Artikkelit
Tämä moderni maa on takapajula tasa-arvossa – Momi Sako, 29, on todiste naisten vastarinnasta
Japanissa tasa-arvon tila on surkea. Kaupungin parlamenttiin äänestetty Momi Sako, 29, uskoo, että maa voi muuttua.
Japania ja Suomea yhdistää arvaamaton naapuri – ero on nuorissa, joita sota ei kiinnosta
Japanin johto kasvattaa armeijaa, mutta nuoria sota ei kiinnosta. Ilia Kvelaidze ja Daiju Ishii eivät pelkää tulevaa, vaikka Venäjä ja Kiina ovat vain kapean meren takana.
Kiinan rahoittaman padon aiheuttama tuho 60 sekunnissa – kambodžalainen Bruch Rithy menetti kodin 5 000 muun kanssa
60s-dokumentit kertovat ihmisistä maailman myllerryksissä.
Putinin homoviha tehosi Ukrainassa aivan toisin kuin oli tarkoitus – Pavlo ja Vlad eivät piilottele rakkauttaan
Ukrainan armeijassa taistelee paljon sotilaita, joiden kumppaneilla ei ole oikeutta saada tietoa esimerkiksi puolison kuolemasta. Nyt maahan ajetaan uutta lakia.
Venäjän hyökättyä delfiineiltä löytyi sotavammoja – tarkempi tutkimus paljasti karun totuuden luonnontuhosta
Venäjän sotakoneisto tappaa ukrainalaisten lisäksi luontoa. Metsät on poltettu karrelle, ja Mustanmeren rannoille ajautuu delfiinien kalloja. Edessä voi olla sukupuutto.
”Olen vihainen ja haluan vain tappaa” – Anna ja Jevhen haluaisivat lapsen, mutta eivät niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa
Venäjän hyökkäyssota on romahduttanut Ukrainassa syntyvien lasten määrän. Moni lykkää lasten hankintaa sodan vuoksi.
Vain äiti uskaltaa puhua suoraan Venäjän miehittämältä Krimiltä – tataarit soittelevat kotiin mutta yksityiskohdista keskustelu voi olla vaarallista
Venäjä on valmistautunut puolustamaan Krimiä, kun keskustelu Ukrainan vastahyökkäyksen suunnasta kiihtyy. Ylen Jenny Matikainen ja Mikko Ahmajärvi tapasivat Odessassa Krimiltä paenneita tataareja.
Kambodžalaisen Lean Tatin valtava kotijoki toi ruuan miljoonille – mutta nyt se kituu, kuolee ja printtaa rahaa jättiyhtiöille
Mekong on tuonut ruuan suoraan miljoonien ihmisten pöytään, mutta nyt joki jauhaa rahaa jättiyhtiöille.
Kiinan rahoittama jättipato hukutti alleen kokonaisia kyliä – ”Tekisi mieli itkeä”, sanoo kotinsa menettänyt kambodžalainen Bruch Rithy
Kiinan rahoittama jättipato tuhosi Bruch Rithyn kotikylän Kambodžassa. Lue, millaista on Kiinan taloudellinen valta köyhissä Kaakkois-Aasian maissa.
Tietyt elintärkeät lääkkeet voisivat loppua, jos Kiinasta tulisi Venäjän kaltainen häirikkö – suomalaisten arki on vaarallisen riippuvainen supervallasta
Kiina hallitsee lääkehyllyjämme ja sähköistä liikkumistamme. Pahimmillaan se voi aiheuttaa meille inhimillistä tuskaa ja pulaa tuotteista. Tähän Eurooppa yrittää nyt varautua.
Kyllästyttääkö Ukrainan sota? Mieti, jos Venäjä olisi vallannut Kiovan ja pohtisi nyt seuraavia siirtoja
Jääkö Ukraina yksin, jos sota lakkaa kiinnostamasta muualla Euroopassa? Katso Mistä maailma puhuu -videopodcast.
"Espoon perukoille tai Vihtiin" – Ydinvoima on ennätyssuosittua, vaikka Ukrainan sota on nostanut onnettomuuden riskiä
Suomi on viimein avaamassa viidennen reaktorinsa Olkiluotoon. Tulevaisuudessa ydinvoimaloita voi nousta kaupunkien läheisyyteen. Podcastissa pohditaan, miksi ydinvoima on suositumpaa kuin aikoihin.
Iran valvoo naisia dystooppisin keinoin, mutta somessa leviää myös valeuutisia sorrosta – podcast kertoo, miksi uutisointi maasta on vaikeaa
Iranin pappisjohdon valvontakoneisto käräyttää myös miehet, jos vaimo ei käytä huivia. Podcast käy läpi syitä Iranin mielenosoitusten takana.
Venäjän tärkeä maalitaulu Ukrainassa ovat rautatiet – silti junat pysyvät minuuttiaikataulussa ja vievät perille lapset, aseet ja Sanna Marinin
Rautatiet ovat sotaa käyvän Ukrainan elämänlanka, jonka Venäjä haluaa katkaista. Ylen Jenny Matikainen ja Benjamin Suomela matkasivat junissa rintaman lähelle ja takaisin länteen.
"Suomalaisessa talossa" asuvalla Serhillä ei ole tarpeeksi puita lämmitykseen – Yle kävi katsomassa, miten vaikea talvi Itä-Ukrainassa on luvassa
Itä-Ukrainan pikkukaupungeissa sinnitellään Venäjän ampumien rakettien, kylmyyden ja työttömyyden keskellä. Talveksi on luvassa sähkökatkoja, mutta moni haluaa silti jäädä kotiin.
"Demokratia on vaakalaudalla, en liioittele" – videopodcast kertoo, miksi salaliittoteorioita hokevat trumpistit voivat voittaa tiistain vaalit
Yhdysvaltain välivaaleissa on ehdolla satoja republikaaneja, jotka uskovat, että viime presidentinvaalien voitto varastettiin Donald Trumpilta.
Analyysi: Uiguureiden sorrosta tuli eipäs-juupas-väittelyn kohde – vaikka kukaan ei uskoisi Kiinan kantaa, se on jo voittamassa
YK:n Xinjiang-raportin suurin arvo on, että se ylipäätään julkaistiin. Nyt pallo on YK:n jäsenmailla, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen.
Viisi Ukrainassa käynyttä Ylen toimittajaa kertoo hetkistä, jotka eivät unohdu
Viisi toimittajaa, viisi erilaista kokemusta. Ukrainassa käyneet Ylen toimittajat kertovat työstään hyökkäyssodan keskellä.
Kun Venäjä miehitti ukrainalaiskaupungin, ihmisiä alkoi hävitä – Yle sai listan kadonneista ja kuuli, miten Serhi ei enää palannut kotiin
Venäjän hyökkäyksen aikana joukoittain ihmisiä on kadonnut Ukrainassa. Tarkkoja lukuja ei sodan vuoksi ole tiedossa mutta, miehitetyillä alueilla ihmisiä katoaa järjestelmällisesti.
Sota oksettaa ja aiheuttaa vihaa – tältä tuntuu niistä Ukrainan miehistä, jotka eivät taistele rintamalla
Kun Venäjä hyökkäsi, Tšernihivissä asuvan kaveriporukan elämä muuttui täysin. Keikat, näyttelyt ja yhteiset illat vaihtuivat pommeihin ja pelkoon joutua rintamalle.
Nastja, 9, herää edelleen öisin koviin ääniin – katso kuvat Venäjän pommittamasta pihapiiristä, jossa lapset leikkivät raunioiden keskellä
Olena Tereštšenko palasi tyttärensä kanssa kotiin Irpiniin. Ennen lähtöä he näkivät, kun Venäjä pommitti ystävän taloa. Nyt rohkeus ja pelko vuorottelevat.
Yle tapasi pääministeri Marinin Kiovassa: Ukrainan viesti oli, että älkää unohtako meitä
Suomen pääministeri vieraili torstaina Ukrainassa ja tapasi presidentti Zelenskyin. Marinin mukaan Ukrainalle tulee antaa selkeät askelmerkit EU:hun.
Aiemmin tämä oli homeinen varasto, nyt hyllyille on tehty pedit lapsille – astu sisään kellariin, joka suojaa ukrainalaisen talon asukkaita Venäjän pommeilta
Tässä 3D-jutussa pääset tutustumaan pommisuojaan Lvivin kaupungissa Ukrainassa. Miltä tuntuu paeta Venäjän pommituksia ahtaaseen kellariin 20 muun asukkaan kanssa?
Ukrainan sodassa käytetään "lentäviä pommeja", mutta armeijan silminä on tavallisia drooneja – Yle sai lentonäytöksen pellon laidalla
Yle tapasi ukrainalaisen vapaaehtoisryhmän, joka kouluttaa siviilejä lentämään drooneja. Ukrainan rintamalla tavallisia harrastajalennokkeja käytetään muun muassa tiedonhankintaan.
Butšan raunioista löytyy elämän rippeitä ja harhailevia lemmikkejä – tältä näyttää nyt kortteleissa, joissa venäläiset sotilaat tappoivat ja raiskasivat
Yle palasi Ukrainan sodan kauhut paljastaneeseen Butšaan, missä asukkaat miettivät, kuinka elämä voi jatkua. Kiovan raunioiksi pommitetut esikaupungit ovat monille yhä ainoa koti.
Kun Venäjä hyökkäsi Kiovaan, Alina, 35, päätti taistella – pahimpina hetkinä hän pohtii, kuinka saada tyttöystävä leppymään
Tohtorikoulutettava sosiaalityöntekijä on puolustanut Ukrainaa Irpinin metsissä. Hänen rinnallaan taistelee opettajia ja bisnesmiehiä, sekä kymmeniä tuhansia naisia.
Isä sai perheensä takaisin kotiin: "Onneksi kaikki ovat elossa" – Yle matkusti yöbussilla Puolasta Ukrainaan sodan keskelle
Venäjä hyökkää voimalla idässä ja etelässä, mutta moni palaa silti Ukrainaan lasten kanssa. Bussi kulki Kiovaan mukanaan kotiinpalaajia.
Ukrainalaisen Andrein perhe pakeni sotaa Venäjän kautta Suomeen – itärajalle saapuu nyt pelokkaita ja hämmentyneitä matkustajia Siperiasta asti
Ennen itärajan yli tultiin ostoksille ja rentoutumaan. Nyt sen yli kulkee reitti turvallisempaan maailmaan.
"Tämä on paikka, jossa piileksin" – Yle otti yhteyttä Ukrainaan ja sai videoviestin Margolta, 24, ja pommitusten keskellä asuvalta Olgalta, 34
Viisi ukrainalaista nuorta lähetti Ylelle videoita elämästään. Yksi piileskelee eteisessään, toinen tarttui aseeseen. Ennen he kävivät koulussa ja töissä, mutta nyt kaikki yrittävät vain selviytyä.
Analyysi: Kylmää jauhelihakastiketta "ydinvoimalan" varjossa – Pekingin kisoista jäi hapan jälkimaku, joka liittyy ihmisoikeuksiin vain hatarasti
Kiinan huonoista puolista tuli olympialaisten puheenaihe, mutta se ei välttämättä auta heitä, joiden hätä on suurin, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen.
Somepäivitys tai väärä sanavalinta voi koitua kohtaloksesi – kokeile, selviäisitkö Pekingin olympialaisista urheilijana, ministerinä tai turistina
Uutispelissä pääset kokeilemaan, millaista on tasapainoilla Kiinan kanssa. Miten suurvalta reagoi, jos toimit arvojesi mukaan?

Antti Kurvinen teki päätöksen Pekingin olympiamatkasta itse ja käytti siinä vain "urheiluharkintaa" – hallitus ei keskustellut asiasta
Ylen tietojen mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Kurvisen osallistumisesta Pekingin kisoihin ei ole käyty ulkopoliittista keskustelua. Tanskan ministeri päätti jäädä kotiin Kiinan heikon ihmisoikeustilanteen takia.
Jenny Matikainen: Olisipa meilläkin vahva johtaja, joka päättäisi koronapassista puolestamme
Katselen kaiholla ystävieni juhlakuvia Kiinasta, ja pienen hetken kaipaan päättäjien tiukkoja otteita, kirjoittaa Jenny Matikainen.
Analyysi: Blaa blaa blaa ei pelasta maailmaa mutta ilmastokokouksia ei kannata haudata elävältä
Ilmastokokous ei voi korjata kaikkea, ja siksi siihen kohdistui kohtuuttomia toiveita. Askelia eteenpäin otettiin vaikka epäreiluuksia ei korjattu, kirjoittavat Glasgow’sta toimittajat Jenni Frilander ja Jenny Matikainen.
Analyysi: Päästöjätit jakelevat kauniita sanoja hetkellä, jona maailma janoaa rajuja ilmastotekoja
Kiina ja Yhdysvallat lupasivat tehostaa ilmastotoimia jo tällä vuosikymmenellä. Sanoista tekoihin on kuitenkin pitkä ja vaikea matka, kirjoittaa Glasgowissa YK:n ilmastokokousta seuraava ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen.
Maija Kuivalainen, 23, tapasi prinssi Charlesin, mutta parhaiten mieleen jää muiden nuorten hätä – "Meidän ei pitäisi edes olla täällä"
Ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen edustaa nuoria Glasgow'n ilmastokokouksessa. Hän pitää tehtävää tärkeänä, koska aikuiset eivät ole tehneet osuuttaan ja pysäyttäneet ilmastonmuutosta.
Jenny Matikainen: Miksi toimittajan pitää lentää katsomaan, kun jäätiköt sulavat?
Ilmastojournalismissa on sovittamaton ristiriita. Miksi toimittaja saa lentää paikan päälle kauhistelemaan, mutta taviksia syyllistetään matkustamisesta, pohtii Jenny Matikainen.
Yhtenä aamuna koti muuttui vaaralliseksi – Pohjoismaissa on paikka, jossa ihmiset kohtaavat ilmastonmuutoksen silmästä silmään
Yle matkusti jäätikön reunalle Norjan Huippuvuorille, missä jää sulaa hurjaa vauhtia. Arktisilla saarilla talvet ovat lämmenneet 50 vuodessa jo seitsemän astetta.
Päivittyvä seuranta: Ilmastolive-tiimi kiittää seurasta, katso Ylen lumikoneesta, vietetäänkö teillä valkoista joulua
Yle seurasi syksyn ajan ilmasto- ja ympäristöuutisia tässä artikkelissa.
Jenny Matikainen: Kaikki eivät pelastuneet
Kabulin valtaus eteni mediassa kuin tarkoin käsikirjoitettu elokuva. Kiinnostaako statistien kohtalo, nyt kun päähenkilöt on pelastettu, pohtii Matikainen.
Jenny Matikainen: Teini ja täti Boomeri lähtivät kissankäpäläjahtiin – kesäläksy sai miettimään sukupuuttoaaltoa
Suku lähti kasiluokkalaisen kanssa keräämään kasviota. Retki sai pohtimaan muuttuvaa tienpiennarta ja kadonneita dinosauruksia. Jotain on tehtävä tai rentun pitää päivittää ruusunsa 2020-luvulle, kirjoittaa Matikainen.
Kuuntele podcast: Onko Kiina uhka ja jos olisi, voisiko Yhdysvallat sille enää mitään?
Mistä maailma puhuu -podcastissa puhutaan Kiinan vallasta maailmalla. Kiina sortaa uiguurivähemmistöä Xinjiangin alueella, mutta mitä Kiina haluaa maailmasta? Miten muualla suhtaudutaan Kiinan pyrkimyksiin?

Lidl had outdoor winter pants manufactured in Xinjiang, Finnish clothing brand Reima sourced down jackets from a company linked to forced labour – Yle traced household brands' connections to Uighur oppression in China
After learning about Yle’s investigation, Lidl said it would stop orders from a factory in Xinjiang. Reima also said it would end its partnership with a subcontractor in the region. All companies should break off relationships with Chinese firms operating in Xinjiang, one researcher says.

Reima lopettaa yhteistyön Xinjiangiin kytkeytyvän kiinalaisyrityksen kanssa – Ylen selvityksessä Reiman alihankkija yhdistettiin mahdolliseen pakkotyöhön
Reiman mukaan Ylen jutussa esitettyjen väitteiden valossa on riski, etteivät kaikki Reiman vaatimukset täyty kyseisen yrityksen toiminnassa. Ylen jutussa kerrottiin myös Lidlin alihankkijoista Xinjiangissa. Lidl sanoo Ylelle, ettei se toistaiseksi tilaa jutussa mainitulta tehtaalta.

Yle jäljitti tuttujen ketjujen yhteyksiä uiguurien sortoon Kiinassa – Reiman takki on kuvattu pakkotyöhön liitetyssä yrityksessä, Lidlin toppahousuja on tehty Xinjiangissa
Kuultuaan Ylen keräämistä tiedoista Lidl kertoo, ettei se toistaiseksi tilaa tehtaalta Xinjiangissa. Jutun julkaisun jälkeen myös Reima kertoi lopettavansa yhteistyön alihankkijansa kanssa. Tutkija kehottaa kaikkia yrityksiä katkaisemaan suhteet kiinalaisyrityksiin, jotka toimivat Xinjiangissa.
Jenny Matikainen: On tärkeää, että nelikymppinenkin voi päästä lääkikseen – Kiinassa ajatuskin naurattaa
Kiinassa “ylioppilaskoe” ratkaisee, miten elämässä käy. Lukiossa istutaan 17 tuntia päivässä, koska paikka hyvässä yliopistossa on ainoa tie eteenpäin. Onneksi Suomessa asia on yhä toisin, kirjoittaa Matikainen.
Kuuntele podcast: Lapsien jatkuva testaaminen pilasi Yhdysvaltain koulut
Yhdysvalloissa koulumenestys on kytketty matematiikan ja lukutaidon testaamiseen. Muut kouluaineet ovat jääneet jalkoihin, kun opettajilla on paine saada lapset menestymään testeissä.
Syntyykö Eurooppaan uusi Pohjoismaa? Podcastissa pohditaan, tuleeko seuraavaksi skoxit
Skotlannissa järjestetään toukokuussa vaalit, jotka voivat ennen pitkää johtaa maan itsenäistymiseen.
Reia Shirahashi, 25, pohti itsemurhaa, ja nyt hänen kaltaisiaan on Japanissa yhä enemmän – nuorten naisten hätä näkyy Suomessakin
Japanissa itsemurhaluvut kääntyivät koronavuoden aikana nousuun. Erityisesti nuorten naisten itsetuhoisuus on lisääntynyt.
Podcastissa pohditaan koronakriisin seurauksia: taipuuko Yhdysvallat poliittisesti vasemmalle?
Minimipalkalla raatavat jäävät pandemian jalkoihin. Se muuttaa ihmisten ajattelua, sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka.