Hyppää pääsisältöön

ruotsalaiset

  • Mielentilatutkimuksen tuloksia

    20.09.2016 Näkökulmat

    Vaihtumattoman vaate- ja sapuskamaun etuja pohtii M. Kajo

    Puuron voi syödä suoraan siitä myyntikiposta, ja kun sen huuhtaisee divetymonoksidilla, ei tartte viedä purkkia samana päivänä roskiin, vaan voi kerätä tiskipöydälle 10 kappaleen pinoja, jotka sitten vie kerralla. Yksi kappale kannattaa aina kuitenkin jättää viemättä roskiin: siihen voi laittaa huuhtaisemansa minitomaatit, joita voi napsia illalla sängyssä, vaikka Batmanta lukiessa ja miettiessä, miten itse olisi ratkaissut sen tehtävän!

  • Suomi on ruotsalainen

    27.11.2015 Yle TV1

    Millainen Suomi olisi ilman Ruotsia? Olisiko Suomea olemassa

    Millainen Suomi olisi ilman Ruotsia? Olisiko Suomea olemassa ilman Ruotsia?

  • Meikatut miehet ja tukkapehkot palasivat rock-lavoille vuosituhannen alussa

    06.10.2014 Elävä arkisto

    Skandirokkareiden haastatteluita 2000-luvun alusta.

    2000-luvun alussa löivät läpi miesvetoiset hard rock -yhtyeet, jotka yhdistelivät kasarisoundeja 1990-luvun autotallirokkiin. Hard rockin uusi tuleminen käynnisti bändibuumin myös Suomessa. Lisäksi Suomessa vieraili bändejä lähes vakioesiintyjinä muista pohjoismaista — erityisesti Ruotsista. Koosteeseen on kerätty yhtyeiden haastatteluita aikakaudelta.

  • Ruotsalaisuus meissä

    19.09.2014 Kulttuuri

    Strada tutkii Suomen viha-rakkaussuhdetta Ruotsia kohtaan ja kysyy, kuinka ruotsalainen Suomi oikeastaan on?

  • Ruotsalaista Suomi-nostalgiaa Darya Pakarisen tapaan

    03.01.2014 Elävä arkisto

    Darya Pakarinen esittää nostalgista iskelmää suomeksi, mutta vain lähinnä Ruotsissa. Hän ja yhtyeensä Månskensorkestern tulivat suurelle yleisölle tutuiksi dokumenttielokuvasta Laulu koti-ikävästä.

  • Ruotsalaistuneet suomalaisnuoret kertovat kaipuusta

    04.12.2013 Elävä arkisto

    Ruotsinsuomalaisille finnjävel ja hurri ovat tuttuja sanoja.

    Vaaleat hiukset, ruotsalaisaksentilla höystetty suomen kieli ja nuori ikä yhdistävät Johanni Larjankoa, Birgitta Nymania ja Heli Saarista. He kaikki ovat myös ruotsinsuomalaisten siirtolaisten lapsia. Heille pilkkanimet finnjävel ja hurri ovat tuttuja. Mitä heidän tulisi ajatella kun kummankaan maan kansalaiset eivät hyväksy heitä omakseen?

  • Massaturismi uhkasi Suomea 1973

    12.06.2013 Elävä arkisto

    Tiet ruuhkautuivat, luontoa roskattiin ja rauha kaikkosi.

    Massaturismista koitui Suomessa monenlaista haittaa 1970-luvulla: tiet ruuhkautuivat, luontoa roskattiin ja rauha kaikkosi. Matkamuistoja Pohjolasta — massaturimi -ohjelmassa kysellään mökeillä ja leirintäalueilla ulkomaalaisten turistien ajatuksia Suomesta ja suomalaisten mietteitä ulkomaisista matkaajista.

  • Ravut herrojen herkusta koko kansan pöytään

    23.08.2012 Elävä arkisto

    Rapujuhlat kuuluvat suomalaiseen loppukesään.

    Rapujuhlat kuuluvat suomalaiseen loppukesään. Jos rapujen hinnat huimaavat päätä, voi niitä ostaa halvemmalla ulkomailta tuotuna. Saksiniekkojen syönti on sosiaalista puuhaa, ja aika ajoin korotetaan snapsi ja luritetaan laulu.

  • Ruotsalaiset vaatetaivaat Suomeen

    22.05.2012 Elävä arkisto

    Halpavaateketjut rantautuivat Suomeen 1980-luvun lopussa.

    Ruotsalaiset halpavaateketjut rantautuivat Suomeen 1980-luvun lopussa. Naapurimaan ihanuuksia ei tarvinnutkaan enää tilata postimyynnillä tai hamstrata Ruotsin risteilyltä vaan vaatetaivaat tulivat luoksemme. Ruotsalaiset vaatekaupat lisäsivät suomalaisten kiinnostusta pukeutumiseen ja näin kotimaistenkin vaateliikkeiden myynti lähti kasvuun.

  • Rotuoppia ruotsalaisittain

    17.02.2011 Elävä arkisto

    1920-luvulla perustetun Ruotsin valtion rotubiologisen instituutin tarkoitus oli tutkia ja vaalia germaanista rotua. Suomalaiset kuuluivat rotuteorian mukaan vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen rotuun, jonka sekoittuminen jalompiin germaaneihin oli estettävä.

  • Peppi Pitkätossu Helsingissä

    02.11.2009 Elävä arkisto

    Inger Nilsson eli Peppi Pitkätossu vieraili Helsingissä vuonna 1970. Innokkaat lapsihaastattelijat kyselivät häneltä herra Tossavaisesta ja Pepin voiman salaisuudesta.

  • Four Cats: Gabrielle

    21.08.2009 Elävä arkisto

    Ruotsalaiset lainasivat Gabrielle-folkhittiinsä melodian neuvostoliittolaisesta pioneerimarssista. Suomeksi käännettynä se nautti meillä suursuosiota vuonna 1965.

  • Tampere tulessa 1918

    25.03.2009 Elävä arkisto

    Timo Malmin ja Ari Järvelän Tampere tulessa 1918 -kirjassa konkretisoituu, millaisen verilöylyn tamperelaiset kokivat runsaan kahden viikon aikana. Kirjassa on noin 250 punaisen, valkoisen ja ruotsalaisen prikaatilaisen kertomusta.

  • Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen

    05.03.2009 Elävä arkisto

    Tarina tavallisesta suomalaisesta miehestä Mikko Virtasesta joka vimmatusti haluaa tulla ruotsalaiseksi. Miika Nousiaisen esikoisromaani on hauska satiirimainen haavekuva Ruotsista.

  • Maaottelusankarit muistelevat Ruotsi-kamppailuja

    29.08.2008 Elävä arkisto

    Vuoteen 1965 mennessä Suomi ja Ruotsi olivat kamppailleet yleisurheilun paremmuudesta jo neljänkymmenen vuoden ajan. Maaottelujen veteraanit muistelevat yhteenottoja.

  • Victoria täyttää 18 vuotta

    19.07.2007 Elävä arkisto

    Kruununprinsessan täysi-ikäisyyttä juhlittiin näyttävästi.

    Ruotsissa juhlittiin näyttävästi kruununprinsessa Victorian täysi-ikäisyyttä kesällä 1995.

  • Velipuolikuu: Balle Ramstedt

    28.03.2007 Elävä arkisto

    Länsinaapurin huumorikäsitystä sai Velipuolikuussa edustaa ruotsalaispelle Balle Ramstedt. Selviääkö punanenäinen ilkeilijä totisesta germaanista?

  • Ruotsi ja Suomi hallitsivat Zakopanen 50 kilometriä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Miesten maastohiihdon maailmanmahti oli vuonna 1962 tukevasti pohjoismaisissa käsissä. Viidenkympin kärkikymmenikköön mahtui neljä ruotsalaista ja kolme suomalaista.

  • Ulkomaalaisvoitto Lahden pikamatkalla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Alfred Dahlqvist hiihti kultaa Salpausselällä 1941

    Ruotsalainen Alfred Dahlqvist oli vuonna 1941 Salpausselän 18 kilometrin kilpailun ensimmäinen ulkomaalainen voittaja. Mäkeä hypättiin tuolloin ilotulitteiden loimussa.

  • Murha teki Palmesta kuolemattoman

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Ruotsi hiljeni, kun pääministeri Palme murhattiin 1986.

    Pääministeri Olof Palme surmattiin Tukholmassa 28. helmikuuta 1986. Palme ammuttiin Tukholman keskustassa, kun hän oli palaamassa kotiin elokuvista.

Sivut