Hyppää pääsisältöön

hiihtäjät

  • Se pakollinen hiihtäjä

    11.05.2015 Elävä arkisto

    Henkilökuva hiihtäjä Antero Harjuntaustasta vuodelta 1977.

    Antero Harjuntausta, 29, hiihtää kilpaa. Hän ei ole mestari, jonka suuri yleisö tuntee, vaikka onkin ollut mukana yli 10 vuotta. Hänen kaltaisiaan on tuhansia. Millainen kilpahiihdon maailma on hänen näkökulmastaan? Henkilökuva on vuodelta 1977.

  • Naisten hiihtojoukkue taisteli olympiahopealle Sotšin viestissä

    12.01.2015 Elävä arkisto

    Suomen viestijoukkue Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen ja Krista Lähteenmäki hiihti 4x5 kilometrin viestissä olympiahopealle Sotšin talvikisoissa 2014. Ruotsin Charlotte Kalla oli loppusuoralla liian kova, mutta Suomen ankkuri Krista Lähteenmäki kiri upesti Saksa ohi aivan lopussa.

  • Parisprintti tuplasi Saarisen ja Niskasen Sotšin olympiamitalisaldon

    17.12.2014 Elävä arkisto

    Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen hiihtivät hopeaa vuoden 2014 talviolympialaisten parisprintissä. Molemmat hiihtäjät olivat myös mukana kisoissa hopeaa saavuttaneessa 4 x 5 km viestjoukkueessa. Suomalaiset pääsivät näin juhlimaan Sotšin kisojen kahta tuplahopeamitalistia.

  • Niskasen ja Jauhojärven sprintti kultasi Sotšin talviolympialaiset

    14.11.2014 Elävä arkisto

    Mukana Reijo Jylhän ja Jarmo Lehtisen hurmiollinen selostus.

    Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen hiihtivät sensaatiomaisesti parisprintin kultaa Sotšin talviolympialaisissa 2014. Reijo Jylhän ja Jarmo Lehtisen hurmoksellinen eläytyminen radiossa nousi kertaheitolla legendaaristen suomalaisten urheiluselostusten joukkoon.

  • Todelliset taiteen rakastajat eivät ole taiteen ammattilaisia

    30.10.2014 Elävä arkisto

    Erikoisin koskaan ohjaamani tv-sarja oli vuonna 1998 tehty Intohimona taide. Se kertoi erilaisten ihmisten, niin julkkisten kuin tuntemattomienkin, taideharrastuksesta. Erikoiset kohtaamiset näiden taiteen rakastajien kanssa suorastaan laajensivat käsitystäni ihmisestä, ja Pohjanmaasta.

  • Kike ja Mietaa lasikuutiossa, ohikulkijoiden dopingsyynissä

    21.05.2014 Elävä arkisto

    ”Mikä on luonnollista urheilussa? Mikä on moraalista urheilussa?” aloittaa puheenjohtaja Hannu Tapani Klami. Lasikuutiossa istuvat entiset huippu-urheilijat Juha Mieto ja Kike Elomaa, entinen juoksuvalmentaja Pertti Helin sekä kansleri Kaarlo Hartiala. Vuosi on 1991. Väittelyn aiheena on doping. Ohjelma on Kielletty kaupunki, jossa myös ohikulkijat saivat omat puheenvuoronsa.

  • Pirkan hiihto kestää isältä pojalle ja pidemmällekin

    14.04.2014 Elävä arkisto

    Kansanhiihtoperinne katkesi lumipulaan 2014

    Yksi maamme vanhimmista kansanhiihdoista on maaliskuisin sivakoitava 90 kilometrin mittainen Pirkan hiihto. Tuhansien hiihtäjien jokavuotinen perinne joutui katkolle maaliskuussa 2014, jolloin laturetki ensimmäisen kerran historiansa aikana jouduttiin lumen puutteessa perumaan.

  • Salt Lake Cityn kisat vedenjakajana Suomen paralympiamenestyksessä

    13.03.2014 Elävä arkisto

    Salt Lake Cityn vuoden 2002 paralympialaisten kaikki suomalaismitalit tulivat naisten hiihtolajeista. Jaana Argillander voitti kultaa sekä hopeaa ja Merja Hanskin pronssi täydensi mitalivärisuoran. Tanja Kari päätti uransa kolmeen henkilökohtaiseen kultaan. Kisoihin myös päättyi Suomen yhtäjaksoinen mitalimenestys talviparalympialaisissa.

  • Naganon paralympialaduilta jättisaalis Suomeen

    10.03.2014 Elävä arkisto

    Suomalaiset hiihtäjät ja ampumahiihtäjät toivat vuoden 1998 Naganon paralympialaisista kotiin hurjan määrän mitaleita: seitsemän kultaa, viisi hopeaa ja seitsemän pronssia.

  • Löytynoja ja Tuomisto palauttivat Suomen paralympialaisten mitalikantaan Vancouverin laduilla

    10.03.2014 Elävä arkisto

    Suomi palasi talviparalympialaisten mitalikantaan Vancouverissa 2010, kun Maija Löytynoja voitti heti kisojen avauspäivänä ampumahiidon takaa-ajossa hopeaa. Kisojen toinen suomalaismitali irtosi paralympialaisten viimeisenä päivänä, jolloin Ilkka Tuomisto kiri pystyhiihdon sprintissä pronssille.

  • Iivo Niskanen opetettiin voittamaan jo koulussa

    24.02.2014 Elävä arkisto

    Iivo Niskanen opiskeli Sotkamon urheilulukiossa.

    Sotkamon urheilulukiossa voivat nuoret lupaukset keskittyä lautaleimaan ja hiihtämään koulun ohella. Koulu opettaa paitsi urheilua myös voittamista ja sen psykologiaa. Vuonna 2010 olivat koulun oppilaat jo saaneet maistaa menestystä.

  • Kisamaskotti muistetaan, vai muistetaanko?

    14.08.2013 Elävä arkisto

    Urheilumaskotit yleistyivät 1980-luvulla nopeasti.

    Yleisön kiihdyttäjä, omien sparraaja, markkinoinnin vetojuhta, se yksi hahmo, joka kisoista ainakin muistetaan. Urheilumaskotit yleistyivät 1980-luvulla nopeasti. Suurtapahtumien rinnalla myös vähemmän nostetta saaneisiin tapahtumiin kehiteltiin toinen toistaan erikoisempia hahmoja. Elävän arkiston kooste esittelee ikonisia markkinointivetureita, mutta myös nopeasti unohdettuja kentän laidalla märehtijöitä.

  • Kiveen hakatut – urheilulegendojen hautojen äärellä

    12.08.2013 Elävä arkisto

    Millaisia ajatuksia syntyy hautakirjoituksia katsellessa?

    Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat urheilusuuruuksien hautojen äärellä heidän elämäänsä ja uraansa. Millaisia ajatuksia syntyy hautakirjoituksia katsellessa?

  • Janne Ahosen läpimurto Trondheimin MM-kisoissa 1997

    28.02.2013 Elävä arkisto

    Trondheimin mäkimontun ehdoton suomalaisnimi oli Janne Ahonen. 19-vuotias lahtelainen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa normaalimäessä.

  • Dæhlie villitsi kotiyleisöä Trondheimin MM-kisoissa 1997

    27.02.2013 Elävä arkisto

    Norjan Bjørn Dæhlie otti mitalin jokaiselta matkalta ja kolmelta niistä kultaa. Mika Myllylä juhli maailmanmestaruutta 50 kilometrin perinteisellä. Yhteensä Myllylä saalisti kisoista neljä mitalia.

  • Smirnov oli Thunder Bayn MM-valtias vuonna 1995

    27.02.2013 Elävä arkisto

    Kazakstanin Vladimir Smirnov voitti kolme maailmanmestaruutta Thunder Bayssa vuonna 1995. Suomi saalisti kisoista kolme hiihtomitalia.

  • Kuitunen palasi muuttuneeseen lajiin 2003 Val di Fiemmessä

    14.02.2013 Elävä arkisto

    Kuitunen palasi kilpailukiellon jälkeen suoraan MM-kisoihin.

    Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo) palasi kahden vuoden kilpailukiellon jälkeen suoraan maailmanmestaruuskisoihin Val di Fiemmessä 2003. Hänellä oli takaa-ajon maailmanmestarina henkilökohtainen paikka ensimmäistä kertaa kisoissa nähtyyn yhdistelmähiihto skiathloniin.

  • Sinivalkoista suksea vauhditettiin dopingilla jo 1940-luvulla

    28.09.2012 Elävä arkisto

    Pervitiini siivitti sotien jälkeistä kilpahiihtoa.

    Suomalaista suksimahtia ryyditettiin 1940-luvulla pervitiinillä, sodasta tutulla ihmeaineella. Mestarihiihtäjä Aku Kiuru kuvailee avoimesti ja värikkäästi aineiden jakelua hiihtäjille ennen starttia ja kesken kilpailunkin. "Höökipulveri” oli niin tanakkaa tavaraa, että se sai "kuolleetkin kulkemaan".

  • Hiihtäjä Aki Karvonen tunnusti veritankkauksen lääkärien paljastusten jälkeen

    26.09.2012 Elävä arkisto

    Toukokuussa 1985 ensin Tv-uutiset pöyhäisi jutussaan suomalaisurheilijoiden mittavaa dopingin käyttöä. Heti perään A-studiossa lääkäri Markku Alen ja muut urheilulääkärit paljastivat suomalaisurheilijoiden verenmakuisen harjoittelun salaisia apukeinoja. Paljastusten seurauksena hiihtäjä Aki Karvonen päätyi myöntämään veridopingin käytön heti seuraavana päivänä.

  • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

    31.08.2012 Elävä arkisto

    Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

    Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

Sivut