Hyppää pääsisältöön

radiokuuluttajat

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    17.06.2016 Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, radion ja filmin, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun tv-lähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Radion alkuaikoina kuuluttajalla oli monta roolia

    19.04.2016 Elävä arkisto

    Radiokuuluttajat 40-vuotisjuhlakahveilla vuonna 1966.

    Yleisradion alkuvuosina radiokuuluttajat toimivat uutistenlukijoina, ohjelmien kuuluttajina, ulkolähetysten selostajina ja esiintyjien vastaanottajina. Radioäänen lisäksi kuuluttaja saattoi vastata laaja-alaisesta ohjelmaosastosta. Kuuluttajalegendat Markus Rautio, Carl-Erik Creutz, Kaisu Puuska-Joki ja Ebba Jacobson-Lilius muistelevat vanhoja aikoja radion 40-vuotisjuhlakahveilla marraskuussa 1966. He ovat kokoontuneet tuttuun Fabianinkadun studioon.

  • Merisää on radiotiedotteiden klassikko

    08.10.2015 Elävä arkisto

    Merisää on luettu jo vuodesta 1926.

    Merisää on luettu jo vuodesta 1926.

  • Sinko, Säteisheitin vai Yle?

    27.09.2013 Elävä arkisto

    Yleisradion aloittaessa 1926 oli ehdolla muitakin nimiä.

    Kun Yleisradio aloitti vuonna 1926 toimintansa, uudelle palvelulle piti keksiä vetävä nimi. Esillä oli monia vaihtoehtoja, kuten Sinko, Säteisheitin ja Kansansäteilijä. Nimi Yleisradio napattiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä.

  • Teija Sopanen oli täti laatikosta – tv-pioneeri muistelee uransa alkua

    04.10.2011 Elävä arkisto

    Teija Sopanen muistelee uransa alkua

    Kun lapset television alkuaikoina näkivät kuuluttaja Teija Sopasen ilmielävänä, heidät valtasi suuri hämmästys: "Miten tuo täti pääsi ulos laatikosta?!"

  • Pentti Fagerholmin kuulutuksia

    31.03.2011 Elävä arkisto

    Päivän mittaan radiokuuluttaja joutuu lukemaan kaikenlaisia ilmoituksia ja välistä jopa satuja. Pentti Fagerholmin esimerkit ovat vuodelta 1973.

  • Radiokuuluttaja Maija Rankama

    20.09.2010 Elävä arkisto

    Maija Rankaman (1920-2010) ääni tuli suomalaisille radiokuuntelijoille tutuksi kolmen vuosikymmenen ajan. Rankama tunnettiin tarkasta tyylitajustaan.

  • Carl-Erik Creutzin kuulutuksia

    11.08.2010 Elävä arkisto

    Kreivi Creutzin ääni ei unohdu

    Carl-Erik Creutz lukee päivän mietelauseen ja sään viimeisessä päivävuorossaan 30.12.1976 ennen eläkkeelle siirtymistään. Senkin jälkeen Creutz kuitenkin palasi sorville vielä useasti.

  • Olavi Sipilä lukee viimeisen mietelauseensa

    18.03.2010 Elävä arkisto

    Radiokuuluttaja Olavi Sipilä jäi 30-vuotisen uransa jälkeen eläkkeelle helmikuussa 2010. Viimeisessä Päivän mietelausessaan hän luki otteita Asko Sahlbergin kirjasta He.

  • Mitä kuuluu, Pentti Fagerholm?

    09.11.2009 Elävä arkisto

    Radion pitkäaikainen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm vannoo edelleen radion nimiin. "Minulla on tapana sanoa, että radiossa ovat paremmat kuvat kuin televisiossa."

  • Viimeiset kuulutukset Fabianinkadulta

    14.04.2009 Elävä arkisto

    Kello lähenee puoltayötä marraskuun kuudentena 1979 ja Pentti Fagerholm valmistautuu lukemaan viimeiset kuulutukset Fabianinkadun radiotalosta.

  • Carl-Erik Creutzin viimeinen työpäivä

    06.04.2009 Elävä arkisto

    Suositun kuuluttajan viimeinen puhe vuonna 1976

    Kreivi Carl-Erik Creutzin huoliteltu puhetapa oli vuosikymmenten ajan niin olennainen osa suomalaista arkea, että monen mielessä koko Yleisradio henkilöityi häneen.

  • Radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joki

    24.03.2009 Elävä arkisto

    Kaisu Puuska-Joki oli Ylen radiokuuluttaja 1934–1972

    Yleisradion ikimuistoinen "hymyilevä ääni" kuului radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joelle. Viimeinen kuulutusvuoro päättyi kuitenkin liikutuksen kyyneliin.

  • Yleisradion aikamerkki on radioklassikko

    07.07.2008 Elävä arkisto

    Radion aikamerkin historia alkaa vuodesta 1926

    Aikamerkki on yksi niistä Ylen ohjelmanumeroista, jotka ovat eniten vaikuttaneet jokapäiväiseen ihmiselämään. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.

  • Radiotiedotuksia

    13.04.2007 Elävä arkisto

    "Punaisella Ford Taunuksella jossain päin Itä-Suomea liikkuva Lahtisten perhe, ottaisitteko yhteyttä serkkuunne Porissa." Muistatteko vielä miten tieto kulki ennen kännyköitä?

  • Alexis af Enehjelm: O Hellas barn

    08.12.2006 Elävä arkisto

    Tenori Alexis af Enehjelm (1886-1939) oli monipuolinen kulttuuripersoona, joka tuli suomalaisille tutuksi ennen kaikkea radion välityksellä.

  • Radion stereotesti

    01.12.2006 Elävä arkisto

    Tämän yksinkertaistetun stereotestin tarkoituksena on ensisijaisesti auttaa kotikuuntelijoita tarkistamaan, että stereovastaanotin toimii asianmukaisesti.

  • Markus-sedän läksiäisjuhla Messuhallissa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Markus Rautio tuli tunnetuksi Lastentunnin Markus-setänä.

    Markus-sedän huima suosio näkyy myös hänen läksiäisjuhlissaan Helsingin Messuhallissa vuonna 1956.

  • Markus-setä kuuluttaa ULA-radiossa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Markus Rautio kuuluttaa radion ensimmäisen ULA- eli ultralyhytaalto-lähetysantennin toiminnan käynnistymisestä.

  • Markus-sedän lastentunti Vääksyssä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Markus Rautio oli Suomen kuuluisin radioääni ennen sotia. Tällä kertaa ohjelma radioidaan Vääksyssä sijaitsevasta Ainolan lastensiirtolasta.

Sivut