FI – Psykologia

22.9.2022

Koe koostuu yhdeksästä tehtävästä, joista vastataan viiteen. Tehtävät on jaettu kolmeen osaan. Osien 1 ja 2 tehtävistä saa kustakin enintään 20 pistettä ja osan 3 tehtävistä kustakin enintään 30 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Vastaa vähintään yhteen mutta enintään kahteen tehtävään kustakin osasta. Halutessasi voit tuottaa vastausten tueksi piirroksia, kaavioita tai taulukoita ja liittää niistä kuvakaappauksen mihin tahansa tekstivastaukseen.

Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi. Huom.! Tehtävässä 1 on erillinen ohje vastaamatta jättämisestä.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

Vastaa 1–2 tehtävään.

1. Monivalintatehtävä 20 p.

Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Merkitse kustakin väittämästä, onko se oikein vai väärin. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p.

Monivalintatehtävä ei ole pakollinen, ja siihen voi jättää vastaamatta. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää sitä arvosteltavaksi, valitse jokaisessa väittämässä vaihtoehto ”En vastaa”.

Oppiminen

1.1 Pintasuuntautuneessa opiskelussa pyritään luetun ymmärtämiseen. 1 p.

1.2 Skinner osoitti tutkimuksillaan, että palkkiot ja rangaistukset edistävät oppimista tehokkaasti. 1 p.

1.3 Neisser esitti, että sisäinen malli johtaa odotusten toteutumiseen ihmisen toiminnassa. 1 p.

1.4 Bandura on tutkinut sosiaalista oppimista. 1 p.

1.5 Behavioristit tutkivat, mitä ihmisen mielessä tapahtuu oppiessa. 1 p.

Persoonallisuus

1.6 Persoonallisuuden piirre tarkoittaa suhteellisen pysyvää tapaa käyttäytyä ja ajatella. 1 p.

1.7 Big five -teorian piirteet ovat ekstroversio, aktiivisuus, neuroottisuus, avoimuus ja tunnollisuus. 1 p.

1.8 Defenssi- eli puolustusmekanismit ovat osa sosiokognitiivista persoonallisuusteoriaa. 1 p.

1.9 Psykodynaaminen persoonallisuusteoria painottaa tiedostamattomien tarpeiden merkitystä. 1 p.

1.10 Maslow on yksi tunnetuimmista humanistisen persoonallisuusteorian edustajista. 1 p.

Tunteet

1.11 Ilo, suru, pelko ja viha ovat kaikki perustunteita. 1 p.

1.12 Kaikki tunteet ovat universaaleja. 1 p.

1.13 Mieliala on mielihyvän tai mielipahan sävyttämä lyhytkestoinen tila. 1 p.

1.14 Tunteet syntyvät aina ajattelun tuloksena. 1 p.

1.15 Limbinen järjestelmä on tärkeä tunteiden synnyssä ja säätelyssä. 1 p.

Nukkuminen

1.16 Parasympaattinen hermosto on aktiivinen unessa. 1 p.

1.17 Vireystilaa on helpointa pitää yllä tehtäessä helppoja ja samanlaisena toistuvia työtehtäviä. 1 p.

1.18 REM-unen ja syvän unen aikana aivojen sähköinen toiminta on vähäistä, mutta kevyessä unessa aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valvetilaa. 1 p.

1.19 Univaje heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä ja laskee mielialaa. 1 p.

1.20 Tiede on yksiselitteisesti onnistunut selittämään, miksi ihmisten pitää nukkua. 1 p.

2. Tutkimustehtävä 20 p.

Alla kuvataan erään psykologisen tutkimuksen toteutus. Täydennä aukkokohdat yhdellä tutkimusmenetelmiin liittyvällä sanalla, joka sopii parhaiten tieteellistä tutkimusta kuvaavaan tekstiin. Sana voi olla myös yhdyssana.

Tutkimuksen tutkimuskysymys oli seuraava: voidaanko rentoutumisharjoituksiin keskittyvällä mobiilisovelluksella vaikuttaa suomalaisten uusien yliopisto-opiskelijoiden stressiin? Tutkimuksen 2 p. oli, että rentoutus lievittää stressiä. Tällöin rentoutus on tutkimuksen 2 p. muuttuja ja stressi 2 p. muuttuja. Ennen tutkimuksen alkamista varmistuttiin tutkimuksen 2 p., niin että tutkimus suoritettiin hyvän tutkimustavan mukaisesti, eli esimerkiksi osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista ja tutkittavien tietosuojasta huolehdittiin hyvin. Tutkimuksen 2 p. muodostui kaikista Rovaniemen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Koska kyseessä oli kokeellinen tutkimus, tutkittavat 2 p. kahteen eri ryhmään. Tällä tavalla varmistuttiin siitä, että ympäristötekijät eivät vaikuta häiritsevästi ryhmien jakautumiseen. Koeryhmä harjoitteli mobiilisovelluksella ohjattua rentoutumista iltaisin ennen nukahtamista, ja verrokit saivat sovelluksen kautta pelkästään tietoa stressin vaikutuksesta hyvinvointiin. Molemmat ryhmät täyttivät joka viikko lomakkeen, jolla seurattiin stressitasoa. Lomake on 2 p. suomalaisessa väestössä, jolloin vastauksia voidaan arvioida suhteessa väestön keskiarvoon. Sen luotettavuus eli 2 p. on myös todettu hyväksi. Mahdolliset 2 p., kuten sukupuoli ja ikä, huomioitiin tulosten analysoinnissa. Jos ryhmien välinen ero stressin määrässä on tilastollisesti merkitsevä niin että stressin määrä on pienempi koeryhmässä, voidaan sanoa, että rentoutusharjoituksilla on myönteinen vaikutus stressiin. Kuitenkin tutkimuksen pätevyyttä eli 2 p. pitää arvioida kriittisesti tutkimuksen jälkeen, koska tulokseen voivat vaikuttaa esimerkiksi tutkimuksesta pois jääneet tutkittavat. Jos ne, jotka kokivat rentoutumisen hankalana, eivät olisikaan pysyneet mukana tutkimuksen loppuun asti, tulos voisi olla vääristynyt. Ennen julkaisua tutkimus kävi läpi vertaisarvioinnin.

3. Porkkanan havaitseminen 20 p.

Selitä, millaiset tiedonkäsittelyn vaiheet ihminen käy läpi, kun hän näkee oheisen kuvan ja tunnistaa siinä olevan kasviksen porkkanaksi. Kuvaa myös, missä hermoston osissa tiedonkäsittely tapahtuu.
 

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

Vastaa 1–2 tehtävään.

4. Lasten kehitys sijaissynnytyksen jälkeen 20 p.

Vuoden 2020 toukokuussa Yle uutisoi koronapandemiasta johtuvien matkustuskieltojen mukanaan tuomasta ongelmasta, joka liittyi sijaissynnytyksiin. Itä-Euroopassa sijaitsevassa hotellissa oli kymmeniä vastasyntyneitä lapsia, jotka odottivat ulkomaalaisia vanhempiaan noutamaan heitä. Syntyneet lapset eivät päässeet suunnitellusti vanhempiensa luokse, kun koronapandemia sulki rajat. Uudet vanhemmat pystyivät näkemään vauvansa vain valokuvissa ja videopuheluiden välityksellä.

Sijaissynnytyksiä tarjoavan yrityksen video (aineisto 4.A) kuvaa tilannetta hotellissa, jossa lapset odottavat vanhempiaan.

Aineistossa 4.B on tietoruutu siitä, mitä sijaissynnytys tarkoittaa.

Selitä kehityspsykologisia käsitteitä ja teorioita hyödyntäen, miten kuvattu odotustilanne voi vaikuttaa syntyneen lapsen kehitykseen.

 

5. Aivopuoliskon puuttuminen 20 p.

Katso video 5.A. Selitä, miksi videolla esiintyvä nainen voi elää melko tavanomaista elämää, vaikka suuri osa hänen toisesta aivopuoliskostaan puuttuu.
 

6. Mielenterveyshäiriöiden puhkeaminen 20 p.

Aineiston 6.A kuvaajissa on kuvattu, kuinka todennäköisyys sairastua ensimmäisen kerran eri mielenterveyshäiriöihin vaihtelee iän mukaan. Valitse yksi kuvaajissa esitetyistä mielenterveyshäiriöistä ja kuvaile sen keskeisiä piirteitä. Pohdi, miksi todennäköisyys sairastua valitsemaasi mielenterveyshäiriöön on suurimmillaan tietyssä iässä ja kehitysvaiheessa.
 

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

Vastaa 1–2 tehtävään.

7. Käyttäytymisen muuttaminen 30 p.

Tutustu tekstiin 7.A, jossa kuvataan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raporttia. Ilmastonmuutoksen etenemiseen voi jokainen kuluttaja vaikuttaa valinnoillaan. Psykologiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että oman käyttäytymisen pysyvä muuttaminen ei ole kovin helppoa. Pohdi, miksi käyttäytymisen muuttaminen pysyvästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voi olla haastavaa.
 

8. Kehittyvä ihminen 30 p.

Kehityspsykologia on psykologian osa-alue, jonka avulla on mahdollista ymmärtää ihmisen psyykkistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Arvioi erilaisia tutkimusmenetelmiä, joilla ihmisen psyykkistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia tieteellisesti. Minkälaista tietoa kehityksestä saadaan käyttämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä?
 

9. Hyvinvointi e-urheilussa 30 p.

E-urheilu eli videopelien pelaaminen kilpailumielessä on nykyään ammattimaista kansainvälistä toimintaa, ja parhaat ammattipelaajat ansaitsevat suuria summia rahaa.

Suomalainen psykologi Mia Stellberg on toiminut hyvin menestyneen e-urheilujoukkue Astraliksen urheilupsykologina vuodesta 2016. Haastattelussa (aineisto 9.A) hän kertoo hyvinvointiin liittyvistä haasteista, joita ammattipelaajat kohtaavat.

Valitse aineistosta yksi biologinen, yksi sosiaalinen ja yksi psykologinen tekijä, jotka uhkaavat ammattipelaajan psyykkistä hyvinvointia. Selitä psykologisen tiedon valossa, miksi kyseiset tekijät ovat uhka psyykkiselle hyvinvoinnille, ja pohdi, millaisilla toimilla pelaajien psyykkistä hyvinvointia voisi tukea.

Käytä vastauksessasi alaotsikoita, joilla tuot selvästi esille biologisen, sosiaalisen ja psykologisen näkökulman.

 

Kokeen tehtävät loppuvat tähän.

Lähteet

  1. Lähde: YTL.
  2. Lähde: YTL.

Tarkista, että vastasit ohjeiden mukaiseen määrään tehtäviä. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.