Yle Tieteen kesäkalenteri: Ovatko pisamat ja kesakot sama asia?
Kysymyksiä ja vastauksia heinäkuun jokaisena päivänä.
Kysymyksiä ja vastauksia heinäkuun jokaisena päivänä. Ihon väripilkkusilla on monta nimeä, ja ne eroavat toisistaan muutenkin kuin nimellisesti.
Yle Tieteen kesäkalenteri: Miten muurahainen löytää kotiin?
Kysymyksiä ja vastauksia heinäkuun jokaisena päivänä.
Kysymyksiä ja vastauksia heinäkuun jokaisena päivänä. Mitä apukeinoja murkulla on kotikeon löytämiseen?
Ripulireissaajat esittäytyvät – miksi lähdin Beniniin rokotetutkimukseen?
Ripulirokotetutkimuksen koehenkilöt ovat nyt Beninissä.
Ensimmäinen joukko suomalaisia on lähetetty kauas Beniniin ripulirokotetutkimuksen koehenkilöiksi. Keitä he ovat ja mikä sai heidät matkalle?
Miten selvitä ilman happea, kipua ja syöpää? Kaljurotan supervoimat halutaan käyttöön
Kaljurotta selviää 18 minuuttia ilman happea.
Kaljurotta ei ole ulkonäöllä pilattu, mutta se on yksi luomakuntamme supersankareista. Sillä on poikkeuksellisia ominaisuuksia ja eläimestä etsitäänkin apua monien sairauksien hoitoon, kirjoittaa futuristi Elina Hiltunen blogissaan. Ensinnäkin kaljurotta elää harvinaisen pitkään pienikokoiseksi jyrsijäksi, jopa kolmekymppiseksi. Tämä on kymmenen kertaa tavallista rottaa pidempään.
Luonto elvyttää, hoitaa stressiä ja saattaa jopa parantaa tarkkaavaisuutta
Keskittymiskyky hukassa? - Lähde ulos luontoon!
Luonto on tehokas lääke masennukseen ja stressiin. Nyt tamperelaistutkijat vievät ihmisiä luontoon kävelemään ja testaavat, mitä tapahtuu tarkkaavuudelle. Lähdin mukaan koehenkilöksi. Ensin tein tarkkaavuustestin, sitten reilun tunnin kävelyn vehreässä puistossa ja sen jälkeen uuden tarkkaavuustestin.
Tiedeykkönen Extra podcastit
Onnellisuusharjoituksia
Voiko ihminen lisätä kokemaansa onnellisuutta omilla toimillaan ja asenteillaan? Kyllä voi, sanovat onnellisuustutkijat. Geenit määräävät puolet kokemastamme onnellisuudesta. Ulkoisilla seikoilla on 10 % osuus onnellisuudessa, eli varallisuudella, iällä, rodulla ja terveydellä on vähän merkitystä. Hopeaseppä Teija Halonen on kohentanut harjoittelemalla kokemaansa onnellisuutta yli viiden vuoden ajan. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo on perehtynyt onnellisuuteen. Toimittaja Teija Peltoniemi.
Oppimisvaikeudet
Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin myös kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Ohjelmasarjan kussakin osassa perehdytään yhteen oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin. Sarjan on toimittanut Jaana Sormunen.
Atomi
Atomissa vaikuttavat vahva, heikko ja sähkömagneettinen vuorovaikutus. Podcast-sarjassa katsotaan atomin sisälle ja kerrotaan näistä vuorovaikutuksista. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Verenluovutuksessa
Verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti. Luovutettu pussillinen jaotellaan verivalmisteiksi: punasolut, verihiutaleet ja plasma. Punasoluja tarvitaan leikkauspotilaille, onnettomuusuhreille ja synnyttäjille, jotka ovat menettäneet paljon verta. Verihiutaleita tarvitaan syöpäpotilaille sekä verenvuotojen hoitamiseen. Plasmaa annetaan mm. leikkauspotilaille ja siitä saadaan hyytymistekijöitä verenvuototautiin. Leena Mattila jututtaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lääkäriä Johanna Castrenia Helsingin Kivihaassa.
Aikamatkalla
Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin, minne lähtisit? Kenet haluaisit tavata, ja mitä häneltä haluaisit kysyä? Aikamatkalla-sarjassa historian tutkijat ja asiantuntijat lähtevät omille toiveaikamatkoilleen.
Biologiaa
Mistä on kyse lääketieteen ja bioteknologian ilmiöissä ja menetelmissä? Podcast-sarja avaa lääketieteen ja bioteknologian käsitteitä. Käsittelyssä geeniteknologian ja molekyylibiologian asioita sekä modernia synteettistä biologiaa. Sarja tuo esiin biologisen maailman monimutkaisuuden; mm. miten yksilöllinen lääketiede on mahdollista. Sarja muistuttaa myös siitä, että geeniteknologia on mahdollista DNAn on universaalin luonteen vuoksi.
Puiden biologinen kello
Koivu on sokea ja totaalisesti kasvi, mutta se ei sekoile aikatauluissa. Täysikuulla se pysyy järjissään paremmin kuin ihmiset. Mutta mistä puun biologinen kello tietää, että tammikuussa on talvi vaikka lämpöaalto huijaa? Entä miksi taimen siirto pohjois-eteläsuunnassa sotkee sisäisen kellon, kaipaako puu juurilleen? Tutustu lähimpään koivuun!
Yle Uutiset | Tiede | Tuoreimmat uutiset
- 150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn?
- Ainutlaatuinen kirjekokoelma kertoo roomalaisen linnoituksen työstä ja arjesta valtakunnan äärirajalla
- Jani Kaaron kolumni: On tietämistä ja melkein tietämistä
- Nykyihmisen syljestä löytyi häivähdys muinaisesta sukulaislajista
- Autojen sisäilmassa on ruuhka-aikana odottamaton saastepiikki
