Yhteiskunta | yle.fi

Vanhan valtaus 1968 oli opiskelijoiden kapina demokratian ja tasa-arvon puolesta

Vanhan valtaus 1968 oli kapina demokratian puolesta.

Vanhan ylioppilastalon valtaus 25.11.1968 oli opiskelijaopposition järjestämä tapahtuma, jossa vaadittiin muutoksia yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön.

“Jokaisen kuolleen nimen takana on tarina, lempiruoka ja tyttöystävä” – 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta

Millaisia ovat sodan satuttamat sukupolvet?

Miten sota vaikuttaa meissä ja tulevissa sukupolvissa? 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta.

Kommentteja 2

Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

Kommentteja 2

Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat pyrkivät kohottamaan kansakunnan moraalista tasoa

Naiset eduskuntaan 1907

Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa naiset saivat äänestää ensimmäisen kerran ja asettua vaaliehdokkaiksi. Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden saaminen oli pitkä prosessi, joka kytkeytyi ensimmäiseen sortokauteen ja 1800-luvulla alkaneeseen tasa-arvotaisteluun.

Mitä tarkoittaa kalevalamitta? Miksi Aino hukuttautui? Testaa tietosi Kalevalasta!

10 kysymystä Kalevalasta

Kalevalassa sankarit eivät aina ole hyviä eikä kuolema kaiken päätepiste. Tunnetko Väinämöisen, Joukahaisen ja Pohjolan neidon? Testaa tietosi kymmenellä kysymyksellä! Edit. 27.2.2017:. virheellinen pistelasku korjattu!

Kommentteja 18

"Vaarin rakkauskirjeet rintamalta ovat minulla tallessa” – elämä siellä jossain halutaan nyt jälkipolville säästöön, näin tallennat omasi

Pekka, Jarmo ja Sirpa lisäsivät tarinansa sotapolku.fi:n

Euralaista Pekkaa, alaveteliläistä Sirpaa ja valkeakoskelaista Jarmoa yhdistää halu ymmärtää omaa historiaansa ja tallettaa se jälkipolville. He kaikki ovat lisänneet sukunsa tarinan sotapolku.fi-palveluun. Samalla, historiaa penkoessaan Pekka alkoi elää isänsä elämää uudelleen, Sirpa toivoa rakkauskirjeitä ja Jarmo ymmärtää, mistä hänen epäilynsä itänaapuria kohtaan on peräisin.

Suora yhteys rintamakokemuksiin on katkeamassa – viisi keinoa yhteisen muistin pidentämiseksi

sotapolku.fi on niistä yksi.

“Muistimme on lyhyt ja luulen, että tunne siitä, että olemme itsenäisesti ajattelevia yksilöitä on harhaa. Ihminen on helposti manipuloitavissa oleva olento, varsinkin jos ei ymmärrä omaa historiaansa”, pohtii psykiatri Ben Furman. Joukkoistettu digiarkisto, valoteos, tietokirja, elokuva ja datavisualisointi edustavat viittä erilaista tapaa vahvistaa kansakunnan muistia ja realistista suhdetta menneeseen.

Reformaation 500 juhlavuosi ja evankelisen kirkon vastuu ihmisoikeuksista

Reformaation juhlavuonna Berliinissä rukous on politiikkaa

Rukous on politiikkaa. Kirkko on poliittinen instituutio. Kristittyjen on tartuttava toimeen ja puolustettava ihmisoikeuksia selkä suorana, sanoo saksalaisen Gethsemane-seurakunnan pastori Christian Zeiske. Berliiniläisen evankelisen seurakunnan aktiivijäsen Peter Steudtner pidätettiin terrorismista syytettynä Turkissa.

Murtuneet mielet -kirjailija Ville Kivimäki: "Sotasukupolvesta versoaa verkko, jonka osia olemme kaikki"

Rintama

"Murtuneet mielet" -teoksestaan Tieto-Finlandian voittanut Ville Kivimäki käveli Sukupolvi. Nyt. -valoteoksen läpi. Rintamasukupolven nimien virta herätti: “Jokainen nimi heistä yhdistyy satoihin muihin nimiin, on sukulaisia, ystäviä, lapsia ja tulevien sukupolvien vanhempia.”

Ylihuomisen varalta

Ranskalainen kansantalousteoreetikko Jacques Attali

“Sivistyksemme on vain ohut jääpeite kaaoksen meren yllä,” on sanonut tunnettu saksalainen elokuvaohjaaja Werner Herzog. Näitä sanoja ei ranskalainen Jacques Attali, jonka ajatuksia tässä esittelen, ole lausunut ääneen, mutta hänen muutama kuukausi sitten ilmestynyt teoksensa “Vivement après-demain!” eli “Ylihuomisen varalta” kuvaa aika tarkkaan sen kaaoksen meren, mihin Werner Herzog viittaa.

Katja Kettu: ”Toivon, että sukupolveni on pääsemässä sodan traumasta ylitse ja eteenpäin voidaan mennä ilman viholliskuvia ja keskinäistä vihanpitoa.”

Katja Kettu tutustui Sukupolvi. Nyt. -valoteokseen

Sukupolvi. Nyt. -valoteos sai Kätilö -kirjan ja elokuvan käsikirjoittajan Kaija Ketun miettimään kirjailijan tehtäväänsä: haluan kertoa yksilöiden tarinoiden kautta isommasta mittakaavasta, johon me suomalaiset liitymme. Ei koskaan enää on teoksen vahva viesti.

Riku Rantala: “Olen huolissani siitä, miten kevyesti suhtaudutaan sotaan ja sankaruuteen”

Sotaa ei saa liikaa glorifioida, sanoo Riku Rantala.

Docventuresista ja Madventuresista tuttu Riku Rantala käveli "Sukupolvi. Nyt." -valoteoksen läpi. Teos herätti hänessä toiveen, että sodan muisteleminen ei muuttuisi sodan glorifioinniksi. Se saattaisi kääntyä itseään vastaan, ja saada meidät unohtamaan sen, mikä tuska, kauhu ja kärsimys näissä tapahtumissa on aina mukana, pohtii Rantala.

Kommentteja 11

Iran alueellisena vaikuttajana Lähi-idässä

Iranilaisen taloustieteilijä Saeed Laylazin näkemyksiä

Iran on läsnä sotilaallisesti Syyriassa ja Irakissa. Myös Iranin läheinen liittolainen, libanonilainen sotilaallis-poliittinen voima Hezbollah sotii Syyriassa, mutta senkin varat tulevat Iranista. Näin Iran vaikuttaa vahvasti noihin kolmeen maahan, mutta sen lisäksi se rahoittaa Jemenin huteja.

Kommentteja 1

Venäläisen luurangon taskusta löytyivät vaimon ja lasten valokuvat: "Sinä hetkenä tajusin, että vihollinenkin on ihminen"

Kuinka setäni oppi inhoamaan ääriajattelua.

Setäni Helmer ei halunnut puhua sodasta, koska sen ajatteleminen teki hänet surulliseksi ja vihaiseksi. Yhden tarinan Helmer kuitenkin kertoi. Se tarina sai minut luomaan Sukupolvi. Nyt. -valoteoksen, kirjoittaa ohjaaja-käsikirjoittaja Raimo Lång.

Tervehdys!

Yle Tunnuksen käyttöehdot ovat muuttuneet 25.5.2018.

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta