Hyppää pääsisältöön

melankolia

  • Me hiljaisuuden, numeroiden, hämärän, valon ja appelsiininmakuisten ja muiden yksinäisten ajatusten lapset

    01.05.2015 Näkökulmat

    Me, jotka emme pitkästy yksin, mutta ihmisten keskellä kyllä

    Me jotka lohdutumme ajatuksesta keittää teetä, tai kahvit, tai mieli- tahi muistikuvasta, että liiteri on täynnä puuta, ja me joista on hyvä tunne omistaa vankat tikapuut ja ainakin yksi jakoavain joka on oleellisesti pidempi kuin oma kyynärvarsi, sekä akkukaapelit, joiden kytkemistä oikein emme ikinä muistaisi lunttaamatta, vaikka muistimme on joissakin asioissa ääretön, valonnopea ja überpedantti.

  • Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson?

    27.02.2015 Kulttuuri

    Ruotsalainen ohjaaja Roy Andersson muistetaan Arlan jugurttimainoksista, sekä elokuvistaan, joissa on kalpeita, epätietoisia ja masentuneita ihmisiä. Nyt Anderssonilta on ilmestynyt uusi elokuva, jossa on jälleen kalpeita, epätietoisia ja masentuneita ihmisiä. Mutta eiväthän ruotsalaiset ole masentuneita ja epätietoisia!

  • Mitä musiikkia kuuntelet surullisena? Osallistu tutkimukseen!

    19.02.2015 Tiede

    Mitä musiikkia ihminen haluaa kuunnella surullisena, on yksilöllistä. Ja vaikka suru on negatiivinen tunne, surullisen musiikin kuuntelu voi olla nautinto, Miksi? Uusi tutkimus etsii vastauksia.

  • Aristoteleen kantapää ja pitkien iskelmäsanoitusten salaisuus

    23.09.2014 Kulttuuri

    Miten suomalaisen populaarimusiikin sanoitukset siis ovat kehittyneet? Miksi rakastamme laulujen sanoituksia?

  • Masennusta ja paniikkihäiriöitä Muumilaaksossa

    09.07.2014 Tove Jansson 100v

    Suvaitseva muumiperhe ei katso vinoon erikoisempiakaan vieraita. Muumilaaksossa saa olla juuri sellainen kuin on

  • Poski poskea vasten – Onko tango syntynyt Suomessa?

    01.07.2014 Yle TV1

    Onko tango syntynyt Suomessa?

    Onko tango syntynyt Suomessa? Kolme argentiinalaista muusikkoa etsii vastausta.

  • Manipuloi dollarihymy!

    27.03.2014 Kulttuuri

    Muodikas self-help-kirjallisuus on rantautunut Suomeen Yhdysvalloista. Pitäisikö jäykät suomalaiset pakottaa dollarihymyyn?

  • Sir Elwoodin hiljaiset värit tarjoili keskiolutjatsia 1990-luvun varjoisissa kapakoissa

    16.09.2013 Elävä arkisto

    Kooste yhtyeen live-esiintymisistä 90-luvulla.

    Vuonna 1989 perustettu Sir Elwoodin hiljaiset värit tunnetaan mollivoittoisista biiseistään, joissa usein haaveillaan menneistä, paremmista ajoista. Solisti Juha Lehden kynästä lähti eräitä 90-luvun lohduttomimmista sanoituksista. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty yhtyeen live-esiintymisiä koko 90-luvun ajalta.

  • Tulisesta tangosta tuli Suomessa verkkaan askellettua mollimelankoliaa

    03.06.2013 Elävä arkisto

    Suomalainen tango eroaa argentiinalaisesta sukulaisestaan.

    Suomalainen tango eroaa argentiinalaisesta sukulaisestaan perin juurin: dramaattinen tanssi muuttui meillä verkkaisen laahustavaksi, sävellyksissä latinalainen kepeys väistyi venäläisen mollimelodiikan ja saksalaisen rytmiikan tieltä, ja laulutekstien realismi vaihtui nostalgiaan, haaveisiin ja melankoliaan.

  • Iskelmien räytyvä murhe ilahdutti irvileukoja

    01.04.2013 Elävä arkisto

    Suomalainen iskelmäyleisö rakastaa synkkiä lauluja, mutta melankolisten mollikappaleiden äärimmäinen alakulo on inspiroinut myös pilkkakirveitä. Mieltymys murheellisiin lauluihin on suomalaisilla kuitenkin niin verissä, että niiden parodiatkin on otettu tosissaan.

  • Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa

    28.03.2013 Elävä arkisto

    Kotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta.

    Kotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta, sillä suru tekee suomalaisen kuulijan onnellisimmaksi. Itäistä perua oleva syvä, mollimelodioihin puettu kaihomieli on sitkein iskelmän vuosikymmeniä yhdistävä punainen lanka.

  • Iskelmä-Suomi on myös tangon satumaa

    15.02.2013 Elävä arkisto

    Tangontäyteinen bonus Iskelmä-Suomi-sarjan osaan 3.

    Tangohulluus valtasi Suomen 1960-luvun alussa. Uuden pohjoisen sielun saanut musiikki aiheutti räjähdyksen, jonka kaiku kiirii edelleen. Elävän arkiston tangopaketti on lisämateriaalia Iskelmä-Suomi-dokumenttisarjaan.

  • Topi Sorsakoski - tanssilavojen tähti

    16.08.2011 Elävä arkisto

    Sorsakoski teki mittavan uran suomalaisen musiikin parissa.

    Topi Sorsakoski esiintyy Agentsin kanssa Kangasniemen Syvälahden tanssilavalla vuonna 1987. Tanssikulttuurin kohtalo saa Sorsakosken surulliseksi.

  • Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

    19.05.2011 Elävä arkisto

    Kaurismäen haastatteluja kolmelta vuosikymmeneltä.

    "Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään.

  • Kaurismäki-ilmiö

    11.05.2011 Elävä arkisto

    Suomalaiselokuvan näkyvimmät tulokkaat 1980-luvulla

    Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

  • Ville Valo vaalii perinteitä

    01.04.2011 Elävä arkisto

    HIM-yhtyeen solisti Arto Nybergin haastattelussa 2006.

    Se oli yhteisöllinen palkinto, kuittaa Ville Valo HIM-yhtyeensä ensimmäisenä suomalaisbändinä USA:ssa saaneen kultalevyn Arto Nybergin haastattelussa 2006.

  • Shadowplayn poppikin oli melankolista

    23.07.2010 Elävä arkisto

    Helsinkiläinen Shadowplay on suomalaisen indierockin kulttibändi, joka ylistyksistä huolimatta on jäänyt marginaaliin ikuisiksi ajoiksi.

  • Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät

    18.06.2010 Elävä arkisto

    Haikea rakkauslaulu syntyi Helsingin Hakaniemen rannassa.

    Kevät on Tavaramarkkinat-yhtyeen tunnetuin kappale. Helsingin Hakaniemen rannasta kertova haikea rakkauslaulu sai todellisuudessakin alkunsa samoissa maisemissa.

  • Markus Allan: Laulu Dneprille

    14.08.2009 Elävä arkisto

    Markus Allanin tulkitsema kaihoisa ylistys Dnepr-virralle sai näyttelijä Heikki Kinnusen liikuttumaan isänpäivänä 1999.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    22.05.2009 Elävä arkisto

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

Sivut