Hyppää pääsisältöön

työnteko

  • Vuokratyö – vapautta vai vastuunkiertoa?

    04.12.2014 Elävä arkisto

    Vuokratyö tuli suomalaiseen työelämään rytinällä 1990-luvulla, jolloin Suomessa oli laman takia paljon työttömiä. 2010-luvulle tultaessa vuokratyöstä oli kehittynyt vakiintunut tapa tehdä töitä. Aikavälin TV-ohjelmissa työnantajat ovat korostaneet vuokratyön vapautta, kun samaan aikaan vuokratyöläiset itse ovat valittaneet heikompaa asemaansa työyhteisössä.

  • Teiniäidit – kolmas kausi

    26.11.2014 Elävä arkisto

    Neljä uutta teiniäitiä ja yksi teini-isä.

    Suosittu Teiniäidit-sarja esitteli kolmannella kaudellaan vuonna 2014 neljä uutta teiniäitiä, sekä yhden teini-isän. Vuoden aikana seurattiin 19-vuotiaiden joensuulaisten Jussin ja Lauran, 18-vuotiaan alajärveläisen Elinan, 19-vuotiaan nurmijärveläisen Nean ja 19-vuotiaan joensuulaisen Emilian elämää nuorina vanhempina. Kauden aikana kaksi äideistä alkoi odottaa seuraavaa lastaan.

  • Romanian köyhyys toi haitaristin Helsingin kaduille

    24.11.2014 Elävä arkisto

    Romanialainen katumuusikko Mircea Alecu elättää kuusihenkistä perhettään haitarinsoitolla. Kotimaan köyhyys pakotti etsimään tienestin kadulta ja kaukaa kotoa.

  • Siskonpeti hekottaa työlle, ystäville ja henkisyydelle

    14.11.2014 Elävä arkisto

    Enkelimarsu, gynekologi ja muita 1. kauden kohokohtia.

    Siskonpeti-sarjan näytteissä ollaan mm. yhteydessä enkelimarsuun, kohdataan hilpeä gynekologi, nähdään näkymätön Sari, bailataan lounasdiskossa ja pahoinpidellään ystävä Paulo Coelhon elämänviisaudella.

  • Kauppiaalle töihin 10-vuotiaana

    11.11.2014 Lupa välittää

    15-vuotias Sonja Vainonen kohtaa 79-vuotiaan Elsa Koiviston, joka kertoo Sonjalle, kuinka voi säilyttää positiivisen asenteen sairauksista huolimatta. He puhuvat Elsan tyttären sairastumisesta ja kuolemasta sekä elämän tarkoituksesta. Katso jakso heidän keskustelustaan ja lue Elsan tarina.

  • Norppatunnuksen isä piirtää edelleen

    07.11.2014 Lupa välittää

    22-vuotias Elina Heinänen etsii omaa paikkaansa ja tulevaisuuttaan. Erik Bruun kohtaa Suomenlinnan kodissaan nuoren ja kertoo, kuinka löysi kipinän graafiseen alaan, jolla työskentelee vielä 88 vuoden iässä. Katso jakso Elinan ja Erikin tapaamisesta ja lue Erikin tarina.

  • Selfieillä, itsiöillä ja meitsieillä rakennetaan harkittua minäkuvaa

    07.11.2014 Elävä arkisto

    Älypuhelinten yleistyessä valokuvien määrä internetissä räjähti. Sosiaalisen median palvelut kuten Facebook ja Twitter täyttyivät kuvista, jotka käyttäjä saattoi julkaista heti kuvan otettuaan. Somettajien omakuvat eli selfiet nousivat sen luokan ilmiöksi, että Oxfordin sanakirja nimesi selfien vuoden 2013 sanaksi. Selfieillä voidaan vahvistaa omaa sosiaalista statusta ja parhaimmillaan saada vaikka töitä. Silotelluissa kuvissa ei kuitenkaan kerrota koko totuutta kuvan ottajan elämästä – eikä sosiaalisen ilmiöön ole kaikkien pakko edes osallistua.

  • Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

    21.10.2014 Elävä arkisto

    Työläisten asunnot pois varakkaampien kerrostalojen tieltä

    1800-luvun lopulla Tampereella perustettiin Amurin työläiskaupunginosa, jossa asui muun muassa Finlaysonin työntekijöitä. Vaatimattomat asumukset tulivat tunnetuiksi yhteiskeittiöistään. 1960-luvun lopulta alkaen Amurin puutalot saivat väistyä uusien, varakkaammalle väelle tarkoitettujen kerrostalojen tieltä. Satavuotisesta työläisidyllistä jätettiin muistuttamaan vain yksi kortteli.

  • Tervateollisuus kaatui – tietoteknologian piti kantaa Oulua ikuisesti

    10.09.2014 Elävä arkisto

    Tervaporvareista teknologiamiljonääreihin.

    Vuonna 1985 Oulu nimesi itsensä teknologiakaupungiksi. Alueella oli perinteitä tarjota maailmalle sitä, mitä se kaipasi. Olihan aikoinaan Oulusta lähtenyt tervaa koko maailman laivanrakennusteollisuutta varten 1800-luvulla. Toisin kuin tervateollisuuden, teknologian nousukauden piti olla pysyvä.

  • Siimankoukuttajan työ koukuttaa suomalaisia

    05.09.2014 Elämä

    Pieni autenttinen Støn kalastajakylä Norjassa Lofoottien pohjoispuolella Vesterålenissa kätkee sisäänsä kansainvälisen siimankoukuttajien työyhteisön. Jo noin 350 suomalaista on tehnyt siellä harvinaista työtä ammattikalastajien tärkeimpinä kumppaneina. Työ on raskasta, likaista ja haisevaa, mutta monen mielestä ihan parasta.

  • Meri ja valaat veivät savolaisen miehen sydämen

    05.09.2014 Luonto

    Suomalaismies oppaana valassafareilla Norjassa.

    Ammattikalastajan työ Pohjois-Norjassa avasi suomalaiselle Lauri Pietikäiselle ovet myös valaiden maailmaan. Valaiden näkemiseen ei koskaan kyllästy. Kesällä 2014 Norjanmeren kaskelotit muuttivatt käytöstään radikaalisti. Ne alkoivat seurata siimaa nostavia kalastajia ja syömään kaloja siimasta.

  • Terveisiä suomalaisista perheistä, jotka voittivat vaikeudet

    25.08.2014 Elävä arkisto

    Suomalaisia perheitä, jotka selvisivät kriiseistä.

    Uskottomuus, velkakierre, masennus ja yhteisen ajan puute ovat vain muutamia kriisejä, joista avioero saatetaan laittaa vireille. Terveisiä perheestä -sarjassa tavattiin tavallisia suomalaisia perheitä, joissa oltiin voitettu kriisit ja päätetty pysyä yhdessä. Jokaisessa 21 jaksossa oman näkemyksensä parien tilanteesta antoi myös parisuhdeasiantuntija tai psykologi. Sarjaa esitettiin vuosina 2001 ja 2004, ja joissain perheissä vierailtiin kahteen otteeseen.

  • Puristaako työ liikaa? Myönnä itsellesi vartin saikku!

    19.08.2014 Elämä

    Huijaa itseäsi jaksamaan. Anna itsellesi varttitunnin mittainen huilitauko keskelle kiireistä päivää.

  • Ahlan wa sahlan! Arabialainen kulttuuri pähkinänkuoressa

    26.06.2014 Elävä arkisto

    Arabialainen kättely tutustuttaa arabialaiseen kulttuuriin helppona pakettina kolmen erilaisen arabimaan, Libanonin, Egyptin ja Tunisian kautta. Kuusiosaisessa sarjassa opitaan myös arabian rikasta kieltä. Ohjelma esitettiin televisiossa vuonna 2008 eli muutama vuosi ennen aluetta kohdanneita mullistuksia, niin sanottua Arabikevättä.

  • Kuinka nainen sai housut

    21.05.2014 Elävä arkisto

    Neliosainen sarja vuodelta 2012

    Housut naisten päivittäisenä vaatevarusteena ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. Martti Lyyran ohjaama neliosainen sarja Kuinka nainen sai housut kertoo, miten monen mutkan kautta suomalaisnaiset saivat käyttää housuja ihan luvan kanssa – ja ilman paheksuntaa.

  • Suomalainen kehitysyhteistyö toi Sambiaan paristotehtaan ja savannille euroviisun

    21.05.2014 Elävä arkisto

    1978 pohdittiin onko kehitysyhteistyö kannattavaa.

    Ulkolinjan raportti Sambiasta vuodelta 1978 alkaa kysymyksellä, onko kehitysyhteistyö kannattavaa. Saamme kuulla, että kaikenlaisilla mittareilla mitattuna kyllä on.

  • Salla Simukan Lumikki seikkailee Tampereella

    13.05.2014 Elävä arkisto

    Nuortenkirjailija Salla Simukka (s. 1981) julkaisi esikoisromaaninsa vain 21 vuoden iässä, minkä jälkeen romaaneja alkoi ilmestyä noin yksi vuodessa. Tuotteliaan Simukan kansainvälinen läpimurto oli vuosina 2013 ja 2014 ilmestynyt Lumikki-trilogia, jossa kirjailija yhdisti dekkareille ja nuortenromaaneille tyypillisiä piirteitä.

  • Teiniäidit – toinen kausi

    06.05.2014 Elävä arkisto

    Saritan ja Sannan sekä uusien nuorien äitien elämää 2013.

    Teiniäidit-sarjan toisella tuotantokaudella seurattiin ensimmäiseltä kaudelta tuttujen turkulaisserkusten Saritan ja Sannan elämää nuorina äiteinä. Uusina tuttavuuksina esittäytyivät 17-vuotias keravalainen Demi sekä 18-vuotias ruoveteläinen Roosa. Kaudella suuria aiheita olivat muun muassa Saritan huumeongelma ja Roosan äitiyden dramaattinen alku.

  • Raahe ajautui naispulasta aviokriisiin 1970-luvulla

    14.03.2014 Elävä arkisto

    Rautaruukin myötä Raahessa oli paljon nuoria miehiä.

    Rautaruukin tehtaan aloitettua toiminta Raahessa 1960-luvun puolivälissä muuttui kaupungin väestötasapaino. Suuri terästehdas työllisti paljon nuoria miehiä, mutta naisille ei kaupungista löytynyt töitä. Pian asia kuitenkin muuttui sairaalan ja muutamien muiden suurien työllistäjien saapuessa kaupunkiin.

  • Etelä-Afrikan kallis kuningas jalkapallo

    28.02.2014 Elävä arkisto

    Etelä-Afrikan hallitus lupasi kansalaisille, että vuoden 2010 jalkapallon MM-kisat tuovat maahan työtä, mainetta ja rahaa. Kaksi kuukautta ennen kisojen alkua näyttää siltä, että hallitus tuli luvanneeksi liikoja. "Jos kaikki menee erittäin hyvin, kisat eivät tuota tappiota Etelä-Afrikalle", sanoo MM-kisojen taloudellisia vaikutuksia tutkinut Udes Pillay.

Sivut