Tiede | yle.fi

Mitä Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi ovat meidän ajassamme?

Kalevala palaa – kansalliseepoksen keskeiset hahmot tänään

Minkälaisesta maailmasta ovat syntyneet Kalevalan hahmot: Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi? Mitä nämä kansalliseepoksen hahmot olisivat meidän ajassamme? Kullakin ajalla on tarve perata ja etsiä itseään Kalevalasta. Mitä Ainon tarina paljastaa Kalevalan perhekäsityksestä? Entä onko Ilmarinen suomalaisen insinööritaidon kantava voima?

Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Podcast-sarja ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Ilmastonmuutos pahentaa kuivuusongelmia tärkeillä ruuantuotantoalueilla. Sen lisäksi ihminen, Homo sapiens, viisas ihminen tekee parhaansa kiihdyttääkseen ongelmaa. Kuuntele podcast-sarja ilmastonmuutoksesta. Muinaisessa Neuvostoliitossa otettiin viljelyyn kuivia alueita Aral-järven maisemissa.

Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Vain joka kolmas kilo muovia kiertää – Kierrätysinto hiipuu käytännön ongelmiin: "Jos olisi edes se pönttö, mihin ne viedään!"

Jopa 50 % roskapussin sisällöstä biojätettä ja muovia.

Kierrättäminen on suomalaisille itsestäänselvyys. Silti kaiken tai lähes kaiken muovin kierrättää vain 40 prosenttia suomalaisista. Kierrätyshalun ja -tekojen välissä on monia käytännön ongelmia, joiden pitäisi olla helppoja ratkaista.

Kuuntele Tiedeykkönen

Asunto avaruudesta – asuuko sukusi tulevaisuudessa avaruuskodissa?

Jos sataa, tarvitaan sateenvarjo - ihminen päättelee luontaisesti loogisesti ja se on tieteen perusta

Melu rassaa hermoja ja terveyttä - haittojen torjumiseen tarvitaan pelisääntöjä ja rakenteellisia ratkaisuja

Suomi valitsee uusia hävittäjiä - tarjolla on lähes mielikuvituksellista tekniikkaa

Tätä on autismin kirjo: monimuotoisia häiriöitä, kehityksellisiä ongelmia, mutta myös erityislahjakkuutta

Tiede Areenassa

Bermudan kolmion salaisuudet

Prisma: Lämpötilan huimat ominaisuudet: Elämän mahdollistaja

Prisma: Miesten itsemurhat

Paras ruokavalio: Jakso 3

Prisma: Muisti - totta vai tarua?

Yliopistollinen eläinsairaala: Työpaikkarakkautta ja veteraanitarkastuksia

Prisma: Lämpötilan huimat ominaisuudet: Umpijäässä

Tiesitkö?: Litteän Maan myytti

Jälkikaronkka: "Ei me mietitä tuollaisia silloin kun koira lähestyy"

Prisma: Jupiterin salat

Prisma: Muovi - ihmeaineesta inhokiksi

Tiesitkö?: Provencen laventeliperinne

Tiedeykkönen Extra podcastit

Magnetismi

Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys.

Astrobiologia 2

Astrobiologia tutkii mm. sitä, kuinka elämä sai alkunsa ja kehittyi yksinkertaisista molekyyleistä. Minkälaisissa oloissa Maa-planeetalla syntynyt elämä pärjää, kun asutusta suunnitellaan Marsiin ja asteroidivyöhykkeelle? Entä miten eettistä on avaruuden valloitus?

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Podcast-sarja ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Tunteet maustavat elämää, mutta joskus ne saavat voimaan pahoin - myös rakkaudella on varjopuolia

4-osainen podcast tunteista ja tunnetaidoista.

Neljä perustunnetta lisää Tiedeykkönen Extran podcast-sarjassa jatkoksi aiemmalle sarjalle: miltä tuntuvat inho, rakkaus, häpeä ja kateus, ja miksi tarvitsemme näitä tunteita? Psykologi Katja Myllyviita kertoo ja pohdiskelee toimittaja Jaana Sormusen kanssa.

Yle Uutiset | Tiede | Tuoreimmat uutiset

Yle Tiede sosiaalisessa mediassa

Uusimmat sisällöt - Tiede

Minne suomalaisten vaatelahjoitukset matkaavat? - vain pieni siivu saadaan myydyksi Suomessa

Minne vaatepaalit päätyvät?

Suurimman osuuden suomalaisten vaatelahjoituksista vastaanottaa UFF-järjestö, joka keräsi viime vuonna vaatteita 15 miljoonaa kiloa. Suurin osa lahjoitetuista paaleista päätyy myyntiin ympäri maailmaa. Suomen suurimmassa käytettyjen vaatteiden lajittelulaitoksessa UFF:llä Klaukkalassa lahjoitussäkkejä tipahtelee liukuhihnalta.
Prisma: Attenborough ja munan ihme

Sir David tutkailee ihmeellisen munan olemusta.

Sir David Attenborough on intohimoisen kiinnostunut linnunmunista.

Kommentteja 8
Akkujen lajittelu on käsityötä – käytetyt paristot kulkevat Nivalan tehtaalla lajittelija Anja Mäenpään kautta

Nivalassa lajitellaan kaikki Suomen akut ja paristot.

Akuista ja paristoista saadaan talteen monia arvokkaita metalleja. Lajittelu on käsityötä.
Roskasta raaka-aineeksi – Suomi suuntaa kohti uutta muovitaloutta

On aika korjata myös vanhat synnit.

Muoviin pakkaaminen tuottaa enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia – kunhan emme heitä muovia luontoon! Uudet biopohjaiset materiaalit ovat myös osa muoviongelman ratkaisua, mutta ne eivät ole aina tai automaattisesti fossiilisia materiaaleja parempia.
Voisiko merenpohja toimia mikromuovinieluna? – Suomessa tehdään uranuurtavaa tutkimusta

Merenpohjaan uppoava muovi on käytännössä ikuista.

Mikromuovia on viime aikoina löydetty merien ja järvien lisäksi maaperästä ja jopa hengitysilmastakin. Mutta se, mihin kaikkialle alle viiden millimetrin muovipartikkelit kulkeutuvat ja miten ne meihin vaikuttavat, on tieteelle vielä iso arvoitus.
Prisma: Tutkimuskohteena rehellisyys – Onnistuuko viikko valehtelematta?

Pystyykö ihminen olemaan täysin rehellinen?

Kolme brittiä, Ehiz, Ruth ja Mo, osallistuvat kokeeseen, jossa yritetään olla viikko valehtelematta.

Kommentteja 3
Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.
Liikaa muovia palaa yhä savuna ilmaan – Avuksi parempi pakkaussuunnittelu ja kuluttajien asennemuutos

Tehdään tästä trendi: harmaa on uusi valkoinen!

92 % suomalaisista on sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saada mahdollisimman paljon materiaaleja kierrätykseen. Hyvä niin! Matka sanoista tekoihin olisi lyhyempi, jos muovipakkaukset olisivat paremmin kierrätettäviä ja jos me ihmiset oikeasti suosisimme kierrätysmateriaalista valmistettuja pakkauksia.
Prisma: Muovi – ihmeaineesta inhokiksi

Miksi muovin aiheuttamaa ongelmaa ei ole saatu ratkaistua?

Saksalainen dokumentti kysyy, miksi muovin aiheuttamaa ongelmaa ei ole saatu ratkaistua?

Kommentteja 6
Mikä näistä on ekologisin: muovipussi, paperikassi, kangaskassi vai luomupuuvillakassi?

Mihin pakkaat ostoksesi? Entä mihin ne kannattaisi pakata?

Viime vuonna Mariaanien haudasta, lähes 11 kilometrin syvyydestä, löydettiin maailman syvimmälle sukeltanut muovipussi. Muovi ei missään nimessä kuulu luontoon, mutta entä kauppakassiksi?
Mitä muovijätteellemme tehdään? Kurkista sisään laitokseen, jossa jauhetaan jätteestä raaka-ainetta

Minne kodeista kerätty muovijäte menee?

Fortumin Muovinjalostuslaitos käsittelee kaiken Suomesta kerätyn muovipakkausjätteen. Ja silti mahtuu vielä lisää.
Pahis onkin hyvis? – Roskiin heitetyllä kinkkusiivulla tai leipäpalalla yhtä suuri ilmastovaikutus kuin muovipakkauksella

Muovipakkaus voi vähentää ruoan ympäristöjalanjälkeä.

Jos 300 gramman kinkkupaketista pilaantuu yksi siivu tai heität yhdeksän leipäpalan paketista puolikkaan leivän roskiin, on ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja jätehuollon aiheuttama ilmastokuormitus yhteensä. Eikö muovipakkaus olekaan pahis?
Miltä kevät näyttää sinun paikkakunnallasi juuri nyt? Lähetä kuva ja osallistu Yle Luonnon kevätseurantaan!

Yle Luonnon kevätseuranta alkaa.

Joko löysit leskenlehden tai bongasit ensimmäisen muuttolinnun? Ota keväinen luontokuva ja lähetä se meille, niin seurataan yhdessä miten kevät etenee ympäri Suomea.
Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?