Suomen abitreenit: Lauseiden hierarkia 1

Laske ensin isojen välimerkkien perusteella, montako virkettä seuraavassa tekstissä on. Etsi sitten predikaatit ja totea niiden perusteella, montako lausetta kussakin virkkeessä on.

Vihje

Virke ja lause

X
Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy isoon välimerkkiin (pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin, joskus myös kaksoispisteeseen).

Lause puolestaan rakentuu persoonamuodossa olevan verbin eli predikaatin ympärille. Täydellisessä lauseessa on siis aina predikaatti.

Virkkeessä on yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaatteja.

1. Ihmisen sormenpäissä on erittäin herkkä tunto, sillä niillä voi havaita värähtelyn tai liikkeen, jonka suuruudeksi riittää kymmenen nanometriä. Miten pitkä sitten on nanometri? Tiedän, että nanometriksi sanotaan metrin miljardisosan pituista matkaa. Vilkaisepa sormenpäitäsi kunnioittavasti.


2. Ihminen saa tavallisesti ensimmäiset hampaansa suunnilleen puolen vuoden ikäisenä, mutta jotkut vauvat syntyvät yksi tai pari hammasta suussaan. Kansanomaisesti ensimmäisiä hampaita nimitetään maitohampaiksi ja toisia rautahampaiksi, vaikka hammaslääkärit ovat yrittäneet juurruttaa ihmisten mieleen nimitystä "pysyvät hampaat". Jotkut ihmiset ovat saaneet aikuisiällään vielä kolmannet hampaat, ja tunnetaan sellainenkin tapaus, että joku on saanut jopa neljännet hampaat! Kenenkään viidensistä hampaista ei ole tietoa.


3. Aaro Hellaakoski on runoilija, jonka suurin osa suomalaisista tuntee ainakin nimeltä. Hän oli filosofian tohtori, joka oli opiskellut yliopistossa biologiaa ja maantiedettä ja joka siksi toimi biologian ja maantiedon yliopettajana Tyttönormaalilyseossa 1950-luvulle asti. Hellaakoski oli älykäs ja hauska mies, joka toivoi, että lapset käyttävät aivojaan ja miettivät tarkoin, mitä heille oikein sanotaan.


Tuohon aikaan Suomessa ei ollut vielä peruskoulua, vaan täällä oli niin sanottu rinnakkaiskoulujärjestelmä: Kansakoulu oli kuusivuotinen, ja sen jatkona oli kaksivuotinen kansalaiskoulu. Oppikoulu jakautui viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon, jonka lopuksi suoritettiin ylioppilastutkinto. Oppikouluun pyrittiin yleensä kansakoulun neljänneltä luokalta.


Hellaakoski seisoi pääsykokeessa suuren Suomen kartan edessä ja osoitti kädellään alaspäin kysyen, mihin päin kurjet lensivät, jos ne lensivät hänen osoittamaansa suuntaan. Pikkuinen pyrkijä piipitti, että ne hänen mielestään lensivät etelään. Hellaakoski heristi sormeaan ja totesi, että ne kyllä lensivät kohti maata.


YLE Tulosta