Axa Sorjanen – yle.fi

Piinaviikko Poirot’n seurassa – Kauheaa roskaa, ajatteli tv-ammattilainen, mutta päätti silti selvittää, mikä legendaarisessa salapoliisissa vetoaa

Axa Sorjasen treffit vanhainkodin tv-suosikin kanssa.

Puolentoista vuoden aikamatka päättyi - Suomirockin sensuroimattomat nauhat loppuivat

Useiden vaiheiden jälkeen suurimman osan 1990-luvun töistäni kattava nauha-arkisto päätyi Ylen elävään arkistoon ja sen 200 tuntia haasatatteluja sekä muuta materiaalia julkaistiin lopulta leikkaamattomina.

Mikko Kuustonen aloitti soolouransa 1990-luvulla

1980- ja 1990-luvun lauluntekijöitä: Mikko Kuustonen, Juha Lehti, Jiri Nikkinen ja Jussi Sydänmäki

1980- ja 90-luvuilla suomirockin uudet kasvot

Sinikka Hurskainen harrastaa naiivistisia maalauksia

Taideharrastus tuo sisältöä elämään ja auttaa vaikeuksien yli

Monille taiteen tekeminen on myös tapa selvitä vaikeuksista.

Sodankylän klubilla tanssittiin aamuyöhön

Musiikki liukui tuimasta funkysta slaavilaisiin viisuihin.

Sodankylän elokuvajuhlat alkoivat - Sodankyläpalkinto kuvaaja Timo Salmiselle

Elämäntyöpalkinto merkittävästä urasta alalla.

Jorma Hellströn halusi pitää näyttelemisen haasrratuksena

Kaikki taiteen harrastajat eivät halua ammattilaisiksi

Monille taide on rakas harrastus, josta ei haluta ammattia

Hannu Leidenin Havana Black yritti murtautua Yhduysvaltain markkinoille

Suomirock ylitti maiden ja median rajoja 1980-luvulla

Hannu Leidén, Puka Oinonen, Rami Kuusinen ja Ilkka Mattila

Gugi Kokljuschkinin tie vei teinitahdestä levypomoksi

Suomalaisen rockin 1980- ja 90-lukujen vallankäyttäjät

Suomirockin todellinen valta oli levy-ytiöillä ja mediassa

Aulikki Oksanen muistelee 1970-luvun laululiikettä

1960- ja 70-lukujen erilaiset äänet: Aulikki Oksanen, Harri Saksala, Eero Koivistoinen ja Sakari Kukko

1960- ja 70-luvulla suomalaisen musiikin rajat venyivät

Maarit Hurmerinta oli ensimmäisiä suomalaisia naisrockareita, joka levytti muutakin kuin käännöskappaleita.

Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia

Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia 1970-90 -luvuilta

Aidoin taide syntyy rakkaudesta – sitä tekevät amatöörit

1990-luvun lopulla Yle TV1:n kesäsarjaksi ohjaamassani Intohimona taide -sarjassa omista harrastuksistaan kertoivat niin tunnetut kuin täysin tuntemattomat suomalaiset. Yhteistä kaikille oli valtava palo omaan harrastukseensa. Sarjaa varten tehdyissä haastatteluissa äänessä ovat mm. musiikkiharrastaja Simo Ralli ja maalaustaidetta harrastava Anita Hirvonen.

Kärtsy Hatakan Walatari ei tunnustanut mitään rajoja

Suomirock ei tunnustanut rajojaan enää 1990-luvulla

Muusikot alkoivat tehdä musiikkia omista lähtökohdistaan.

Kohti Lepakon loppua

Helsingin legendaarinen Lepakkoluola purettiin 26.11.1999, kun kauhakuormaajat alkoivat murjoa huonokuntoista taloa. Sitä ennen siellä tapahtui valtavasti aivan viimeisiin hetkiin asti.

1990-luvun suomirock venyi sankariheavysta kitarapoppiin ja eurodanceen

Jo suunnitellessani 1990-luvun suomirockista kertovaa sarjaa Hyvää yötä ja huomenta näkyi selvästi, että vuosikymmenen aikana yhtenäinen suomirock-ilmiö hajosi sirpaleiksi, uusi tekijäpolvi marssi esiin ja musiikin muodot moninaistuivat.

Lepakko — vaikeiden vuosien läpi katkeraan loppuun

Helsingin Lepakko oli Elävän musiikin yhdistys Elmun kotitalo ja kaupungin tärkein rockkulttuurikeskus vuosikaudet. Siellä toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko purettiin konttorirakennuksen alta vuonna 2000.

Käännösiskelmä on kansakunnan vääristynyt muisti

Leirintäalue-sarja käsitteli suomalaista käännösiskelmää.

Todelliset taiteen rakastajat eivät ole taiteen ammattilaisia

Erikoisin koskaan ohjaamani tv-sarja oli vuonna 1998 tehty Intohimona taide. Se kertoi erilaisten ihmisten, niin julkkisten kuin tuntemattomienkin, taideharrastuksesta. Erikoiset kohtaamiset näiden taiteen rakastajien kanssa suorastaan laajensivat käsitystäni ihmisestä, ja Pohjanmaasta.

Lepakko – Helsingin rockpäämaja

Christian Moustgaard oli Lepakon vahva mies.

Lepakon monet kasvot

Helsingin Ruoholahdessa sijainnut Lepakko, entinen maalivarasto ja alkoholistien yömaja nousi 1980-luvulla yhdeksi pääkaupungin merkittävimmistä kulttuurikeskuksista, jossa toimi radioasema, teatteriryhmiä, tanssikoulu sekä oma moottoripyöräjengi, suhteellisen sulassa sovussa. Siellä järjestettiin keikkoja ja kellarissa treenasi moni aikakauden suosituimmista yhtyeistä.

Suomirock venyi iskelmästä kansanmusiikkiin kunnes rap muutti kaiken

1980-luvulla punkin jälkeen itseään etsinyt suomirock venyi nopeasti aivan uusiin suuntiin. Se laajeni iskelmän, teinipopin tai discon suuntaan, samalla kun kitarabändien soundit muuttuivat modernimmiksi. Kehitys jatkui jopa kansanmusiikkiin päin, mutta seuraavalla vuosikymmenellä pakan kokonaan uusiksi pisti rap.

Olen erilainen nuorisoidoli – Danny, Lasse Liemola, Cay Karlsson, Antti Einiö ja Frank Robson

Suomirockin sensuroimattomasta arkistosta kaivetaan tällä kertaa esiin Suomen ensimmäisiä nuorisotähtiä: Lasse Liemola, Danny, Cay Karlsson, itsekin levyttänyt promoottori Antti Einiö ja vuonna 1967 kaupungistuvaa Suomea ihmettelemään muuttanut britti Frank Robson. Suurin osa haastatteluuista tehtiin suomirockin varhaisvaiheita käsittelevään Olet paha -sarjaan.

Hän on soittajan vaimo - on soittaja vaimonsa mies

Dokumentti Soittajan vaimo esitettiin äitienpäivänä 1997.

Jussi Raittinen istuu haastattelussa kuviollinen kauluspaita päällään.

Eero ja Jussi... sekä Rock-Jerry, Ande Päiväläinen ja manageri-Weneskoski

Suomirockin sensuroimatonta historiaa.

1990-luvulla suomirock laajeni moneen suuntaan – jopa iskelmään

1990-luvun lopulla viimeistään tuli selväksi, että suomalainen rockista ponnistanut kevyt musiikki oli paljon muutakin kuin sähkökitaran räimimistä haara-asennossa Hurriganesin tai Popedan hengessä. Suomirock imi vaikutteita tanssittavammista musiikinlajeista eikä enää hävennyt edes iskelmällisyyttä.

Uuden suomirock-sukupolven menestyjät

1990-luvulla tekemistäni suomirockdokumenttisarjoista viimeinen, Hyvää yötä ja huomenta, poikkesi edeltäjistään siinä, että tekoaikanaan se keskittyi lähimenneisyyteen ja nykyhetkeen. Nyt julkaistavien haastatteluiden aikaan Maija Vilkkumaa, Rasmuksen Eero Heinonen, Zen Cafén Samuli Putro, Aikakoneen Maki Kolehmainen ja Tehosekoittimen Matti Mikkola olivat kaikki aktiivisia, vahvassa nousussa olevia tekijöitä. Kaikista tuli myös keskeisimpiä alansa toimijoita myöhemmin.

Omien reittiensä laulajat: Matti Nykänen, Simo Salminen, Frederik, Kikka ja Ruben Stiller

Leirintäalue-kesäsarja esitteli omaperäisiä laulajia.

Suomirockin työn sankarit

Haastatteluita Hyvää yötä ja huomenta -sarjasta

Yhdeksänkymmentäluvun suomirockin ykkösketjua

Viimeinen suomirockin historiaa käsittelevistä sarjoistani oli 1990-lukuun keskittynyt Hyvää yötä ja huomenta. Se poikkesi aiemmista sarjoista siinä, että se kuvattiin käsiteltävän vuosikymmenen viimeisenä vuotena ja käytännössä kaikki haasteltavat olivat aktiivimuusikoita, osta vasta uransa alkuvaiheessa.

Toimittaja Maria Schulgin haastattelussa.

Lepakon historiaa Liekkihotellista Höyry-klubille

Maalivaraston tie alkoholistien yömajasta Elmun päämajaksi.

Kevyen musiikin uranuurtajia: Kaj Chydenius, Jyrki Hämäläinen, Holle Holopainen, Pekka Rechardt ja Kim Brown

Tämä erä sensuroimatonta suomirokkia esittelee hyvin sekalaisen joukon, jota yhdistää se, että kaikki ovat olleet ensimmäisten joukossa rakentamassa suomalaisen kevyen musiikin historiaa.

Huumorimusiikin jättiläiset: Jukka Virtanen, Ilkka Vainio, Olli Tola, Hara Laukkanen ja Aarne Tenkanen

Huumorimusiikki on aina ollut suomalaisille erityisen rakasta, jo rekilauluja hoilattiin kieli poskessa. Huumorilevyt ovat menestyneet myös äänilevymarkkinoilla ja ne ovat juhlineet myyntilistoilla läpi vuosien.

Kuusikymmentäluvun kuninkaat: Pepe Willberg, Hasse Walli, Henkka Granö ja Mattijuhani Koponen

Suomirockin sensuroimatonta historiaa.

Lepakon alku ja loppu

Legendaarinen talo palveli eri tarkoituksia lähes 60 vuotta.

Suomirockin sensuroimatonta historiaa julkaistaan jatkossa teemoittain

Elävän arkiston Suomirockin sensuroimaton historia -sarjassa on julkaistu jo täysi tusina artikkeleita ja peräti 62 haastattelua.

Viihteen erikoismiehet: Timo TA, Jorma Pulkkinen, Eki-setä, Janos Valmunen ja Sepi Kumpulainen

Suomalaista iskelmää viistosta näkökulmasta 1998

Sensuroimattomia 1980-luvulta: Kaija Koo, Tuula Amberla, Tero Vaara ja Espe Haverinen sekä Jimi Sumén

Elävän arkiston Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan julkaisut pyörähtävät jo toiselle kymmenelle. Yhdestoista artikkelimme painottuu vahvasti 1980-luvulle. Mukana vahvoja naisia, yksi pohjalainen, yksi porilainen ja kitarasankari-tuottaja. Kaikki haastattelut on tehty 1980-lukua käsitelleeseen Kunnian kentät -sarjaan vuonna 1996.

Sensuroimattomien kymppikerho: Norres, Maijanen, Merimaa, Esa Saarinen ja Floyd

Haastateltavina mm. Pave Maijanen ja Juhani Merimaa.

Dingo – suosion hinta on nimensä veroinen

Dingon soittajien sensuroimattomat haastattelut.

Suomirockin sensuroimatonta historiaa julkaistu jo 38 henkilön verran

Sarjassa on julkaistu kohta neljäkymmentä haastattelua.

Kahdeksannet suomirockit: Jii Karjalainen kahdesti, Hanhiniemi, Heikki Salo, Veltto ja Juho Juntunen

Rockin läpimurto ja nousukauden vaikutukset.

Seitsemännet sensuroimattomat: Mato ja Sakke, Olli Lindholm, AW Yrjänä ja TT Oksala

Jo seitsemänteen jaksoon ehtinyt Suomirockin sensuroimaton historia -julkaisusarjamme liukuu sujuvasti Sleepy Sleepersistä Leningrad Cowboysiin, se kertaa Yö-yhtyeen nousun, uhon ja tuhon. Ja uuden nousun, 1980-luvun uudet studiosoundit sekä pienen torniolaisen hc-punk -yhtyeen nousun rock-festivaalien päälavoille.

Mike Monroe Axa Sorjasen haastattelussa.

Kuudes satsi suomirockia: Michael Monroe vs. Seppo Vesterinen, Tokela, Twist Twist ja Epe Helenius

Axa Sorjasen haastattelusarjan kuudes kooste.

Suomirockia Love Recordsin tiimoilta: Otto Donner, Hector, Peitsamo, Yari ja Esa Pulliainen

Viides erä Elävän arkiston sarjaa.

Viides erä, suomirockin kovaa ydintä: Hector, Peitsamo, Yari, Esa Pullianen ja Otto Donner

Suomirockin sensuroimattoman historian viidennen julkaisuerän haastateltavia yhdistää legendaarinen Love Records. Haastateltavistamme Otto Donner oli yksi kolmesta yhtilön perustajasta, Hector siirtyi sinne neljännellä levyllään, Yari ja Kari Peitsamo aloittivat uransa Loven suojissa ja kitatavirtuoosi Esa Pulliainenkin ehti levyttämään sille yhden singlen verran.

Neljäs erä suomirockia: progelegendoja ja edesmenneitä suuruuksia - Tolonen, Silvennoinen, Pohjola, Sirkesalo ja Claude

Neljäs erä Elävän arkiston sarjaa.

Neljännet sensuroimattomat: Tolonen, Pohjola ja Silvennoinen sekä Sirkesalo ja Claude

Suomirockin sensuroimattoman historian neljänteen julkaisuun nousee legendoja: mestarikitaristi Jukka Tolonen ja Heikki Silvennoinen, bassovirtuoosi Pekka Pohjola sekä nuoremman polven laulajat Aki Sirkesalo ja Smack-yhtyeen solisti Claude. Heistä peräti kolme – Pohjola, Sirkesalo ja Claude – eivät ikävä kyllä ole enää joukossamme.

Profiili: Axa Sorjanen

Artikkelit