Katse taivaalle kesäpilviin
Katse taivaalle kesäpilviin
Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.
Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi
240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!
Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.
Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?
Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.
Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?
Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit
Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.
Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?
Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!
Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.
Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.
Tiedeykkönen Extra podcastit
Onnellisuusharjoituksia
Voiko ihminen lisätä kokemaansa onnellisuutta omilla toimillaan ja asenteillaan? Kyllä voi, sanovat onnellisuustutkijat. Geenit määräävät puolet kokemastamme onnellisuudesta. Ulkoisilla seikoilla on 10 % osuus onnellisuudessa, eli varallisuudella, iällä, rodulla ja terveydellä on vähän merkitystä. Hopeaseppä Teija Halonen on kohentanut harjoittelemalla kokemaansa onnellisuutta yli viiden vuoden ajan. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo on perehtynyt onnellisuuteen. Toimittaja Teija Peltoniemi.
Oppimisvaikeudet
Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin myös kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Ohjelmasarjan kussakin osassa perehdytään yhteen oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin. Sarjan on toimittanut Jaana Sormunen.
Atomi
Atomissa vaikuttavat vahva, heikko ja sähkömagneettinen vuorovaikutus. Podcast-sarjassa katsotaan atomin sisälle ja kerrotaan näistä vuorovaikutuksista. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Verenluovutuksessa
Verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti. Luovutettu pussillinen jaotellaan verivalmisteiksi: punasolut, verihiutaleet ja plasma. Punasoluja tarvitaan leikkauspotilaille, onnettomuusuhreille ja synnyttäjille, jotka ovat menettäneet paljon verta. Verihiutaleita tarvitaan syöpäpotilaille sekä verenvuotojen hoitamiseen. Plasmaa annetaan mm. leikkauspotilaille ja siitä saadaan hyytymistekijöitä verenvuototautiin. Leena Mattila jututtaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lääkäriä Johanna Castrenia Helsingin Kivihaassa.
Aikamatkalla
Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin, minne lähtisit? Kenet haluaisit tavata, ja mitä häneltä haluaisit kysyä? Aikamatkalla-sarjassa historian tutkijat ja asiantuntijat lähtevät omille toiveaikamatkoilleen.
Biologiaa
Mistä on kyse lääketieteen ja bioteknologian ilmiöissä ja menetelmissä? Podcast-sarja avaa lääketieteen ja bioteknologian käsitteitä. Käsittelyssä geeniteknologian ja molekyylibiologian asioita sekä modernia synteettistä biologiaa. Sarja tuo esiin biologisen maailman monimutkaisuuden; mm. miten yksilöllinen lääketiede on mahdollista. Sarja muistuttaa myös siitä, että geeniteknologia on mahdollista DNAn on universaalin luonteen vuoksi.
Puiden biologinen kello
Koivu on sokea ja totaalisesti kasvi, mutta se ei sekoile aikatauluissa. Täysikuulla se pysyy järjissään paremmin kuin ihmiset. Mutta mistä puun biologinen kello tietää, että tammikuussa on talvi vaikka lämpöaalto huijaa? Entä miksi taimen siirto pohjois-eteläsuunnassa sotkee sisäisen kellon, kaipaako puu juurilleen? Tutustu lähimpään koivuun!
Yle Uutiset | Tiede | Tuoreimmat uutiset
- Tutkimus: Etana lähtee aina kotia kohti
- Ovatko suomalaiset tutkijat kehnoja hakijoita vai missä vika – eurooppalainen tutkimusrahoitus jää usein saamatta
- Jussi Viitalan kolumni: Äly ei tarkoita järkevyyttä
- Miehiä steriloidaan jo enemmän kuin naisia
- Mitä tapahtui Helsinkiin kaavaillulle tiedemuseolle? Suunnitelman mukaan ovien piti aueta tänä vuonna
