiiliteollisuudelle kelpaavat myös apinan serkun karvat”, todetaan jatkosodan aikana valmistuneessa valistusfilmissä.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Häkäpöntöt bensan korvikkeena

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Häkäpöntöt olivat sota-aikana tuttu näky.

    Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin - ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa.

  • Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

    Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

  • Sota pani tavarat kortille

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Syksyllä 1939 Suomi pani kortille kahvin ja sokerin. Niitä seurasivat maito, voi, rakennustarvikkeet ja kaikki muu. Parhaimmillaan säännöstelykaudella oli samaan aikaan voimassa 51 eri ostolupaa.

  • Suomi siirtyy rauhan kauteen

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.

  • Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.

  • Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

    Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutui talvisodassa lähes 900 suomalaissotilasta. Lähes kaikki heistä palautettiin Suomeen. Vankien vaihto alkoi huhtikuussa 1940.Oheisessa ohjelmassa Pekka Tiilikainen haastattelee huhtikuussa 1940 viittä Neuvostoliitosta palautettua sotavankia.

  • Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.

  • Säännöstelyä kesti 15 vuotta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Säännöstely-sanan kuullessaan ihminen tuntee ehkä samoin kuin potilas nähdessään kirurgin veitsen, Usko Santavuori arveli ohjelmassaan vuonna 1954. Tuona syksynä ostokorteista luovuttiin lopullisesti.

Sivut