Hyppää pääsisältöön

Katse taivaalle kesäpilviin

Katse taivaalle kesäpilviin

Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.

Tiedeykkönen Extra podcastit

Onnellisuusharjoituksia

Voiko ihminen lisätä kokemaansa onnellisuutta omilla toimillaan ja asenteillaan? Kyllä voi, sanovat onnellisuustutkijat. Geenit määräävät puolet kokemastamme onnellisuudesta. Ulkoisilla seikoilla on 10 % osuus onnellisuudessa, eli varallisuudella, iällä, rodulla ja terveydellä on vähän merkitystä. Hopeaseppä Teija Halonen on kohentanut harjoittelemalla kokemaansa onnellisuutta yli viiden vuoden ajan. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo on perehtynyt onnellisuuteen. Toimittaja Teija Peltoniemi.

Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin myös kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Ohjelmasarjan kussakin osassa perehdytään yhteen oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin. Sarjan on toimittanut Jaana Sormunen.

Verenluovutuksessa

Verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti. Luovutettu pussillinen jaotellaan verivalmisteiksi: punasolut, verihiutaleet ja plasma. Punasoluja tarvitaan leikkauspotilaille, onnettomuusuhreille ja synnyttäjille, jotka ovat menettäneet paljon verta. Verihiutaleita tarvitaan syöpäpotilaille sekä verenvuotojen hoitamiseen. Plasmaa annetaan mm. leikkauspotilaille ja siitä saadaan hyytymistekijöitä verenvuototautiin. Leena Mattila jututtaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lääkäriä Johanna Castrenia Helsingin Kivihaassa.

Biologiaa

Mistä on kyse lääketieteen ja bioteknologian ilmiöissä ja menetelmissä? Podcast-sarja avaa lääketieteen ja bioteknologian käsitteitä. Käsittelyssä geeniteknologian ja molekyylibiologian asioita sekä modernia synteettistä biologiaa. Sarja tuo esiin biologisen maailman monimutkaisuuden; mm. miten yksilöllinen lääketiede on mahdollista. Sarja muistuttaa myös siitä, että geeniteknologia on mahdollista DNAn on universaalin luonteen vuoksi.

Puiden biologinen kello

Koivu on sokea ja totaalisesti kasvi, mutta se ei sekoile aikatauluissa. Täysikuulla se pysyy järjissään paremmin kuin ihmiset. Mutta mistä puun biologinen kello tietää, että tammikuussa on talvi vaikka lämpöaalto huijaa? Entä miksi taimen siirto pohjois-eteläsuunnassa sotkee sisäisen kellon, kaipaako puu juurilleen? Tutustu lähimpään koivuun!

Uusimmat sisällöt - Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

  • Aivojen sähköhoito on mainettaan parempi

    Sähköhoito ei ole sellaista kuin elokuvissa.

    Sähköhoidolla on melkein yhtä huono maine kuin lobotomialeikkauksella. Monen tajuntaan nämä molemmat menetelmät ovat syöpyneet järkyttävinä kuvina elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän.

  • Mitä meillä oli ennen kuin meillä oli aikaa? Avaruusromua 7.5.2017

    Ei mitään, vastaa tähtitieteilijä Stephen Hawking.

    Ei mitään, vastaa tähtitieteilijä ja professori Stephen Hawking. Hän sanoo, että aika syntyi alkuräjähdyksessä vajaat 14 miljardia vuotta sitten. Sitä ennen ei ollut aikaa. Silloin syntyi se aika, jota mekin parhaillaan elämme, koemme ja mittaamme. Monesti korostetaan, kuinka tärkeää ja tavoiteltavaa on elää hetkessä, elää täysillä. Entä musiikkia tehdessä? Improvisoidessa? Musiikki tapahtuu tässä ja nyt, mutta sillä on historiansa ja tulevaisuutensa. Avaruusromussa aikaa ja musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.

  • Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.