Kapellimestari Manfred Honeck on joutunut peruuttamaan esiintymisensä RSO:n kapellimestarina 26.1. Hänen tilallaan johtaa ylikapellimestari Nicholas Collon. Myös konsertin ohjelma muuttuu hieman.

Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma. Filosofi Esa Saarisesta tuli hänellä tärkeä vaikuttaja: tämä sai Martelan huomaamaan, että aina ei tarvitse etsiä sitä, mikä on pielessä, vaan elämää voi parantaa myös kysymällä, mikä toimii hyvin.

Muistaakseni oli maanantai kun aloitin Ylen palveluksessa 80-luvun alussa, joten on ihan soveliasta, että lopetan perjantaina. Ei tule keskeneräisiä työviikkoja uralle suotta.

Mika Kaurimäen ohjaama ja Aki Kaurismäen kirjoittama Arvottomat kuuluu kotimaisen elokuvahistorian kaanonin kärkipaikoille.

Koronarajoitusten jatkuessa, Radion sinfoniaorkesterin Musiikkitalossa pidettäviin konsertteihin 21.1., 23.1. ja 26.-27.1. ei voida ottaa yleisöä. Konsertit 21.1. ja 26.1. kuitenkin soitetaan ja esitetään suorana lähetyksenä Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä klo 19 sekä Yle Teemalla klo 20 alkaen.

Michael Praetoriuksella on meneillään kaksi juhlavuotta - hänen syntymästään on 450 ja kuolemastaan 400 vuotta. Juhlinta tiivistyy huomaamatta näin jouluna, kun ympäri Eurooppaa veisataan Praetoriuksen nimiin laitettua jouluvirttä On ruusu Iisain juuren. Aikansa tunnetuimpiin kuulunut säveltäjä, tietokirjailija ja teoreetikko sävelsi jouluun paljon muutakin, ja Dresdenin kamarikuoron uudella levyllä kuuluu, että luterilaisen joulumusiikin perinne välittää joulun tunnelmaa yhä tuoreesti meidän päiviimme.

Tänä jouluna tarjolla on paljon soololevyjä eri instrumentalisteilta, eikä ihme - orkesterien ja kuorojen toiminta ollut hankalaa. Jopa suuren Sony Classicalin kärkiuutuus jouluksi on harpistin soolo. Mutta mikäs siinä, sillä harpun sointi kuuluu joulun paimentunnelmaan.

Carol of the Bells on maineikkaan The Sixteen -kuoron uuden joululevyn nimi. Harry Christophersin johdolla menestynyt joukkio on tehnyt useita hienoja joululevyjä, mutta uusin niistä edustaa selvimmin ja vahvimmin brittiläistä carol-perinnettä. Kotikentällään huippukuoro tekee niin vakuuttavaa jälkeä, että joulun sanoma kantautuu sumujen saarilta Suomeen asti.

Iskelmälaulaja Suvi Teräsniska on tehnyt joululevyjä ja joulukiertueita niin paljon, että monelle suomalaiselle juuri hänen äänensä tuo joulun. Syyn kuulee Teräsniskan uusimmalta joululevyltä Tämä maailma tarvitsee joulun - hänen äänensä koskettaa ketä tahansa ja takana on Warnerin iso, tyylikäs tuotantokoneisto. Suuren maailman tyylistä huolimatta levy on tehty suomeksi ja suomalaisille, mikä on minulle iloinen jouluyllätys.

Norjan saamelainen Kajsa Balto joikaa ja laulaa nykysaamelaiseen maailmanmusiikkityyliin, joka löytää varsin erikoisen sovelluksen Balton uuden joululevyn musiikista. Yhtyeensä ja välillä orkesterin kanssa Balto tyylittelee saameksi Erkki Melartinin Lapin joulun, Adolphe Adamin Joululaulun ja pari keskieurooppalaista jouluvirttä, ja kun seassa on Balton omaakin musiikkia, kokonaisuus palauttaa mieleen, että monet joulun perinteet ovat kulttuurienvälisiä sulautumia.

Lauluyhtye Rajattoman suosittu joulutuplalevy julkaistiin liki kaksikymmentä vuotta sitten. Se on kestänyt aikaa yllättävän hyvin ja lisäksi synnyttänyt Suomeen uuden joulumusiikkiperinteen, kevyesti vahvistettujen lauluyhtyeiden kirkkokelpoisen jouluviihteen. Siitä perinteestä ammentaa myös lauluyhtye Kuvaja uudella joululevyllään Tästä alkaa joulu.

1600-luvun vaihteessa kuningatar Elisabeth I:n Englannissa joulua odotettiin hartaammin kuin nykyään, eikä joulupäivästä alkanut juhlakausikaan ollut rajua riekkumista, etenkään hovissa. Tässä hengessä loistava gambayhtye Fretwork ja mezzosopraano Helen Charlston ovat koonneet uuden joululevynsä, jota kuunnellessa musiikin harras kauneus valtaa tilan kulutusjuhlalta.

Joululevyvalikoiman ajallisesti etäisin uusi joululevy tuo joulun ihmeen kaikista lähimmäksi, ainakin minulle. Boston Camerata ja kokenut keskiaikatyylittelijä Anne Azema ovat rakentaneet pelkistetyistä soittimista, muinaisista lauluista ja latinankielisistä teksteistä levyn, jolla soi tähden kirkkaus, paimenten ihmetys ja vähän myös itämaiden tietäjien eksotiikka.

Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.

Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan meillä ei ymmärretä, että toimeentulo tai terveyspalvelut ovat ihmisoikeuksia. Jos suomalaista pyytäisi luettelemaan keskeisiä ihmisoikeuksia, moni mainitsisi luultavasti äänioikeuden, sananvapauden ja syrjinnän kiellon – eli tutut kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet.

“Nyt ei puhuta tulitikun päästä, vaan tulen merkityksestä ihmiskunnalle!” Näin totesi vastaava tuottaja Anna Simojoki Yle Radio 1:n uskonto- ja katsomusjournalistisesta Horisontti-ohjelmasta. Vaikka vuosi 2021 on ollut monin tavoin poikkeuksellinen, on puhetta uskosta, maailmankatsomuksesta, etiikasta ja yhteiskunnasta riittänyt. Olemme saaneet yli sadan vieraan kanssa pohtia ihmisyyden, elämän ja katsomuksellisten kysymysten välisiä risteymiä. Minkälaisen maailman osana ihminen itsensä tässä ajassa löytää, miten tähän päädyttiin ja miten jatkaa eteenpäin?

Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.