Hyppää pääsisältöön

Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

Tiedeykkönen Extra podcastit

Zoonoosit

Mistä niitä uusia tauteja tulee entä mistä vanhat ovat peräisin? Ebola, HIV, zika ym. uudet tartuntataudit on haettu eläinkunnasta. Entä onko meillä omia tauteja ollenkaan vai ovatko kaikki taudit eläimistä tarttuneita zoonooseja?

Uusimmat sisällöt - Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

  • Eikö aikaa olekaan olemassa? Avaruusromua 31.12.2017

    Onko aika vain meidän aivojemme luoma illuusio?

    Fyysikko Julian Barbour on sitä mieltä, että aika on vain meidän aivojemme luoma illuusio. Se on imaginaarinen työkalu, jonka avulla me kykenemme hahmottamaan tätä maailmaa. 1700 vuotta sitten Pyhä Augustinus mietti mitä on aika. Hän totesi, että jos hänen pitäisi selittää asia jollekin, se olisi hyvin vaikeaa. Ihmiskunta on aina ollut ajan lumoissa. Ihmiset ovat aina tunteneet ajan läsnäolon ja voiman, mutta he eivät ole koskaan osanneet määritellä sitä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kuuntele podcast-sarja eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista

    Podcast-sarja eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista

    Mistä niitä uusia tauteja tulee entä mistä vanhat ovat peräisin? Ebola, HIV, zika ym. uudet tartuntataudit on haettu eläinkunnasta. Entä onko meillä omia tauteja ollenkaan vai ovatko kaikki taudit eläimistä tarttuneita zoonooseja?

  • Kuuntele podcast-sarja lentämisestä

    Lentämisen fysiikka ja lentäjien työskentelyä

    Lentäjät kertovat, miten kone nousee ilmaan, miten se laskeutuu, ja mitä tehdään ylhäällä matkalentokorkeudessa. Neliosaisessa sarjassa tarkastellaan lentämisen fysiikkaa ja liikennelentokoneella lentämisen vaiheita. Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala kertovat lentämisestä.

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

  • 160 miljoonaa ruoka-annosta lentää roskiin ravintoloissa ja ruokaloissa - nyt tähän on yksinkertainen ratkaisu: vaaka

    Päivässä roskiin päätyy yli 400 000 annoksen verran ruokaa.

    Joka viides annos päätyy roskiin - kouluissa, työpaikkaruokaloissa ja ravintoloissa. Vuodessa tästä kertyy kymmeniä miljoonia kiloja. Tutkijoilla on tähän megaluokan ongelmaan yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu: näytetään ihmisille, miten paljon he oikeasti heittävät ruokaa pois. Turun klassillisen lukion opiskelijat haarukoivat perunoita ja nakkikastiketta.