Cassinin viimeinen syöksy Saturnukseen tehdään elämän vuoksi
NASA haluaa suojella Saturnuksen jäisiä kuita.
Cassini-luotaimen 20-vuotinen tutkimusmatka Saturnuksen ja sen kuiden ympärillä saa tänään eeppisen päätöksen, kun se palaa Saturnuksen kaasukehässä kuin meteoroidi. Cassini uhrataan, jotta voisimme löytää elämää Saturnuksen jäisistä kuista. - Suojelemme Enceladus- ja Titan-kuuta.
GMO karkasi laboratoriosta - oranssien petunioiden joukkotuho alkoi Suomesta
Muuntogeenisiä kasveja kasvoi Helsingin ytimessä vuosia.
Monet kokevat geenimuunnellut (GM) kasvit pelottavina. Pahimmissa painajaisissa laboratoriosta karkaa GMO, joka aiheuttaa jotain hallitsematonta ja ennalta-arvaamatonta! Mitä jos kertoisin, että laboratorioista on oikeasti karannut GM-kasveja? Mitä jos kertoisin, että niitä kasvoi Helsingin ytimessä vuosien ajan?
Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa - Esko Valtaoja kertoo kolme syytä bongata kotigalaksimme juuri nyt
Linnunradan löytää syksyn lämpiminä iltoina etelätaivaalta.
Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa? Syksyn lämpimät illat tarjoavat parhaat olosuhteet kotigalaksimme ihailuun. Mutta miksi Linnunrataa pitäisi tähyillä ja miten se onnistuu? Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja tähtitieteellinen yhdistys Ursa haastavat juuri käynnistyneessä Bongaa Linnunrata -kampanjassa kaikki suomalaiset katselemaan taivaalle.
Näkökulma: Allergiat ja muut sairaudet paranevat aivotreenillä? Väite on huuhaata
Limbisen järjestelmän uudelleenohjelmoiminen ei paranna.
Kanadalaisen aivotreenimenetelmän on tällä viikolla väitetty parantavan allergioita. Sen mukaan pähkinäallergikko voisi aivojaan uudelleenohjelmoimalla huoletta napostella pähkinöitä. Menetelmällä voi kehittäjänsä mukaan parantua jopa Parkinsonin taudista.
Andromedan galaksi on kuin utupilvi samettisella yötaivaalla
Andromedan galaksi on kuin utupilvi yötaivaalla
Syksy on erinomaista aikaa aloittaa tähtiharrastus, kun yöt ovat tummenneet ja sää vielä melko lämmin. Harrastus ei edellytä suuria välinehankintoja. Aluksi riittää hyvä tähtikartta, jonka avulla voi etsiä tähtikuviot taivaalta. Taskulamppu on hyvä apu kartan katsomiseen ulkona illan pimeydessä.
Tiedeykkönen Extra podcastit
Onnellisuusharjoituksia
Voiko ihminen lisätä kokemaansa onnellisuutta omilla toimillaan ja asenteillaan? Kyllä voi, sanovat onnellisuustutkijat. Geenit määräävät puolet kokemastamme onnellisuudesta. Ulkoisilla seikoilla on 10 % osuus onnellisuudessa, eli varallisuudella, iällä, rodulla ja terveydellä on vähän merkitystä. Hopeaseppä Teija Halonen on kohentanut harjoittelemalla kokemaansa onnellisuutta yli viiden vuoden ajan. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo on perehtynyt onnellisuuteen. Toimittaja Teija Peltoniemi.
Oppimisvaikeudet
Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin myös kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Ohjelmasarjan kussakin osassa perehdytään yhteen oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin. Sarjan on toimittanut Jaana Sormunen.
Atomi
Atomissa vaikuttavat vahva, heikko ja sähkömagneettinen vuorovaikutus. Podcast-sarjassa katsotaan atomin sisälle ja kerrotaan näistä vuorovaikutuksista. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Verenluovutuksessa
Verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti. Luovutettu pussillinen jaotellaan verivalmisteiksi: punasolut, verihiutaleet ja plasma. Punasoluja tarvitaan leikkauspotilaille, onnettomuusuhreille ja synnyttäjille, jotka ovat menettäneet paljon verta. Verihiutaleita tarvitaan syöpäpotilaille sekä verenvuotojen hoitamiseen. Plasmaa annetaan mm. leikkauspotilaille ja siitä saadaan hyytymistekijöitä verenvuototautiin. Leena Mattila jututtaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lääkäriä Johanna Castrenia Helsingin Kivihaassa.
Aikamatkalla
Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin, minne lähtisit? Kenet haluaisit tavata, ja mitä häneltä haluaisit kysyä? Aikamatkalla-sarjassa historian tutkijat ja asiantuntijat lähtevät omille toiveaikamatkoilleen.
Biologiaa
Mistä on kyse lääketieteen ja bioteknologian ilmiöissä ja menetelmissä? Podcast-sarja avaa lääketieteen ja bioteknologian käsitteitä. Käsittelyssä geeniteknologian ja molekyylibiologian asioita sekä modernia synteettistä biologiaa. Sarja tuo esiin biologisen maailman monimutkaisuuden; mm. miten yksilöllinen lääketiede on mahdollista. Sarja muistuttaa myös siitä, että geeniteknologia on mahdollista DNAn on universaalin luonteen vuoksi.
Puiden biologinen kello
Koivu on sokea ja totaalisesti kasvi, mutta se ei sekoile aikatauluissa. Täysikuulla se pysyy järjissään paremmin kuin ihmiset. Mutta mistä puun biologinen kello tietää, että tammikuussa on talvi vaikka lämpöaalto huijaa? Entä miksi taimen siirto pohjois-eteläsuunnassa sotkee sisäisen kellon, kaipaako puu juurilleen? Tutustu lähimpään koivuun!
Yle Uutiset | Tiede | Tuoreimmat uutiset
- Lintujen kuulo ei heikkene iän myötä – syyn tutkimuksesta apua ihmisille?
- Kahdeksan kuukauden Mars-matkan päättymistä juhlittiin hedelmillä
- Tutkijat etsivät merkkejä naapuriuniversumeista – Onko "pimeä virtaus" sellainen?
- Yliopistoissa ilahduttiin uuden huippututkimusyksikön perustamisesta: "Tämä on tieteenalalle tärkeä askel"
- Muinaismeren supersaalistaja sai nimen ovelalta germaanipäälliköltä
