FI – Maantiede

30.3.2021

Koe koostuu yhdeksästä tehtävästä, joista vastataan viiteen. Tehtävät on jaettu kolmeen osaan. Osassa 1 on yksi kaikille pakollinen 20 pisteen tehtävä. Osassa 2 on neljä 20 pisteen tehtävää, joista vastataan kahteen. Osassa 3 on neljä 30 pisteen tehtävää, joista vastataan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Halutessasi voit tuottaa vastausten tueksi piirroksia, kaavioita tai taulukoita ja liittää niistä kuvakaappauksen mihin tahansa tekstivastaukseen.

Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.

Osa 1: 20 pisteen tehtävä

Vastaa tehtävään 1.

1. Karttatulkintaa 20 p.

Päättele aineistojen 1.A ja 1.B sekä oman maantieteellisen tietämyksesi perusteella, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus -1 p., ei vastausta 0 p.

1.1 Karttaan sinisillä pistenuolilla merkityt merivirrat ovat pohjavirtauksia (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.2 Päiväntasaajan vastavirta kuljettaa vesimassoja Filippiineiltä Väli-Amerikkaan (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.3 Päiväntasaajalla on runsaasti aavikoita, koska siellä aurinko paistaa usein kohtisuoraan ylhäältäpäin (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.4 Kylmät merivirrat aiheutuvat sulavista jäätiköistä (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.5 Perunvirta saa aikaan kuivan biomin Etelä-Amerikan länsirannikolle (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.6 Casablanca ja Perth sijaitsevat välimerenkasvillisuuden biomin alueella (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.7 Kumpuamisilmiön takia merivirrat kääntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla kulkusuuntaansa nähden oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.8 Merivirtojen takia boreaalinen havumetsävyöhyke (taiga) ulottuu Pohjois-Amerikan länsiosissa pohjoisemmaksi kuin sen itäosassa (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.9 Lämmin Kalifornianvirta kuljettaa vesimassoja Pohjois-Amerikasta Australiaan (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.10 Monet arot sijaitsevat mannerten sisäosissa, koska yleensä kyseisillä alueilla sataa vähemmän kuin rannikoilla (aineisto 1.A). 1 p.

 

1.11 Ruotsin tiheimmin asutut alueet sijaitsevat lauhkean seka- ja lehtimetsän alueella (aineistot 1.A–1.B). 1 p.

 

1.12 Kartta-aineisto 1.B on yöllä otettu satelliittikuva, jossa suurten asutuskeskuksien ja laivojen valot erottuvat vaaleina alueina (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.13 Vilkas turismi näkyy Alppien alueella tiheänä asutuksena (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.14 Gibraltarinsalmi on vilkas kulkureitti, joka sijaitsee Mustanmeren ja Välimeren välillä (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.15 Kartta-aineistosta 1.B käy selvästi ilmi Italian ja Turkin kaupunkirakenteiden erot (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.16 Skagerrak on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.17 Benelux-maat kuuluvat Euroopan harvaan asuttuihin alueisiin (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.18 Andorran ja Liechtensteinin välinen meriliikenne on vilkasta (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.19 Euroopassa ei ole yhtään merkittävää megalopolia (aineisto 1.B). 1 p.

 

1.20 Laivaliikenteen tiheys Norjan ja Skotlannin välisellä merialueella selittyy maiden välisellä vilkkaalla matkustajaliikenteellä (aineisto 1.B). 1 p.

 

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

Vastaa kahteen tehtävään.

2. Megakaupungit 20 p.

2.1 Merkitse pisteenä ja nimeä kartalle (aineisto 2.A) yhteensä neljä megakaupunkia, kaikki eri maanosista. Liitä kuvakaappaus tai kuvakaappaukset kartasta vastauskenttään. 4 p.

 

2.2 Miksi juuri näistä neljästä eri maanosissa sijaitsevasta kaupungista on tullut megakaupunkeja? Käsittele yhteensä neljää erilaista selittävää tekijää, joista kukin liittyy yhteen valitsemistasi kaupungeista. 8 p.

 

2.3 Kuvaile, minkälaisia ihmistoiminnasta aiheutuvia riskejä näihin neljään megakaupunkiin liittyy. Käsittele yhteensä neljää erilaista ihmistoiminnasta johtuvaa riskiä, joista kukin liittyy yhteen valitsemistasi kaupungeista. 8 p.

 

3. Jääkauden aikaansaamat muodostumat 20 p.

Nimeä kaavakuvaan 3.A merkityt jääkauden viimeisimmän jäätiköitymisen aikaansaamat muodostumat A–D. Kuvaile niiden ominaispiirteitä ja selitä, miten ne ovat syntyneet.
 

4. Kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi 20 p.

4.1 Nimeä Suomessa käytössä olevat kaavoituksen kaavatasot laajimmasta kaavatasosta yksityiskohtaisimpaan. Kuka laatii kaavat eri kaavatasoilla? Vastauksessa ei tarvitse huomioida rantakaavoja. 7 p.

 

4.2 Kuinka laajan alueen eri kaavatasojen kaavat kattavat? Mainitse myös esimerkki siitä, minkälaisia asioita kunkin kaavatason kaavoissa käsitellään. 6 p.

 

4.3 Esimerkiksi suurten kaivoshankkeiden yhteydessä tulee toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Kirjoita lista asioista, jotka aineistossa 4.A kuvatun kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi mielestäsi ainakin huomioida. Listaa ainakin kuusi asiaa tai näkökulmaa ja muokkaa listan järjestys loogisesti eteneväksi. Perustele kutakin listan kohtaa yhdellä virkkeellä. 7 p.

 

5. Satelliittipaikannuksen hyödyt 20 p.

5.1 Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa satelliittipaikannus, ja selitä sen toimintaperiaate. 6 p.

 

5.2 Miten satelliittipaikannusta voidaan hyödyntää ammatillisiin tarkoituksiin? Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 5.A. 8 p.

 

5.3 Mitä riskejä satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen liittyy? 6 p.

 

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

Vastaa kahteen tehtävään.

6. Metsäpalot maantieteellisenä ilmiönä 30 p.

Tiedotusvälineissä on uutisoitu viime vuosina laajoista metsäpaloista ja niiden aiheuttamista riskeistä eri puolilla maapalloa. Nopean tiedonkulun ja uutisoinnin ansiosta kaukaisistakin merkittävistä metsäpaloista saadaan tietoa nopeasti. Voit hyödyntää vastauksissasi aineistoa 6.A.

6.1 Ilmastonmuutoksen seurauksena metsäpalot todennäköisesti yleistyvät. Pohdi neljää metsäpalojen taustalla olevaa luonnonmaantieteellistä tekijää, joiden kautta ilmastonmuutos vaikuttaa metsäpalojen yleisyyteen. Anna kustakin neljästä tekijästä alueellinen esimerkki. Esimerkkien tulee olla eri puolilta maailmaa. 16 p.

 

6.2 Pohdi, millaisia vaikutuksia metsäpaloilla on paikallisesti ja globaalisti. 8 p.

 

6.3 Pohdi, millä paikallisilla toimilla metsäpalojen paikallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä. 6 p.

 

7. Suomen ilmasto 30 p.

7.1 Laadi annetuista taulukkoaineistoista 7.A ja 7.B kahden suomalaisen säähavaintoaseman ilmastodiagrammit. Kiinnitä diagrammien ulkonäössä huomiota siihen, että niitä on helppo verrata toisiinsa. Liitä kuvakaappaukset diagrammeista vastauskenttään. 6 p.

 

7.2 Laske aineistoista 7.A ja 7.B havaintoasemien vuoden keskilämpötilat ja vuotuiset sademäärät. Kirjoita laskutoimitusten tulokset vastaukseesi. Nimeä aineistoa 7.C hyödyntäen alueet, joilla havaintoasemat voisivat sijaita Suomessa. 6 p.

 

7.3 Vertaile kohdassa 7.2 nimeämiesi alueiden ilmastoja tuottamiesi ilmastodiagrammien ja laskutoimitustesi perusteella. Pohdi, mitkä kaksi maantieteellistä tekijää vaikuttavat eniten ilmastojen eroihin. 10 p.

 

7.4 Minkälaisia ilmastoon liittyviä riskejä aineistojen 7.A ja 7.B säähavaintoasemien lähialueilla voi esiintyä? 8 p.

 

8. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmistoimintaan 30 p.

8.1 Analysoi kartan 8.A avulla, miten hiilidioksidipäästöt jakautuvat maapallolla alueellisesti. 6 p.

 

8.2 Aineistossa 8.B on kuvattu, kuinka haavoittuvaa eli altista eri valtioiden väestö maapallolla on ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Analysoi aineiston avulla, miten väestön haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille jakautuu maapallolla alueellisesti. Vertaa myös väestön haavoittuvuuden alueellista jakautumista hiilidioksidipäästöjen jakautumiseen (aineisto 8.C). 6 p.

 

8.3 Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on ihmistoimintaan maapallon haavoittuvimmilla alueilla? Anna myös esimerkkejä siitä, miten vaikutuksiin voidaan näillä alueilla varautua. 12 p.

 

8.4 Pohdi, millaiset mahdollisuudet kehittyvässä maassa asuvalla yksittäisellä nuorella on vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. 6 p.

 

9. Muoviroska valtamerissä 30 p.

9.1 Pohdi ympäristöön päätyvän muoviroskan alueellisen jakautumisen syitä. Voit käyttää apunasi aineistoa 9.A. 6 p.

 

9.2 Mitä haittavaikutuksia muoviroskalla on merissä ja maa-alueilla? 6 p.

 

9.3 Osa valtamerten muoviroskasta kertyy laajoiksi muovipyörteiksi. Perustele luonnonmaantieteellisesti, miksi muovipyörteet ovat sijoittuneet aineiston 9.B kuvaamiin paikkoihin. Analysoi lisäksi tarkemmin yhden valitsemasi muovipyörteen sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. 8 p.

 

9.4 Tavoitteena on tutkia muoviroskan leviämistä ja roskan vaikutuksia Pohjois-Atlantin alueella erilaisin paikkatietomenetelmin. Nimeä kaksi paikkatietoanalyysimenetelmää ja kolme paikkatietoaineistoa, joita voitaisiin käyttää kyseisessä tutkimuksessa. Perustele, miksi valitsit kyseiset analyysimenetelmät ja aineistot. 10 p.

 

Tarkista, että vastasit ohjeiden mukaiseen määrään tehtäviä. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.