Profiili: Milla Vahtila

Kiitos roikkujille – ja palkinto kannustavimmalle poppoolle!

Iso kiitos kaikille marraskuun roikkumishaasteeseen osallistuneille! Vielä Prisma Studiotakin enemmän kiittävät kuitenkin roikkujien hartiat ja selät. Lisäksi valitsimme haasteen alussa luvatun palkinnon voittajatahon.

Haasta itsesi hyvinvointiin – #roikkumishaaste-jatkovinkit

Ohi on, nimittäin marraskuun roikkumishaaste. Monien roikkumistottumukset ovat kuitenkin toivon mukaan vasta aluillaan. Tässä on lisävinkkejä, joilla jatkat roikkumista ja itsesi haastamista sekä kehittämistä myös jatkossa.

Tänä jouluna tontut ja pukkikin vetää leukoja! #leuanvetokalenteri

Mitä ihmettä - joulupukki tekemässä leuanvetoja? Kyllä vain, ja nyt sinullakin on tilaisuus oppia joulukuun aikana vetämään leukoja tai kehittämään taitoasi. Samalla annat itsellesi joululahjaksi vahvemman kropan ja mielen - ja jaksat jopa syödä paremmin joulukinkkua.

Me roikumme hiuksista, jaloista – keinuen, kieppuen, nukkuen

Roikkumishaasteessa ihmisiä kannustettiin roikkumaan pääasiassa käsistään. Nyt on kuitenkin aika esitellä roikkumisen mestareita, joille edes hiuksista tai nukkuen roikkuminen ei ole mahdottomuus.

Heikko puristusvoima – lyhyt elämä?

Roikkuminen vaatii hyvää puristusvoimaa, ja marraskuun roikkumishaaste paljastaakin raadollisesti, millä tasolla puristusvoimasi on. Puristusvoima taas kertoo osaltaan, mikä on ennusteesi elää 100-vuotiaaksi. Jos et siis jaksa roikkua pitkään, niin onko se hälyttävää?

Kysy roikkumisesta – asiantuntijat vastaavat

Jalat maassa tai pää alaspäin.

Roiku irti stressistä!

Roikkumista hehkutetaan ihmelääkkeenä, mutta todellisuudessa roikkumisen terveysvaikutuksista ei löydy tieteellisiä viitteitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö roikkuminen olisi yksinkertainen, mutta toimiva apu monenlaiseen kipuun – tai vähintäänkin keino irtautua arjen paineista.

Näin roikut muuallakin kuin netissä! #roikkumishaaste

Tässä konkreettisia vinkkejä siihen, missä, miten ja millä tyylillä voit roikkua läpi marraskuun. Printtaa myös itsellesi oma roikkumispäiväkirja!

Prisma Studio haastaa sinut roikkumaan!

Prisma Studio haastaa sinut roikkumaan marraskuussa. Samalla kartoitamme tietoa ja kokemuksia roikkumisen terveysvaikutuksista.

Olemme kuin luotuja kestävyysjuoksijoiksi – peppua myöten!

Päihitämme kaikki muut nisäkkäät kestävyysjuoksussa. Tästä voimme kiittää muun muassa alastomuuttamme sekä isoa peppulihastamme.

Näkökulma: Luonnollista liikuntaa ei ole!

Sille, mitä liikuntaa nykyihmisen kannattaa harrastaa, ei löydy vastausta evoluutiosta ja kehityshostoriastamme. Jos haluaisimme liikkua "luonnollisesti", pyrkisimme nimittäin liikkumaan vain sen verran kuin on selviytymisemme kannalta pakko.

Miten ihminen on luotu liikkumaan? Vastaa kyselyyn!

Ihminen on luotu liikkumaan – tai näin meille ainakin toitotetaan. Mutta onko asia todella niin ja jos on, niin mikä on meille se kaikkein luontaisin tapa liikkua? Juokseminen, heittäminen, hyppiminen, punnertaminen tai kenties kyykkääminen?

Paljastus: Näin toimittaja kehittyi leuanvetohaasteessa

On aika paljastaa, millaisella treenireseptillä toimittaja-Milla kehittyi kesän yli kestäneen leuanvetohaasteen aikana.

Näkökulma: Leuanvetohaaste – lahjakkuuttako vain? - Urheilutiedettä, osa 17

Naisista löytyy ytyä! Synnynnäinen lahjakkuus ohjaa, missä urheilussa kullakin on potentiaalia kehittyä hyväksi. Vasta ympäristö ja sisäiset tekijät - merkittävimpänä motivaatio - kuitenkin ratkaisevat, kehittyykö vai ei.

Näkökulma: Ohi on – 80 km 22 tunnissa - Urheilutiedettä, osa 16

Millainen kestävyysotus ihminen on muihin eläimiin verrattuna? Ihmiskoe sai Milla Vahtilan miettimään, miten pitkän matkan ihminen kykenee äärimmäisen pakon edessä kulkemaan.

Näkökulma: Nollasta 14:ään SM-leuanvetoon – ja nälkäiseksi urheilijaksi - Urheilutiedettä, osa 15

Leuanvetohaaste huipentui ironisesti samaan, jota usein kuulee urheilijoiden suusta: ”Minulla oli flunssa.” Toisaalta vastoinkäyminen osoitti, että haaste on synnyttänyt uuden tavoitteellisen urheilijan.

Näkökulma: 80 km 24 tunnissa – toinen kolmannes - Urheilutiedettä, osa 14

Noin 55 kilometrin jälkeen toimittaja Milla Vahtilan hymy alkaa jo vähän hyytyä. Selviääkö hän koko 80 km matkan Hautajärveltä Rukalle?

Näkökulma: Ruipelo leuanvetäjä – milloin kehitys tyssää? - Urheilutiedettä, osa 13

Kun aloitin leuanvetohaasteeni liki kolme kuukautta sitten, sain useita veikkauksia siitä, missä vaiheessa kehitykseni luultavimmin lopahtaa paikoilleen. ”Luultavasti viiden tai kuuden perättäisen leuanvedon jälkeen kehitys hidastuu.” ”Kahdeksan jälkeen tulee stoppi.” ”Viimeistään kymmenen kohdalla tyssää.” No, nyt plakkarissa on jo 18 leuanvetotoistoa yhteen putkeen.

Näkökulma: 80 km 24 tunnissa – ensimmäinen kolmannes - Urheilutiedettä, osa 12

Toimittaja Milla Vahtila lähti taittamaan 80 kilometrin matkaa ilman varalenkkareita tai juomapulloa. Oliko tämä hyvä ratkaisu?

Näkökulma: Heiveröisestä voimanaiseksi 3 kuukaudessa - Urheilutiedettä, osa 11

Paljonko voimaa naiseen voi tarttua kolmessa kuukaudessa? Jos leuanvedoilla mitataan, niin ilmeisesti aika paljon. Itse suorittamani ihmiskoe tulee olemaan tästä elävä todiste.

Näkökulma: 80 kilometriä jalan 24 tunnissa – onnistuuko? - Urheilutiedettä, osa 10

Kuten edellisessä jutussani totesin, monien urheilulajien maailmanennätykset hipovat jo ihmisen kestokyvyn rajoja. Minulla, kuten monella teistäkään, ei olisi pienintäkään mahdollisuutta haaveilla niistä yhdenkään ylittämistä – mutta omia henkilökohtaisia rajojaan on toki mahdollista rikkoa.

Näkökulma: Supervoimia ja -kestävyyttä - Urheilutiedettä, osa 9

Maailman vahvimmat miehet nostavat maasta yli 1000 paunaa (>453,59 kg), ja kestävimmät ylittävät juosten jopa kokonaisia mantereita. Ihmiskeho pystyy uskomattomiin suorituksiin.

Näkökulma: Tarvitsenko personal trainerin? - Urheilutiedettä, osa 8

Kaiken maailman personal trainereitä tyrkytetään nykyisin joka suunnasta. Mutta tarvitsenko tosiaan sellaisen, jos haluan urheilla tavoitteellisesti tai edistää terveyttäni liikunnan avulla?

Näkökulma: Leuanveto – uusi fitness? - Urheilutiedettä, osa 7

Suhtaudun ironisesti ja melko vastustellen kaikenlaisiin hetkellisiin urheiluvillityksiin. Tällä hetkellä niihin lukeutuvat muun muassa fitness- ja crossfit-buumit. Siitä huolimatta olen itse yrittänyt aloittaa jonkin sortin liikuntavillitystä meneillä olevalla leuanvetohaasteellani. Onko tässä touhussani siis mitään järkeä?

Näkökulma: Superkykyjä superkompensaatiolla! - Urheilutiedettä, osa 6

Superkompensaatiolla tarkoitetaan ns. ylikorjautumista. Kun kehoa rasitetaan todella rankasti, lihaksiin tulee vaurioita ja kropan suorituskyky laskee hetkellisesti, kuten juttusarjan edellisessä artikkelissa kerrottiin. Ihmiskeho pyrkii kuitenkin aina tasapainotilaan eli se pyrkii korjaamaan kehossa syntyneet vauriot. Jos treenaaminen on todella rankkaa ja vauriot suuria, keho usein hieman liioittelee ja vahvistaa kehon kudoksia varmuuden vuoksi entistä kestävämmiksi.

Perhoskeräilijän synninpäästö

Akateemikko Olli Lehto viehättyi pitkän työuransa aikana paitsi matematiikan ihmeistä, myös päiväperhosista. Hän keräsi elinaikanaan yhteensä reilut 4 000 perhosyksilöä, jotka nyt lepäävät Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä museossa.

Lähde mukaan leuanvetohaasteeseen!

Toimittaja haastaa sinut ja ystäväsi mukaan leuanvetohaasteeseen.

Näkökulma: Kun voimat loppuvat - Urheilutiedettä, osa 5

Kun aloitin 13-viikkoisen leuanvetotreeniohjelmani, pystyin jo vetämään kaksi leukaa. Kun harjoittelua oli takana viikko, sain enää juuri ja juuri vedettyä yhden väkinäisen leuan. Mistä tämä johtui?

Näkökulma: Urheilu on totista tiedettä! - Urheilutiedettä, osa 4

Onko urheilu tiedettä? Kun urheilua aletaan tieteellistää, nousee nopeasti esiin myös vasta-argumentteja. Onko hyvä lähteä mittailemaan omaa suorituskykyä liiaksi tai mitata hauiksensa ympärysmittaa? Entä onko järkevää punnita kaikki ateriansa, jotta varmasti saa grammalleen sellaisia ravintoaineita, jotka parhaiten tukevat omaa harjoittelua?

Näkökulma: Elämäni ensimmäinen leuanveto – ei vaan kaksi! - Urheilutiedettä, osa 3

Toimittajan leuanvetohaasteen kolmas juttu, jossa selviää, kuinka kauan ensimmäisen leuanvedon oppimiseen kului aikaa.

Näkökulma: Missä vika, kun leuanveto ei onnistu? - Urheilutiedettä, osa 2

Millaista voimaa leuanveto vaatii? Miten aloittelija lähtee treenaamaan lajia? Toimittajan leuanvetohaasteen toinen artikkeli.

Näkökulma: Saako ruipelostakin taottua leuanvetäjän? - Urheilutiedettä, osa 1

Toimittaja laittaa itsensä ihmiskokeeseen, jossa testataan, saako nollasta lähtevästä nuoresta naisesta taottua leuanvetäjän alle kolmessa kuukaudessa. Samalla alkaa urheiluun tieteen näkökulmasta pureutuva juttusarja, jossa paneudutaan kyseisen projektin lisäksi erilaisiin urheilutieteellisiin aiheisiin.

Näkökulma: Lyhyys – perittyä vai treenattua?

Miksi koripalloilijat ovat pitkiä ja voimistelijat pätkiä? Tietynlaiset ihmiset pärjäävät usein tietyissä urheilulajeissa, mutta voiko myös urheilulaji itsessään muokata ihmistä - ja vaikuttaa esimerkiksi pituuskasvuun?

Näkökulma: Kannattaako ruuantuotannolla leikkiä?

Geenimuuntelu tarvitsee materiaalikseen kasvilajikkeita, joiden perimässä on mahdollisimman vähän muuntelua. Perimältään kapeiksi jalostetut viljelykasvit ovat kuitenkin herkkiä ympäristömuutoksille, ja pahimmillaan ruuanjalostus voi kostautua sadon menetyksenä.

Näkökulma: Rakkain lemmikkini – bakteeri

Piileekö bakteereissamme uusi lemmikkibisnes?

Minkä näköinen pilleri on paras?

Keltaista masennukseen, punaista piristykseen. Ei ole yhdentekevää, minkä värisen pillerin pistät suuhusi, varsinkin jos kyse on plasebolääkkeestä. Kysyimme sivuillamme, minkä väriset lääkkeet tepsivät tehokkaimmin mihinkin vaivaan. Lue, millaiset tulokset saimme.

Miksi harvinainen sairaus vie pienen lapsen? Vastaus voi löytyä geeneistä.

Geenitutkimus saattaa paljastaa taudin syyn.

Eivätkö lääkkeet tehoa – onko sinulla väärät geenit?

Siinä missä tietty lääkekuuri kukistaa ystäväsi pöpön, niin se ei ehkä pure sinun tautiisi. Ihmiset reagoivat eri tavoin lääkkeisiin, ja syy tähän piilee esi-isiltämme perityissä geeneissä. Tulevaisuudessa geenitestit saattavat kertoa, mikä lääke sopii juuri sinulle parhaiten.

Näkökulma: Naiset saavat syrjiä lyhyitä miehiä

Naisten ja miesten välisestä parinvalinnasta on tasa-arvo kaukana. On esimerkiksi täysin hyväksyttyä, että naiset kelpuuttavat kumppaneikseen vain pitkiä miehiä. Onko siinä kuitenkaan järkeä?