Hyppää pääsisältöön

1941

  • Mannerheim uumoili natsi-Saksan itärintamalle vaikeuksia jo loppukesällä 1941

    25.09.2017 MOT

    Hitlerin yhdysmiehen päiväkirjoja pimitettiin 1950-luvulla

    Marsalkka Mannerheim näki ensimmäiset merkit Saksan sotavoimille itärintamalla häämöttävästä tappiosta jo elokuun lopulla 1941. Tämä käy ilmi ylihuomenna keskiviikkona julkistettavasta saksalaiskenraali Waldemar Erfurthin sotapäiväkirjan suomennoksesta. Jalkaväenkenraali toimi yhteysupseerina Suomen päämajassa Mikkelissä jatkosodan aikana – eli hän oli Hitlerin suora linkki Mannerheimiin.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    20.05.2016 Elävä arkisto

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

  • Jatkosodan tuntematon tausta

    13.01.2014 Elävä arkisto

    Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?

    Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.

  • Suomalaisten suosikkipolkka kelpasi jopa miinantorjuntaan

    02.12.2013 Elävä arkisto

    Hanuriklassikko Säkkijärven polkan tarina.

    Hanuriklassikko Säkkijärven polkka pääsi jatkosodan aikana kaikkien aikojen voimasoittoon – se kaikui radioaalloilla tauotta kuukausien ajan venäläisten radiomiinojen torjumiseksi. Vili Vesterisen versio kappaleesta äänestettiin 1960-luvulla "vuosisadan iskelmäksi".

  • Kun Pyynikin kentällä kaikui Sieg Heil

    31.05.2013 Elävä arkisto

    Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan 1943.

    Suomesta koottiin välirauhan aikana vapaaehtoinen SS-pataljoona siteiden lujittamiseksi Saksan kanssa. Kun sotajoukko palasi maailmansodan itärintamalta kotimaahan kesäkuussa 1943, Suomi oli jo ottamassa etäisyyttä Kolmanteen valtakuntaan. Helsinkiin toivotun triumfin asemesta SS-miehille pidettiinkin matalamman profiilin juhlat Hangossa ja Tampereella. Niinpä Pyynikin kentällä kaikuivat 3.6.1943 Horst Wessel ja Mannerheimille osoitetut natsitervehdykset, joita marsalkka ei tosin ollut kuulemassa.

  • Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

    16.03.2012 Elävä arkisto

    Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.

  • Kansanvihollisen tytär Stalinin sotasankarina

    26.01.2012 Elävä arkisto

    Suomalaisnainen Stalinin sotasankarina

    Suomalaissyntyinen Sylvi Paaso on Venäjällä juhlittu sotasankari. Hän on kuitenkin joutunut kokemaan elämänsä aikana monenlaisia vainoja niin synnyinmaassaan Suomessa kuin uudessa kotimaassaan Neuvostoliitossa.

  • Kesämuotia kupongeilla 1941

    17.06.2011 Elävä arkisto

    Filmissä esitellään sota-ajan pukumuotia.

    "Vaikkakin vaatetus kaikki on pisteillä, niin silti voit siistinä risteillä", näyttää toteen kesän 1941 pukumuotia esittelevä filmikatsaus.

  • Ruokavaliomme 1941

    13.06.2011 Elävä arkisto

    Valistusfilmi terveellisestä ruuasta.

    Aho & Soldanin hyvin havainnollistettu valistusfilmi pureutuu tärkeään aiheeseen, joka monelle edusti "enemmän uskon kuin tiedon asioita". Mitä meidän olisi syötävä?

  • Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

    03.06.2011 Elävä arkisto

    Miehitysalueiden venäläisväestö koki etnistä syrjintää.

    Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.

  • Tuhansittain sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin

    31.05.2011 Elävä arkisto

    Radio-ohjelma neuvostovankin oloista Suomessa

    Suomi otti jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana vangeiksi noin 56 000 neuvostosotilasta. Vajaa kolmasosa heistä menehtyi leireillä heikkojen olosuhteiden johdosta, osa myös tarkoituksellisen julmuuden tähden.

  • Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

    27.05.2011 Elävä arkisto

    Neuvostoliiton massiiviset pommitukset asutuskeskuksiin

    Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen 25.6.1941 Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.

  • Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

    23.05.2011 Elävä arkisto

    Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

  • Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

    20.05.2011 Elävä arkisto

    Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

  • Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä

    20.05.2011 Elävä arkisto

    Liiallisen isänmaallisen propagandan havaittiin jatkosodan aikana vain ärsyttävän rintamamiehiä. Asemiesillat olivat viihteellinen vaihtoehto joukkojen mielialan ylläpitämiseksi.

  • Saksan hyökkäys itään alkaa 1941

    18.05.2011 Elävä arkisto

    Keväällä 1941 Saksan ”uusi järjestys” näytti päässeen voitolle Euroopassa. Tilanne oli kuitenkin muuttumassa. Pian alkaisi sota itärintamalla, ja Yhdysvallat tuki jo Britannian sotaponnistuksia.

  • Hampaat aseina ja muita sotakuvauksia vuodelta 1941

    09.05.2011 Elävä arkisto

    Rintamareportaasin sisukas vanki puri vihollista nenään.

    Kesän ja syksyn 1941 rintamareportaasit kertoivat mm. vihollislinjojen taakse eksyneestä partiosta, motin pehmityksestä ja sisukkaasta suomalaisvangista, joka puri vihollista nenään.

  • Alfons Almi YL:n solistina: Suomalainen rukous

    05.04.2011 Elävä arkisto

    Kun Alfons Almi (1904-1991) lauloi Ylioppilaskunnan laulajien kevätkonsertin solistina 28.4.1941 Martti Turusen Suomalaista rukousta, hän oli Suomalaisen Oopperan keskeisiä laulajia.

  • Tolvajärvi ennen sotaa

    14.12.2009 Elävä arkisto

    Talvisodan kuuluisimpia taistelupaikkoja on Tolvajärvi, jossa Suomen armeija saavutti joulukuussa 1939 ensimmäisen torjuntavoiton hyökkäävää Neuvostoliiton armeijaa vastaan. Mutta millainen paikka luonnonkaunis Tolvajärvi oli?

  • Marttojen toimia 1941

    10.09.2009 Elävä arkisto

    Dokumentti sodanaikaisesta marttatoiminnasta

    Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.

Sivut