Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen
Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.
Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.
Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka
Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.
Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.
Uusimmat tiede -sisällöt
- Prisma: Salaperäiset revontulet 11:28
- Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen
- Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka
- Puolipaniikkia avaruusasemalla – kaikki toiletit poissa käytöstä
- Mitä tuotantoeläimet ajattelevat? Kysyimme eläinlääkäreiltä ja tutkijoilta
- Luulitko, että makuaistisi on pettämätön? Testaa, muuttuuko suklaan maku suussasi näitä ääniä kuunnellessa
- Avaruudessa havaittiin rajuin tunnettu gammapurkaus – onneksi ei Linnunradassa, sillä se olisi voinut olla loppumme
- Revontulien armoilla – dokumenttielokuva aurinkomyrskyn vaikutuksista maapallolla
- Prisma: Totuus antibiooteista – tutkijat etsivät keinoja nujertaa vastustuskykyiset bakteerit
- Onko stressiä? Näillä illuusioäänillä se tutkitusti vähenee – kokeile itse
Yksi ainoa aivokemikaali saa meidät kohtalokkaalla tavalla haluamaan jatkuvasti lisää
Kyltymättömyytemme pääsyyllinen on löytynyt: dopamiini.
Luulemme tekevämme vapaita valintoja, mutta aivotutkimuksen myötä epäilykset heräävät. Ihmisen halujen ja tunteiden taustalta kun löytyy useimmiten yksi ja sama hormoni: dopamiini.
Luulitko, että makuaistisi on pettämätön? Testaa, muuttuuko suklaan maku suussasi näitä ääniä kuunnellessa
Nyt saa nauttia suklaata tieteen nimissä.
Tämän jutun aikana saa nauttia suklaata tieteen nimissä.
Onko stressiä? Näillä illuusioäänillä se tutkitusti vähenee – kokeile itse
Binauraalinen biitti hidastaa aivoaaltoja
Binauraalinen biitti on aivojen illuusioääni, jonka väitetään muokkaavan aivoaaltojasi ja vievän sinut peräti muuntuneisiin tajunnantiloihin. Tutkimustuloksia on puolesta ja vastaan. Laita luurit päähäsi ja testaa itse.
Puolipaniikkia avaruusasemalla – kaikki toiletit poissa käytöstä
Astronautit joutuivat pidättelemään.
Astronautit tekivät huiman avaruuskävelyn ja korjasivat maailmankaikkeuden salaisuuksia selvittävän AMS-tutkimuslaitteen, mutta sisälle päästyään he joutuivat pidättelemään.
Avaruudessa havaittiin rajuin tunnettu gammapurkaus – onneksi ei Linnunradassa, sillä se olisi voinut olla loppumme
Energiaa vapautui hetkessä enemmän kuin Auringosta koskaan.
Tammikuun 14. päivä 2019 havaittiin avaruudessa gammapurkaus, joka oli voimakkain tutkijoiden koskaan rekisteröimä räjähdys. Se oli todennäköisesti supernovaräjähdys eli suuren tähden kuolema. Jos purkaus olisi tapahtunut Linnunradassa, emme olisi enää lukemassa tätä artikkelia.
Pakko sanoa, pakko olla hiljaa – ilmastokriisini nyt
Jos toivoa ei enää ole, kannattaako sitä sanoa ääneen?
Minua painaa raskas dilemma. Se on ammatillinen ja eksistentiaalinen – jopa henkilökohtainen. Se kuuluu näin: Jos arvelee, että ilmastokatastrofia ei voi enää estää, onko sitä mitään mieltä sanoa ääneen? Olen pohtinut tätä asiaa jo useamman vuoden. Juuri tämä kysymys on pitänyt minut pitkään varsin hiljaisena ilmastonmuutoksen suhteen.
Haluatko onnistua? Paras taktiikka voi olla, ettet tee mitään – ja tämä pätee myös jalkapalloon
Rangaistuspotkuissa helpointa on torjua keskeltä.
Jalkapallon rangaistuspotkutilanteessa maalivahti syöksyy yleensä oikealle tai vasemmalle. Onnistumisen kannalta hänen voisi olla parasta pysyä paikallaan. Mutta kuinka häpeälliseltä se näyttäisi, jos maalivahti seisoo "tumput suorana" – varsinkin, jos vastustaja tekee maalin?
Kuuntele Tiedeykkönen
Mikä saa valtion romahtamaan, entä kukoistamaan? – instituutioteoria antaa vastauksia
Voiko musiikki muuttaa makuaistia, aivojen illuusioääni rentouttaa? – äänet vaikuttavat meihin yllättävän paljon
Mitä meiltä katoaa, kun käsinkirjoitus katoaa?
Luut ovat uudempia kuin kantajansa, mutta meissä on joitain osia hirmuliskojen ajoilta
Vaikuttavatko isän ja äidin ikävät kokemukset lapsen psyykkiseen terveyteen?
Tiede Areenassa
Prisma: Salaperäiset revontulet
Prisma: Totuus antibiooteista
Akuutti: Antibioottilainan loppu
Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki: Toronto
Prisma: Lääkettä luonnosta?
Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki: Pariisi
Prisma: Testosteroni - miehuuden lähde: Testosteronilla on yllättäviä vaikutuksia käytökseen
Nobelstudio: Jakso 1
Prisma: Lumelääkkeen voima
Nobelstudio: Jakso 2
Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki: Medellin
Avaruuskansiot: Avaruuskansiot: Tuolla kaukana äärettömyys
Tiedeykkönen Extra podcastit
Magnetismi
Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys.
Astrobiologia 2
Astrobiologia tutkii mm. sitä, kuinka elämä sai alkunsa ja kehittyi yksinkertaisista molekyyleistä. Minkälaisissa oloissa Maa-planeetalla syntynyt elämä pärjää, kun asutusta suunnitellaan Marsiin ja asteroidivyöhykkeelle? Entä miten eettistä on avaruuden valloitus?
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen
Podcast-sarja ilmastonmuutoksen vaikutuksista
Ilmastonmuutos pahentaa kuivuusongelmia tärkeillä ruuantuotantoalueilla. Sen lisäksi ihminen, Homo sapiens, viisas ihminen tekee parhaansa kiihdyttääkseen ongelmaa. Kuuntele podcast-sarja ilmastonmuutoksesta. Muinaisessa Neuvostoliitossa otettiin viljelyyn kuivia alueita Aral-järven maisemissa.
Tunteet maustavat elämää, mutta joskus ne saavat voimaan pahoin - myös rakkaudella on varjopuolia
4-osainen podcast tunteista ja tunnetaidoista.
Neljä perustunnetta lisää Tiedeykkönen Extran podcast-sarjassa jatkoksi aiemmalle sarjalle: miltä tuntuvat inho, rakkaus, häpeä ja kateus, ja miksi tarvitsemme näitä tunteita? Psykologi Katja Myllyviita kertoo ja pohdiskelee toimittaja Jaana Sormusen kanssa.
Yle Uutiset | Tiede | Tuoreimmat uutiset
- Ilmastonmuutos vie merivedestä hapen – sadat merialueet muuttuneet viime vuosina hapettomiksi
- Maailman ensimmäinen "sika-apina" syntyi Kiinassa – ja kuoli
- Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote
- Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä
- Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää
